Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haja-asutusalueella asuvien logiikka palveluiden suhteen
10.03.2016 |
Asumme kehyskunnassa, sen keskustaajamassa tosin. Tuon kunnan FB-ryhmässä saa jatkuvasti lukea syrjäisemmillä seuduilla (lue = monesti aivan keskellä metsää) asuvien valituksia, jotka seuraavat täsmällisesti vuoden kiertoa: talvikuukaudet vaahdotaan auraamisesta, keväät teiden huonosta kunnosta, alkusyksystä tulevat koulukyytiasiat ja loppusyksystä katuvalot. Ympäri vuoden puhuttavat kyläkoulut ja terveyskeskus, ja toki ne sudet, joita kukaan ei ole nähnyt ja joita asiantuntijoiden mukaan ei alueella ole.
"Hauskaa" tässä asiassa on se, että henk.koht. tiedän/tunnen joitakin noita äänekkäitä kritisoijia ja he ovat muuttaneet sinne huonojen kulkuyhteyksien päähän kauas koulusta ja terveyspalveluista ihan tietoisesti. Kyse on lapsiperheistä, joille tulee yks kaks yllätyksenä esikoisen kasvaessa eskari-ikäiseksi, että jos kunta heidän lastensa kulkemisista kantaa taloudellisen vastuun (!), niin homma ei toimi ihan samalla tavalla kuin yksityisellä rahalla ostetuissa taksikyydeissä. On myös äärimmäisen vaikeaa löytää logiikkaa siitä, että 20 asukasta palvelevan tien täytyisi olla samassa kunnossa kuin valtateiden. Ymmärtäisin valituksen paremmin, jos ihmiset olisivat asuneet siellä kylän perukoilla vuosikymmenet jossain sukutaloissa, mutta kun kyse on siitä, että ollaan halvan tonttimaan perässä ostettu ihan tietoisena palveluiden kaukaisuudesta se tontti ja sitten valitetaan, kun koulutaksissa on muitakin lapsia ja viikonloppupäivystykseen on 60 km. Hassua on sekin, että monet noista ihmisistä ovat selvästi arvoiltaan kovin oikeisto-konservatiivisia (mikä on tullut esille muissa ryhmän keskusteluissa), mutta nuo syrjäseutujen palvelut ovat jonkinlainen pyhä lehmä, joista ei saa leikata missään tapauksessa.
Kommentit (30)
Ihan oikealla haja-asutusalueella ei ole katuvaloja, joista valittaa. On vain otsalamppu, ehkä pihavalo. Kyläkoulu on loppunut viime vuosituhannella, samoin julkinen liikenne jos ei satu asumaan jonkun valtakunnan päätien varressa.
Susista täällä ei nähdä koskaan muuta kuin jälkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolensa ja puolensa. Koulukyydittämiset on usein niin kalliita, että oikeasti halvempaa olisi palkata pari opettajaa kyläkouluun. Näissä päätöksissä toisinaan paistaa läpi joku kaavoihin kangistuminen, ja se ettei ole oikeasti selvitetty eri ratkaisujen kustannuksia. Tiet taas on ihan pääteitä myöten hirveässä kunnossa. Jos ajaa vain keskustassa pyörällä niin ilmiöön ei ehkä törmää, mutta Suomen tieverkko on kuin jostain entisestä Neuvostovaltiosta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikealla haja-asutusalueella ei ole katuvaloja, joista valittaa. On vain otsalamppu, ehkä pihavalo. Kyläkoulu on loppunut viime vuosituhannella, samoin julkinen liikenne jos ei satu asumaan jonkun valtakunnan päätien varressa.
Susista täällä ei nähdä koskaan muuta kuin jälkiä.
Aina voi valittaa siitä, että niitä katuvaloja ei ole ;) Tai pystyssä on jotain sähkötolppia, joihin ihan hyvin voisi laittaa valot kunnan piikkiin, jotta n. 20 ihmisen on mukavampi kulkea kotiin!
Vierailija kirjoitti:
Puolensa ja puolensa. Koulukyydittämiset on usein niin kalliita, että oikeasti halvempaa olisi palkata pari opettajaa kyläkouluun. Näissä päätöksissä toisinaan paistaa läpi joku kaavoihin kangistuminen, ja se ettei ole oikeasti selvitetty eri ratkaisujen kustannuksia. Tiet taas on ihan pääteitä myöten hirveässä kunnossa. Jos ajaa vain keskustassa pyörällä niin ilmiöön ei ehkä törmää, mutta Suomen tieverkko on kuin jostain entisestä Neuvostovaltiosta.
