Lue keskustelun säännöt.
Mä en tule yhtään toimeen mun kollegan kanssa, jonka kanssa pitäisi tehdä paljon yhteistyötä.
08.03.2016 |
En saa siihen mitään kontaktia. Se on täysin huumorintajuton, tilannetajuton ja jotenkin koko ajan poissaolevan oloinen. Se on noin 40-vuotias mies ja minä noin 30-vuotias nainen.
Minä käyttäydyn asiallisesti, pukeudun asiallisesti, yritän saada yhteiset projektit reippaasti ja sujuvasti hoidettua. Se jotenkin elää omassa maailmassaan, enkä pääse sen kanssa mitenkään samalla aaltopituudelle.
Pari esimerkkiä: toivotin viime perjantaina hyvää viikonloppua, kun lähdin töistä. Se katsoi minua, muttei sanonut mitään.
Eilen tultiin samaan aikaan töihin ja mentiin samalla hissillä ylös. Kerroksia on aika monta, joten matkakin kestää. Sanoin, että tulikin harmaa päivä monen aurinkoisen jälkeen. Mies ei sanonut mitään. Mentiin sitten hiljaa loppumatka.
Työskentely sen miehen kanssa on sellaista, että jos meidän pitäisi yhdessä piirtää vaikka perhonen, se piirtäisi ensin oman puolikkaansa ja antaisi sen minulle ja sanoisi, että piirrä loput. Ei mitään yhteistyötä.
Masentuneelta se ei vaikuta. Eikä syrjäänvetäytyneeltä (vaikka noista esimerkeistä saattaakin saada sellaisen kuvan). Jotenkin ihan tavallisen oloinen mies, mutta siihen ei vaan saa minkäänlaista kontaktia.
Joskus kysyn ihan muuten vain, että miten viikonloppu meni tai mitä meinaa tehdä kesällä/lomalla tai mitäs mieltä on Yhdysvaltain presidenttikisasta. Mitään vastausta ei saa, korkeintaan jonkun täysin ympäripyöreän mitäänsanomattoman juun tai jaan.
Tuo collega vie multa kaiken energian. En jaksa itsekään tehdä töitä, kun tuntuu siltä, että joka asiassa raahaan kymmenen kilon perunasäkkiä mukanani.
Kommentit (3)
Ihan twrvettä, ettei kerro kotiasioistaan töissä.Jotkut todella käyvät töissä antamassa työpanoksensa eikä muu voisi vähempää kiinnostaa.Siutä palkan saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin.Riittänee,että tekee oman osan töistään,tekeekö?Ehkä voit etsiä muita työkavereita joiden kanssa jutella jos tuo mies ei vaan halua?
Voi hyvää päivää. Anna sen miehen olla sellainen kun se on, ja keskity TYÖASIOIHIN, äläkä vaadi small talkia ja tervehdyksiä.
Itse olen it-alalla töissä, ja siis autistisen oloisten sulkeutuneiden nörttien ympäröimä päivittäin. Ei täällä kukaan tervehdi eikä juttele hississä. Eikä puhuta ikinä muuta kuin työasiaa. Ja ne työasiatkin hoidetaan lähes pelkästään sähköisin viestimin, koska useimmat eivät halua puhua jos ei ole ihan pakko. Ja kaikki menee oikein hyvin silti, sillä kaikki ollaan työntekijöinä tunnollisia ihmisiä, jotka hoidetaan hommat.
Eli jätä se mies nyt omaan rauhaansa, mitä hän haluaa, ja kommunikoi hänen kanssaan vain silloin kun sinulla on välittömästi työhön liittyvää asiaa.