"Tyttömäisten" poikien äidit!
Kun poika ei haluakkaan pelaamaan jääkiekkoa tai sählyä vaan tahtoo piirtää huoneessaan. Kun kalastus ei tule kyseeseen, koska kalaa on mahdotonta ottaa koukusta ilman elinikäisiä traumoja, ja lempipaitakin on pinkki. Kun 12 -vuotias suunnittelee pikkusiskolle yllätysjuhlia mielummin kuin lähtee luokkakavereiden kanssa notkumaan ulos.
Miten olette selvinneet ympäristön paineista?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Pieni homppelin alkuhan tuo on.
Onko jalkapalloa pelaava ja poliisikoulusta haaveileva tyttäreni sitten lesbo?
Joko meikkaa ja pukeutuu siskon vaatteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Joko meikkaa ja pukeutuu siskon vaatteisiin?
Ei.
Vierailija kirjoitti:
Pieni homppelin alkuhan tuo on.
Haista vittu minä oon homppeli ja oon aina kalastanu ja riehunu ja lempipaita oli musta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni homppelin alkuhan tuo on.
Haista vittu minä oon homppeli ja oon aina kalastanu ja riehunu ja lempipaita oli musta.
No sellasen crystal snow, vai mikäsenyoli homppeli, kyllä sä tiedät!
Ympäristön paineista? Tarkotatko aikusia vai lapsia? Lapsethan todennäköisesti kiusaa (niin valitettavaa kun se onki) mutta jos haluat rohkasta poikaa valitsemallaan tiellä niin ole kans tukena. Aikusista ja niiden mielipiteistä nyt hitonkaan väliä...
Noi on juuri niitä tulevia alfa- uroksia.
Meidän poika on nuorempi, mutta voinen silti vastata. Ei kiinnostunut jääkiekosta, sählystä eikä jalkapallosta. Itse toivomansa harrastukset sukupuolineutraaleita tai jopa hieman tyttömäisiä. Toisaalta rasavilli ja tykkää esim. pelata tietokonepelejä, mutta ei sielläkin "rauhallisia"enemmän pelejä. Pinkkikin oli joskus lempiväri.
Eikä me olla edes tajuttu pitää tuota mitenkään tyttömäisenä vaan ihan tavallisena. (Toki voi olla, että teidän on "oikeasti" tyttömäinen, mutta noi kuvaukset sopi myös meidän poikaan lähes täydellisesti.) Isäänsä ei voisi vähempää kiinnostaa myöskään jääkiekko tai vaikka autot, mutta toisaalta hoitaa meidän perheessä sekä nikkaroinnin että ruoan laiton. Tavallisena miehenä sitä on tullut pidettyä, joten eipä poika isästään kovin eroa. Mitä nyt isänsä on rauhallisempi.
Poikani tykkää vaaleanpunaisesta ja perinteisesti tyttömäisistä jutuista mutta hän saa olla juuri sellainen kuin haluaa. Ei minua hetkauta jos joku ahdasmielinen nostelee kulmiaan. Olen valmis puolustamaan lastani leijonaemon tavoin jos häntä joku loukkaa tai ilkkuu. Nykyajan lapset on onneksi paljon avarakatseisempia ja erilaisuus ei ole enää ihmeellistä ja pelottavaa. Ole ylpeä lapsestasi ja tue häntä kasvamaan aikuiseksi jolla on vahva itsetunto.
Meillä on kumpikin poika tuommoisia.
Hyvin pärjäävät koulussa eikä heitä kiusata.
Harrastavat aktiivisesti musiikkia. Soittavat orkesterissa ja ovat perustaneet omia bändejä.
Miksi kaikkien pitäisi pelata jääkiekkoa tai jalkapalloa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni homppelin alkuhan tuo on.
Onko jalkapalloa pelaava ja poliisikoulusta haaveileva tyttäreni sitten lesbo?
Ehkä.
Meidän poika on nykyään tyttö. Aina ollaan tuettu ja rakastettu. Lapsenakaan ei oikeastaan pahemmin kiusattu, liikkui aina tyttöporukoissa joten poikien kummeksunta ei oikein ollut läsnä vaikka sitäkin tietty oli.
Ei tuo kuvailusi mielestäni kyllä ole mitenkään tyttömäistä vaan aika sukupuolineutraalia
Onneksi ei asuta Amerikassa. Siellä sitä vasta oltaisiinkin machokulttuurissa jossa donaldit jyrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pieni homppelin alkuhan tuo on.
Haista vittu minä oon homppeli ja oon aina kalastanu ja riehunu ja lempipaita oli musta.
No sellasen crystal snow, vai mikäsenyoli homppeli, kyllä sä tiedät!
Niin se "ottava" osapuoli.
Vierailija kirjoitti:
Kun poika ei haluakkaan pelaamaan jääkiekkoa tai sählyä vaan tahtoo piirtää huoneessaan. Kun kalastus ei tule kyseeseen, koska kalaa on mahdotonta ottaa koukusta ilman elinikäisiä traumoja, ja lempipaitakin on pinkki. Kun 12 -vuotias suunnittelee pikkusiskolle yllätysjuhlia mielummin kuin lähtee luokkakavereiden kanssa notkumaan ulos.
Miten olette selvinneet ympäristön paineista?
Pinkkihän on muotiväri poikienkin paidoissa. Jääkiekosta kiinnostunut poika voi yhtälailla tykätä piirtämisestä tai taitoluistelusta. Mikä niissä on epämiehekästä? Oletteko nähneet miesten tekemää väkevää taidetta tai miesluistelijoiden voimaa uhkuvia miehekkäitä luistelunumeroita hyppyineen (niihin temppuhin ei moni naisluistelija fysiikkansa puolesta kykene)? Kuka mies synnyttäisi ruikuttamatta ja ehkä pyörtymättä? Kavereiden kanssa ehtii notkua ulkona, yllätysjuhlia ei ole joka käänteessä. Kukat ovat kauniita niin naisten kuin miestenkin silmään. Miksi nainen voi käydä armeijan, ryhtyä poliisiksi, harrastaa ampumahiihtoa tai taekvondoa, tykätä mustasta ja sinisestä sekä matematiikasta leimautumatta?
Mun poika voimistelee ja rakastaa musiikkia. Leikkii my little poneilla sekä transformerseilla. Rakastaa kaikkea kaunista kiiltävää ja värikästä. Hullaantuu kaikesta ampuvasta räiskuvästä hurjasta. Leikkii niin ninjaa kuin balkeriinaakin.
Ei meillä isäkään tykkää jääkiekosta tai autoista. Enkä minä. Mun auurin pelkoni on et se halusais harrastaa jääkiekkoa. Ei ei ei!
Ihan tavallinen lapsi. Ei kaikki ole samast muotista. Ja onneks nykyään ei tarttekaan.
Ap:lle sanoisin,etteivät mainitsemasi asiat ole tyttömäisiä vaan ihan tavallisia kiinnostuksen kohteita sukupuolesta riippumatta. Miksi kaikkien pitäisi mahtua samaan lokeroon?
On pojillekin kasapäin muitakin harrastuksia kuin futis ja kiekko.Oma poikanikin tanssii ja piirtää harrastuksinaan. Olen tosi iloinen ja ylpeä hänen kiinnostuksen kohteistaan innostuksestaan.
Pieni homppelin alkuhan tuo on.