Kyläkoulun lakkauttaminen ei aina näy kustannussäästöinä heti - mutta ajan mittaan näkyy, kun kyllä ne kyyditettävät sieltä kyliltä jossain vaiheessa vähenee.
Laajemmin kuntien olisi käytettävä kaavoitusmonopoliaan tiukemmin ja oltava myöntämättä rakennuslupia haja-asutusalueelle.
Ja sitten kun on muutettu huitsintuuttiin, alkaa se vinkuminen etätöistä. Vaikka tehtävät ivat sellaisia, että niitä ei vaan voi siirtääpois työpaikalta, silti tarttis etätöihin päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuinpaikka tuntuu olevan tässä kepulandiassa sellainen asia, jota ei suostuta näkemään valintana. Oikeastihan ihminen pystyy vaikuttamaan asumiseensa enemmän kuin esimerkiksi lapsilukuun (enkä sano missään tapauksessa, että lapsiluku olisi mitenkään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella...), mutta silti nimenomaan lasten hankinnan seurauksista pyritään ihmisiä kovasti vastuuttamaan ja syyllistämään, asuinpaikkavalinnan haittavaikutuksista ei lainkaan. Paltamossa pitäisi olla samat palvelut kuin Kruununhaassa, mutta Kruununhaan hintoja siitä asumisesta ei ikinä suostuttaisi maksamaan.
Enemmän valittavat pääkaupunkilaiset. Milloin on loskaa, milloin ei junat kulje aikataulussa, milloin lapsen koulu on homeessa, päiväkotiryhmässä liikaa lapsia ja lähipuistoon kaavoitettu kerrostalo. Miksi siellä ei ymmärretä, että ei yhteiskunta voi kaikkea kultalautasella ojentaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuinpaikka tuntuu olevan tässä kepulandiassa sellainen asia, jota ei suostuta näkemään valintana. Oikeastihan ihminen pystyy vaikuttamaan asumiseensa enemmän kuin esimerkiksi lapsilukuun (enkä sano missään tapauksessa, että lapsiluku olisi mitenkään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella...), mutta silti nimenomaan lasten hankinnan seurauksista pyritään ihmisiä kovasti vastuuttamaan ja syyllistämään, asuinpaikkavalinnan haittavaikutuksista ei lainkaan. Paltamossa pitäisi olla samat palvelut kuin Kruununhaassa, mutta Kruununhaan hintoja siitä asumisesta ei ikinä suostuttaisi maksamaan.
Kruunuhaassa on kyllä aika surkea julkiset palvelut, toivottavasti Paltamossa ei tarvitse vajota niin alas.
Koulukyydeistä suurin osa (ja kallein) ajetaan kaupungeissa. Kannattaisi varmasti karsia kouluverkkoa ja rakentaa uusia noin 1500 - 2000 oppilaan kouluja, jonne oppilaita voidaan kerätä kauempaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutko eräässä Tampereen eteläisessä kehyskunnassa? ;)
Olen niin samaa mieltä. Olen kyllästynyt kuuntelemaan halvan talon perässä metsään muuttaneiden urputusta siitä, että ei ole palveluita. Tuliko muka yllätyksenä? Siksihän se talo oli niin halpa! Ei tämä maa toimi niin että jokaikinen koulu pidetään pystyssä hamaan tappiin. Yksinkertaistettuna olen sitä mieltä että mitä tiheämmässä ihmiskeskittymässä asuu, sitä paremmin palveluiden tulee pelata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sitä mieltä, että asua pitää saada vaikka kuinka helvetin perseessä kuin ikinä vaan haluaa, mutta samalla ajattelen niin, että sinne ei voi olettaa saavansa samanlaisia palveluita kuin kuntakeskuksessa on. Omasta mielestäni esimerkiksi kunnan piikkiin menevät matkan pituuden perusteella ajettavat taksikyydit voisi lopettaa kokonaan. Ainoina poikkeuksina se, jos lapsella on liikuntavamma tai jos lähikoulu lakkautetaan, niin sen lapsen peruskoulun loppuun ne kyyditykset, jos on siinä lähikoulussa kerinnyt aloittaa.
Minä en yksinäisenä miehenä tarvitse mitään palveluita joita en itse voi itselleni hakea kyliltä ja asun tästä tietoisena keskellä metsää, missä kukaan ei minua häiritse enkä minä ketään.
