Te joilla vanhemmat osallistuneet hääkuluihin,

en muista, mitä miehen vanhemmat maksoivat, mutta ei mun mielestäni tarvitse mennä tasan.

Mutta olisi niitä minun puolesta voinut jakaa muullakin tavalla, meillä nyt vaan meni näin.

minun vanhemmilleni.

Kerrohan vielä vinkkejä miten noin halavala pääsee...

omat vanhempani maksoivat:



ruoat

pitopalvelu

ison osan juomia



me maksoimme itse:



bandi

kutsukortit, kiitoskortit jne.

osan juomia

valokuvaus



mieheni vanhemmat maksoivat:



pienen osan ruokia

servetit yms.

osan juomia



Eli ei todellakaan mennyt tasan. Paikka oma ja tehtiin kaikki paljon talkootyota juhlien eteen. Haissa vieraita n. 130

minun vanhemmat maksoivat ruoat (tuttava teki kakut ym. tarjottavat), en muista maksoiko miehen äiti mitään... Loput maksoimme itse

Siis hääpaikan, ruoan sun muut. Ovat sangen hyvätuloisia. Tuleva anoppi maksoi hääauton eli hääparin kuljetuksen kirkolta juhlapaikalle hienolla vanhalla autolla. Kustannut oli varmasti suhteessa yhtä suuri hänelle kuin minunkin vanhempieni osuus. Kaikki olivat tyytyväisiä.



Edelleen minun vanhempani antavat enemmän rahaa mutta liian vähän aikaa lapsenlapsilleen. Anoppi antaa aikaa, syliä ja ylenmäärin rakkautta ja niin käymmekin hänen luonaan paljon useammin kuin minun vanhemmillani. Ihailen suuresti anoppiani ja tulemme erinomaisesti toimeen keskenämmekin. Mieheni on ainoa lapsi ja meidän lapset hänen ainoita lapsenlapsiaan, joten kanssani on parasta tulla toimeen ;).

Minun mielestäni noissa kulujen jakamisissa pitäisi ottaa huomioon niiden vanhempien varallisuus. Esimerkiksi jos meillä minun vanhempani olisivat menneet vararikkoon, jos olisivat maksaneet anopin kanssa häät puoliksi, kun taas anoppi olisi tuskin huomannut kukkaronsa vähän kevenneen.

Mutta meill nyt meni näin, anoppi ei osallistunut, koska ei voi sietää minua ja minun vanhemmiltani emme kehdanneet edes kysyä, koska ovat köyhiä.

Saman summan antoivat kaikille lapsilleen häiden järjestämistä varten. Miehen vanhemmat maksoi lihat... Tosi kökkö olo jäi, kun kysyttiin (ei vaadittu tai pyydetty, vaan kysyttiin) miehen vanhemmilta, että HALUATTEKO osallistua samalla summalla kuin mun vanhemmat, ei ole pakko ja saadaan juhlat pystyyn muutenkin. Haluttiin vain tietää, tuleeko heiltä mitään ja näin ollen ovatko kutsukortissa kutsujina. Vastasivat, että kyllä osallistuvat samalla summalla. Lopputulos oli sitten tosiaan se, että miehen isä maksoi tilaamansa lihat. Ei ihan mennyt tasan (noin 1/6 siitä summasta jonka mun vanhemmat antoi...).

Ruoka oli meidän hääparin lempparia, lohikeittoa (maito- tai kala-allergisia ajatellen oli toisena vaihtoehtona lihakeitto). Kakut, leivät, pikkuleivät sun muut teki yks mun kaveri, kondiittoriopiskelija, jolle maksettiin hänen pyytämänsä tuntipalkkaa - niihin meni about 120e tarvikkeineen. Koristeet tehtiin itse, kutsut samoin, ohjelmat painatettiin ihan normaalille paperille ja taiteltiin itse. Talkootyötä paljon, ketään ei pakotettu ja iloisia auttajia löytyi!



