Kun sinulla on ollut paha väsymys/masennuskausi, millaiset asiat olivat sinulle raskaita tai ylivoimaisia?
Kommentit (33)
Sosiaalisuus, Kelan kanssa tappeleminen, sängystä ylösnouseminen ahdistavaan pahaan maailmaan lukuisine uhkineen ja vähäisine toivonkipinöineen.
Minkään nälvimisen kuunteleminen tai syyllistämisen sietäminen terveiltä ihmisiltä.
Kysymyksiin vastaaminen, jos ei voi vastata kyllä tai ei, ja jos pitäisi selittää joku moni mutkaisempi asia toiselle, jonka tietää jo etukäteen ettei se ymmärrä.
Vituttaa katella kun jotkut pariskunnat ostaa kaupasta jotain helvetin tortillatarpeita.
Auton ja kodin siivous. Paperiasioiden hoito. Omasta ulkonäöstä huolehtiminen. Uusien vaatteiden ostaminen. Puhtaana olen itseni sentään pitänyt eli en olen syvään masennukseen vaipunut. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen; lähinnä oln lipitellyt alkoholia. Kirjojen lukemiseen keskittyminen. Ihmisten tapaaminen.
Itselle hygieniasta ja muuten ulkonäöstä huolehtiminen kaikista "vaikeinta". Alapesun pyrin kyllä huolehtimaan päivittäin, mutta suihkussa saatoin käydä kerran viikossa, sillon kun johonkin oli pakko mennä.
Ennen sitä vaikeampaa kautta näin kohtalaisen paljon vaivaa siistiin ulkonäköön.
Siivoomiset yms hoitui suurimmaksi osaksi siksi, ettei miehellä olisi nalkuttamista kun tulee kotiin.
säännöllisen vuorokausirytmin noudattaminen. Herääminen "normaaliin" aikaan.
Vaatteita kerääntyy röykkiöiksi. Sekä puhtaita että likaisia.
Sukulaisvierailut. Olisi kohteliasta kyläillä silloin tällöin, mutta pitkitän yhteydenottoja, kun en vain jaksa.
Kodin siisteydestä huolehtiminen, ruoanlaitto, opiskelu ja ylipäänsä minkään sellaisen tekeminen, mihin tarttee keskittyä. Lähinnä jumitan netissä tai katson telkkarista jotain aivan täyttä roskaa. Syön leipää ja karkkia ja särkylääkkeitä ja juon kahvia.
Iskee yleensä keväisin.
Sängystä nouseminen aamulla, hampaidenpesu, suihkussa käyminen, ruoanlaittaminen, tiskaaminen, roskien vieminen, ulos kotoa lähteminen (esim. kaupassa käyminen), puhelimella soittaminen ja tekstiviesteihin tai sähköpostiin vastaaminen...
Joo vuorokausirytmin pitäminen ei onnistu. En pysty sairaana pakottamaan itseäni siihen oikeiden ja arvokkaampien ihmisten aamurytmiin.
Vaatteita ei todellakaan kiinnosta ostaa uusia.
Hiukset pesen kerran kaksi viikossa.
Alapesu melkein päivittäin. Suihkussa käyn kahdesti viikkoon, toisella kerralla pesen hiukset pelkällä vedellä toisella kerralla ihan samppoolla, välttämättä en enää jaksa laittaa hoitoainetta vaikka hiukset ovat ristiselkään saakka ja paksut.
Missään baareissa en käy.
Kaupassa en mielellään käy.
Pahimmillaan ihan kaikki, aivan perustoiminnoista lähtien. Syöminen, juominen, peseytyminen. Valveillaolo.
Tiskikoneen tyhjentäminen. Ihmisten ilmoille lähteminen. Sosiaaliset tilanteet.
Hereilläolo on liian raskasta, mutta nukkuminenkin tuntuu liian raskaalta.
Oikeastaan kaikki asiat olivat mahdottomalta tuntuvia ja mielessä pyöri vain erilaiset keinot tappaa itseni. Karppaus ja lääkityksen lopettaminen pelasti minut.
Töihin/kouluun meneminen, siivoaminen, yhteydenpito ihmisiin, liikunta.
Normaalit arkitoiminnot. Siivous, hampaiden pesu (kuumassa suihkussa kyllä jaksoi olla aisteja turruttamassa). Puhuminen toisille, erityisesti jos joutui jotain pitempää kuin "kyllä" tai "ei". Hereillä oleminen. Telkkarin katsominen, musiikin kuuntelu, sellaiset asiat jotka ennen rentoutti tai viihdytti.
Nyt jälkeenpäin ihan kamalaa miettiä miten sitä elää masentuneena jossain sumussa ja hämärässä.
Suihkussa käynti, koska ei jaksa seistä niin kauan eikä kastua. Jokaikinen pienikin asia, esim. lasin vieminen takaisin keittiöön. Jopa istuminen on väsyttävää ja välillä pitää päästä makuulle, että jaksaa taas istua.
Kaikki paitsi nukkuminen, syöminen, peseytyminen ja semmoiset äärimmäisen pakolliset. Ei ole ikinä niin pahaksi mennyt että koko päivän olisi maannut sängyssä.
Hampaiden pesu. tukan kampaaminen.