Vierailija kirjoitti:
Koulukyydeistä suurin osa (ja kallein) ajetaan kaupungeissa. Kannattaisi varmasti karsia kouluverkkoa ja rakentaa uusia noin 1500 - 2000 oppilaan kouluja, jonne oppilaita voidaan kerätä kauempaakin.
En usko hetkeäkään että koulumatkojen kustannus per kyytiä tarvitseva oppilas olisi kaupungissa korkeampi kuin maalla, jossa yhden oppilaan takia tehdään helposti jopa vartin ylimääräinen matka. Kaikkein kalleimmat oppilaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat (ylläri) pienissä kyläkouluissa. Toki lasten koulumatkojen tulee pysyä kohtuullisena mutta vanhempien kannattaisi asuinpaikkaa valitessa ottaa realiteetit huomioon. Alakoululaisen koulumatka saa kestää 1,5h per suunta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verotus pitäisi järjestää siten, että lähellä palveluja maksetaan enemmän ja kaukana palveluista vähemmän veroja. Silloin esim. terveyskeskuksen ja koulun vieressä vero% olisi 35, syrjäkulmilla 15, koska siellä syrjässä ei ole mahdollista käyttää niitä palveluja. Nyt ap ja hengenheimolaisensa olettavat, että syrjäisemmille alueille ei tarvitse tarjota palveluja, mutta veroeurot kelpaavat.
Samaa mietin näiden sähkökatkosten kanssa. Ensin ostetaan halpa talo korvesta ja sitten huudetaan hysteerisinä ellei sähköt Heti palaudu sinne korpeen kahteen taloon. Kun priorisoidaan niin että ensin ne 200000 taajaman ihmistä saavat sähkönsä takaisin asap. Sitten me kaikki maksamme helvetillisiä korotuksia sähkönsiirtomaksuissa.
Halutaan sekä halpa tontti että Palvelut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukyydeistä suurin osa (ja kallein) ajetaan kaupungeissa. Kannattaisi varmasti karsia kouluverkkoa ja rakentaa uusia noin 1500 - 2000 oppilaan kouluja, jonne oppilaita voidaan kerätä kauempaakin.
En usko hetkeäkään että koulumatkojen kustannus per kyytiä tarvitseva oppilas olisi kaupungissa korkeampi kuin maalla, jossa yhden oppilaan takia tehdään helposti jopa vartin ylimääräinen matka. Kaikkein kalleimmat oppilaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat (ylläri) pienissä kyläkouluissa. Toki lasten koulumatkojen tulee pysyä kohtuullisena mutta vanhempien kannattaisi asuinpaikkaa valitessa ottaa realiteetit huomioon. Alakoululaisen koulumatka saa kestää 1,5h per suunta...
Toivottavasti samalla hyväksytään se, että saan rakennusluvan 150 naudan navetalle esimerkiksi Esplanadille (kartan mukaan siellä olisi hieman laidunta saatavilla), koska et kai vaadi, että maanviljelijät joutuvat muuttamaan pois syrjäkyliltä, mutta elinkeinoa ei saa ottaa mukaansa?
En muuten väittänyt mitään oppilasperustaisista maksuista vaan koulukyydeistä yleensä. On aika outoa, että 15 km matkalle ei haluta lapselle antaa yhteiskunnan kustantamaa koulukyytiä, vaikka oma lapsi saa koululaislipun ilmaiseksi 5 km matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Verotus pitäisi järjestää siten, että lähellä palveluja maksetaan enemmän ja kaukana palveluista vähemmän veroja. Silloin esim. terveyskeskuksen ja koulun vieressä vero% olisi 35, syrjäkulmilla 15, koska siellä syrjässä ei ole mahdollista käyttää niitä palveluja. Nyt ap ja hengenheimolaisensa olettavat, että syrjäisemmille alueille ei tarvitse tarjota palveluja, mutta veroeurot kelpaavat.