Hääpukujen hintaa tuossa ei ollut, niiden suhteen kävi tuuri: mun unelmien puku satasen ja miehen smokki (kaikkine asusteineen) 80e morsiuspukuliikkeen poistomyynnistä, tiara maksoi jotain 20e. Tilavuokra oli parin sadan kieppeillä. Itse kuvittelin että vuokrat ja syömiset ja muut olis maksaneet enemmänkin, mutta äiti oli pitänyt kirjaa ja arvioi ton 600€...



Musiikkipuoli tuli omasta takaa, kun on laulajia ja soittajia suvussa, eikä meillä ollut mitään tanssihäitä niin bändejä ei tarvittu. Alkoholia ei juotu, paitsi kotikaljaa oli tarjolla, sekin itse tehtyä tietenkin.



Kuvaamo me maksettiin itse. Kirkossa ja juhlassa kuvasi siskonmies. Kampaukset saatiin käsittämättömän halvalla - en vieläkään tajua miten on mahdollista että morsiamen, sulhasen, kaason, bestmanin ja morsiusneidon kampaukset oli yht. vain 80€!! Kukat sisältyi tuohon 600 erkkiin. Siinä kai se sit olikin.



Häämatkalle ei köyhät opiskelijat raskineet lähteä, viikon loma vietettiin ekassa yhteisessä kodissa vesisängyssä... ;)

än häissä.



Minusta kovin tarkka halkominen, että jokainen maksaa sentilleen saman verran kuulostaa karvahatulta, mutta kukin tyylillään...

mutta summa merkittiin mulle ennakkoperinnöksi. Mieheni vanhemmat ovat pahasti velkaantuneita, joten osallistuivat maksamalla pari pientä laskua. Ei se minua haitannut mitenkään.

Ystävälläni oli niin, että kulut maksettiin tarkkaan puoliksi ja sitten tuli vanhempien kesken kiistaa siitä, että vieraatkin pitää kutsua puoliksi, vaikka toisen suku on isompi...

Siskoni miehen vanhemmat maksoivat n.2000¿ (eli sen n.12 000markkaa) ja siskoni ja hänen miehensälaittoivat rahaa n.1000¿ verran maksimissaan. Eli maksattivat pröystäily häänsä pitkälti vanhemmillaan.

(Ja erosivat muuten 4 avioliittovuoden jälkeen.)



Me menimme mieheni kanssa naimisiin 3 vuotta sitten, ja ihan vain maistraatissa siten, että kummankin perheet olivat läsnä. Tarjosimme heille sen jälkeen ruoat ja kakkukahvit meillä kotona.

Rahaa häihimme meni n.1000¿ (omasta pussista).

Summa sisälti:

-miehelle uusi kunnon puku+asusteet ja kengät. (Tarvitsi joka tapauksessa uuden kunnon puvun, niin meni siinä samassa. Se olikin kallein hankinta.)

-miehen kampaaja.

-Minulle uusi mekko (normaali juhlamekko) + alusvaatteet, sukat, kengät + laadukkaat meikit.

-Minun kampaaja.

-Kukat (kimppu, viehe, kahvipöytään yksi pieni kimppu ja hiuksiini yksi pieni kukka).

-Ruoat + juomat.

-Kakku + pikkuleivät yms. + kahvit yms.

Siinä ne taisi olla...



Sormuksiakaan emme hankkineet, sillä kihlasormukseni on sellainen leveä platinasormus jossa upotettu sydämenmuotoinen timantti (miehellä samanlainen ilman timanttia), niin lisäsimme sormuksiimme vain päivämäärät. Kumpikaan siis ei halunnut uutta sormusta tms.



Häiden jälkeen vanhempani olivat siirtäneet häälahjaksi tilillemme 8000¿. Olivat halunneet antaa tuon sama summan, minkä maksoivat siskoni häistä.



Siitä summasta teimme sitten häämatkan.

Ja vielä 1. ja 2. vuotishääpäivämatkat.



Tämä sopi meille!