Toinen lapsi vai ei?

Ensimmäinen täyttää syksyllä kolme. Tähän asti ollaan molemmat vannottu, että ei ikinä toista. Nyt alkaa kuitenkin ainakin minulla pää kääntymään, kun kavereillekin alkaa syntymään ekoja ja takia vauvoja. Rakastan kyllä yksilapsista elämää, kun lapsen kanssa on helppo lähteä ihan mihin vain ja isovanhemmillekin saa lapsen hoitoon vain soittamalla, että nyt väsyttää haluatteko lapsen sinne. Silti huomaan selailevani netistä vauvajuttuja ja miettiväni mieleni perukoilla, että mitä jos sitten kuitenkin. Mietin millainen meidän tyttö olisi isosiskona ja kaikkea sellaista. Sitten seuraavassa hetkessä pohdin, että en kyllä halua pyöräyttää meidän helppoa ja toimivaa arkea ympäri, ja opintotukien pitäisi tehdä loppuun, ja lastenteko tulee Suomessakin koko ajan kalliimmaksi.

Onko täällä muita, jotka olisivat pitkään kokeneet olevansa vain yhden lapsen vanhempia, mutta sitten kääntäneet kelkkansa?