Exä osallistuu TV:n deittiohjelmaan?!?

Neutraali linja, sun juna meni jo....

Ei siihen tarvitse "suhtautua", ohjelmaa ei edes tarvitse katsoa.

Riippuu varmaan exästä ja suhteen vakavuudesta. Ja kuinka kauan suhteen päättymisestä on.

Jonkun ei-niin-vakavasti otettavan osallistuminen herättäisi vaan mun uteliaisuuden, olisi ihan aidosti mielenkiintoista nähdä mitä tyyppi tekee ja miten käyttäytyy, kuinka erilaisen kuvan itsestään julkisesti antaa jne. Mutta jos kyse olisi entisestä aviomiehestä jonka kanssa on vaikkapa lapsi tai lapsia, voisi osallistuminen olla haavojen auki repimistä monellakin tavalla... En tiedä pystyisinkö edes katsomaan koko ohjelmaa ketutukseltani.

Itsellä ei omakohtaista kokemusta asiasta ole, mutta olen tässä Suomen bachelor-tulvassa monesti miettinyt, miltäköhän ex-vaimosta mahtaa tuntua kun mies paistattelee julkisuudessa "unelmien poikamiehenä"...

Eikös joku tällä palstalla jo tiennyt kertoa, että suoraan aviovuoteesta on siirrytty ohjelman tekoon?

Näin sapioseksuaalina mä varmaan hakkaisin päätäni seinään ja miettisin, kuinka mä olen voinut haksahtaa sellaiseen tyhjäpäähän, joka haluaa osallistu johonkin deittiohjelmaan!

Vierailija kirjoitti:

Näin sapioseksuaalina mä varmaan hakkaisin päätäni seinään ja miettisin, kuinka mä olen voinut haksahtaa sellaiseen tyhjäpäähän, joka haluaa osallistu johonkin deittiohjelmaan!

Sapioseksuaali. Siinäpä vasta harvoin käytetty termi!

Mulla varmasti vähän sama suhtautuminen. Olisin äärettömän pettynyt, nimittäin itseeni. Miksi ihmeessä olen moisen julkisuushakuisen tyrkyn kanssa edes valinnut hengata. Merkittävä ero arvomaailmoissa jos ex-kumppani valitsee osallistua deittailuohjelmiin.

Se on ex, joten ei tarvitse suhtautua mitenkään. Alat elää omaa elämää.

Monesti noissa deittiohjelnissa tyypit kyllä haukkuu entisensä: "oon niin monta kertaa joutunu pettyy rakkaudessa", "jostain syystä mun kohdalle on osunu ne kaikki narsistit", "mä oon sellanen hullumagneetti".... olisin siis varuillani ja varautuisin itseeni kohdistuvaan loanheittoon :D

Itse ainakin kokisin vahvaa myötähäpeää.

Mun exä on satuhäissä.

Olen kahden vaiheilla katsonko ollenkaan.

Uteliaisuus varmaan voittaa kuitenkin ...

Vierailija kirjoitti:

Monesti noissa deittiohjelnissa tyypit kyllä haukkuu entisensä: "oon niin monta kertaa joutunu pettyy rakkaudessa", "jostain syystä mun kohdalle on osunu ne kaikki narsistit", "mä oon sellanen hullumagneetti".... olisin siis varuillani ja varautuisin itseeni kohdistuvaan loanheittoon :D

Jep. Just tämä. Hyvin todennäköistä on, että sarjassa tämä ex selittäisi, miten on ollut epäonnea rakkaudessa (ja syy luonnollisesti siinä toisessa kuin itsessään), eikä vielä koskaan ole onnistunut löytämään elämänsä rakkautta (joo, kiitti vaan, minä en siis sellainen ollut vaikka usein sitä mulle jankutitkin.. ).

Myötähäpeää, nolouden tunteita, kauhua siitä että mutkin nostettaisiin jollakin tasolla esiin... En tiedä pystyisinkö edes katsomaan. Varmaan riippuu siitä, ollaanko erottu minkälaisissa tunnelmissa.

Kuka oikeasti haluaa edes mennä televisioon unelmien poikamieheksi tms? Maksetaanko siitä? Kenellä voi olla niin suuri halu brändätä itsensä TV-naamaksi? Siitä stigmasta ei niin helposti eroon pääsekään.

Kyllä mulla ainakin puntit tutisisi kun etukäteen miettisin, millä tavalla mikäkin otos on leikattu riittävän kiinnostavaksi televisiokäyttöön. Tietysti jos sattuisin henkilökohtaisesti tuntemaan jonkun tuotannosta ja olisin varma, ettei mua esitetä epämiellyttävässä valossa...

Hävettäisi toisen puolesta. Katsoisin kyllä uteliaisuudella!

Ainoa järkevä deitti-ohjelma on maajussille morsian. Jos olisin maajussi ja sinkku, niin tuohon voisi harkita osallistumista.