Uskomaton logiikka. Syrjässä asuva ei siis mielestäsi mene terveyskeskukseen kun sairastuu eikä lapset mene kouluun, kun se on liian kaukana? Tiedoksesi: syrjäseuduilla ylläpidetään tiet, sähköverkot, nettiverkot, tuetaan koululaisten ja vanhusten kuljetuksia, ylläpidetään pieniä kouluja. Näitä kuluja ei todellakaan maksa vain maalaiset - kaupungissa asujat kustantavat näitä myös (+ maksavat asumisestaan enemmän). Eli veron pitäisi olla toisin päin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuinpaikka tuntuu olevan tässä kepulandiassa sellainen asia, jota ei suostuta näkemään valintana. Oikeastihan ihminen pystyy vaikuttamaan asumiseensa enemmän kuin esimerkiksi lapsilukuun (enkä sano missään tapauksessa, että lapsiluku olisi mitenkään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella...), mutta silti nimenomaan lasten hankinnan seurauksista pyritään ihmisiä kovasti vastuuttamaan ja syyllistämään, asuinpaikkavalinnan haittavaikutuksista ei lainkaan. Paltamossa pitäisi olla samat palvelut kuin Kruununhaassa, mutta Kruununhaan hintoja siitä asumisesta ei ikinä suostuttaisi maksamaan.
Kruunuhaassa on kyllä aika surkea julkiset palvelut, toivottavasti Paltamossa ei tarvitse vajota niin alas.
Heh, totta, mutta se oli vaan esimerkki. Vaaditaan Helsingin (tai Turun tai Tampereen) palveluita ja mahdollisuuksia, mutta ei olla valmiita maksamaan samaa hintaa kuin mitä ne palveluiden ja mahdollisuuksien äärellä asuvat asumisestaan maksavat.
Sinänsä mulla ei tietenkään ole mitään sitä vastaan että syrjäseudulla asuvat käyvät vaikka terveyskeskuksessa, joten en heitä tokikaan vapauttaisi veronmaksusta. Vastustan sitä, että pitäisi saada sekä puoli-ilmainen asuminen että loistoluokan palvelut mitä tulee opetukseen, varhaiskasvatukseen, terveydenhoitoon, tietoliikenneyhteyksiin, julkiseen liikenteeseen, teiden kunnossapitoon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulukyydeistä suurin osa (ja kallein) ajetaan kaupungeissa. Kannattaisi varmasti karsia kouluverkkoa ja rakentaa uusia noin 1500 - 2000 oppilaan kouluja, jonne oppilaita voidaan kerätä kauempaakin.
En usko hetkeäkään että koulumatkojen kustannus per kyytiä tarvitseva oppilas olisi kaupungissa korkeampi kuin maalla, jossa yhden oppilaan takia tehdään helposti jopa vartin ylimääräinen matka. Kaikkein kalleimmat oppilaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat (ylläri) pienissä kyläkouluissa. Toki lasten koulumatkojen tulee pysyä kohtuullisena mutta vanhempien kannattaisi asuinpaikkaa valitessa ottaa realiteetit huomioon. Alakoululaisen koulumatka saa kestää 1,5h per suunta...
Toivottavasti samalla hyväksytään se, että saan rakennusluvan 150 naudan navetalle esimerkiksi Esplanadille (kartan mukaan siellä olisi hieman laidunta saatavilla), koska et kai vaadi, että maanviljelijät joutuvat muuttamaan pois syrjäkyliltä, mutta elinkeinoa ei saa ottaa mukaansa?
En muuten väittänyt mitään oppilasperustaisista maksuista vaan koulukyydeistä yleensä. On aika outoa, että 15 km matkalle ei haluta lapselle antaa yhteiskunnan kustantamaa koulukyytiä, vaikka oma lapsi saa koululaislipun ilmaiseksi 5 km matkalle.
En ole puhunut kenenkään nautojen siirtämisestä mitään enkä myöskään ole ottamassa kenenkään koulukyytejä pois. On järjetöntä argumentoida tuon tasoisesti "helsinkiläislasten koulukyydit maksaa 10x enemmän kuin sipoolaisten!" puhumatta oppilasmääristä mitään. Keskustelu koskee maalaisten urputtamista palveluiden puutteesta. Kukaan ei ole teitä pyytänyt muuttamaan mihinkään, kritisoimme vain valitustanne. Ja erityisesti niiden jotka ovat muuttaneet halvan talon/tontin perässä, ei niinkään maanviljelijöiden. Heitä maalla tarvitaankin.
Alue: Aihe vapaa
Kunnissa on järjettömän tyhmiä rakenteita sen vuoksi, että kuntaliitoksissa on luvattu säilyttää jonkun syrjäkylän palvelu X. Sitten "emokunnasta" lakkautetaan joku iso koulu vaikkapa tai tehdään valtava korotus terveyspalvelumaksuihin, mutta se 17 oppilaan koulu vaan porskuttaa, kun se luvattiin yhdistymissopimuksessa kymmeneksi vuodeksi... Olisiko jotain tuollaista katkeruutta teidänkin paikkakunnalla?