Mihin perustuu sellainen ajattelu,että sosiaalisuus on raskasta

Intoverttiys. Sosiaaliset tilanteet vievät energiaa, ja joskus vaan täytyy saada ladara akkuja YKSIN.

Introvertti on henkilö, joka on sisäänpäin kääntyneempi ja miettii tekojaan enemmän kuin ekstrovertti. Introvertiksi kuvaillaan joskus henkilöä, joka pitää itsenäisestä toiminnasta enemmän kuin sosiaalisesta, mutta tämä on enemmän käyttäytymyksellinen kuin kognitiivinen kuvaus. Ennen kaikkea introvertti saa energiansa omasta itsestään, ja jatkuva muiden kanssa vuorovaikuttaminen reaalielämässä pikemminkin vie sitä häneltä kuin ylläpitää sitä. Introvertit tarvitsevat omaa rauhaa ”ladatakseen akkujaan”.

Sellainen ajattelu perustuu varmasti siihen, että sosiaalisuus ja ihmissuhteet koetaan aika ajoin taakkana. Eivät kaikki ihmiset ole helppoja ja mukavia. Ainakaan aina, kun heidän kanssaan olet. Kaikkia ihmissuhteita ei kuitenkaan voi katkaista sen vuoksi, ettei aina jaksaisi.

Ei,vaan narsismiin.

Vierailija kirjoitti:

Ei,vaan narsismiin.

Sosiaalisuushan on narsisteille elinehto. 

Missä olet törmännyt tällaiseen ajatteluun?

Eihän sosiaalisuus ole raskasta, jos sitä on sopivasti. Ja jos ihmiset ovat tuttuja. Jos ihmisellä on liikaa kontakteja toisiin ihmisiin, ja siis lähinnä tuntemattomiin ihmisiin, hän joutuu tekemään jatkuvasti sellaista sosiaalista työtä, joka kuluttaa energiaa, eli löytämään yhteisiä tapoja toimia ja tutustua toiseen ihmiseen ja näin päin pois. Nykyinen työelämä, jossa työsuhteet ovat lyhyitä, työyhteisöt ja asuinpaikat vaihtuvat tiheään, on kuormittava kenelle tahansa. Juuri kun oppi työkavereiden nimet pitää oppia tuntemaan taas kymmenittäin uusia ihmisiä ja uusia naapureita ja lasten kavereita ja näin päin pois.

Toimivan sosiaalisen elämän rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, voi olla uuvuttavaa aloittaa se työ aina uudelleen ja uudelleen.

Oikeasti läheisistä ihmisistä tarvitsee harvoin lomaa.

Mutta muut ihmissuhteet ovat rasittavia. Toisille enemmän, toisille vähemmän.

Pitää tavallaan mielyttää kaikkia ja olla astumatta kenenkään varpaille. Pitää antaa itsestään tietynlainen kuva ja käyttäytyä oikein. On se raskasta. On se mukavaakin. Mutta vapaa-aikanaan on kiva olla vaan oma epätäydellinen itsensä. Joko yksin tai perheen tai oikeasti hyvän ystävän kanssa.

Masennukseen, ei introverttiyteen.

Koska sitä se on joillekin. Jotkut saavat siitä energiaa ja joillakin menee sitä energiaa siihen. Tämä voi olla totta myös joidenkin tiettyjen ihmisten kanssa. Yleensä näkee että sellaiset sosiaaliset pölöttäjät saavat sitä energiaa ja taas hiljaisemmat introvertit väsähtävät. Johtuisiko siitä, että hissukalla menee aika helposti kuuntelemiseen kun höpöttäjä höpöttää niitä omia juttujaan. 

En osaa puhua, kuin omasta kokemuksestani, mutta koen ihmissuhteet tietyllä tavoin taakkana kun:

1) Kyseinen henkilö on sellainen, etten koe millään tavalla olevani hänen kanssaan samalla aaltopituudella, enkä kerta kaikkiaan keksi mitään puhuttavaa, kuitenkin olisi toimeen tultava.

2) Oma oloni on jostakin syystä tilapäisesti sellainen, että haluan viettää aikaa yksin, enkä pelkästään halua sitä, vaan TARVITSEN sitä. Sillä hetkellä kun joku soittaa ja tarvitsee esimerkiksi olkapäätä, en yksinkertaisesti pysty olemaan sitä.

3) Kyseinen henkilö on syystä tai toisesta tilapäisesti niin hankalassa mielentilassa, että tuntuu kuluttavan myös minun kaiken energiani ja hänen läheisyytensä ahdistaa. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun joku on aggressiivinen tai päästää hautomansa katkeruuden jostakin asiasta ulos kuin jonakin oksennusryöppynä haluamatta varsinaisesti selvittää asiaa sen kummemmin oikeasti. Ts. puhuu "pahaa" jostakusta.

4) Kyseisellä henkilöllä on jotakin mielenterveydellisiä ongelmia, ja sen sijaan, että yrittäisi ratkaista näitä asioita ns. oikein (terapeutti, ehkä lääkitys) hän takertuukin minuun kuin hukkuva oljenkorteen ja minun olisi tuotettava hänelle kaikki vastaukset ja ratkaisut valmiina, vaikka en osaa.

Jos nyt siis joku haluaa pitää "lomaa" sinusta, niin suurin virhe mitä voit tehdä, on pitää sitä loukkauksena, jos koet kyseisen ihmisen kuitenkin ystäväksesi. Jos epäilet loman tarpeen johtuvan jollakin tavalla sinun persoonastasi, voisi olla hyvä hetki tutkia tovi omaa käytöstään ja sitä, että voisiko siinä mahdollisesti olla jotakin paranneltavaa. En sano, että esimerkiksi huolia ja murheita ei saisi jakaa, mutta on eri asia purkaa sydäntään kuin asettautua tilaan, jossa toisen ihmisen on jollakin tavoin kannateltava sinun elämääsi.

Jos taas tarkemmin ajatellen kyseinen ihminen ei olekaan ystäväsi, ettekä ole edes kovin läheisissä väleissä ja kuitenkin tarvitaan "lomaa", niin voidaan todeta, että tämä tyyppi nyt ei vain ole sinua varten. Ihmiset ovat usein huonoja sanomaan päin näköä suoraan jos eivät vain yksinkertaisesti pidä jostakusta. Aina ei voi voittaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska sitä se on joillekin. Jotkut saavat siitä energiaa ja joillakin menee sitä energiaa siihen. Tämä voi olla totta myös joidenkin tiettyjen ihmisten kanssa. Yleensä näkee että sellaiset sosiaaliset pölöttäjät saavat sitä energiaa ja taas hiljaisemmat introvertit väsähtävät. Johtuisiko siitä, että hissukalla menee aika helposti kuuntelemiseen kun höpöttäjä höpöttää niitä omia juttujaan. 

Juuri näin. Asiaa voisi kuvailla vaikka siten, että jokaisella on astia, joka täyttyy asioista. Jotta sinne mahtuisi lisää uusia asioita, astiaa on välillä tyhjennettävä. Höpöttäjä höpöttäessään tyhjentää omaa astiaansa kaatamalla sen sisältöä hissukan astiaan, jolloin höpöttäjän astiaan mahtuu taas uusia asioita, mutta hissukan astia alkaa valua reunojen yli. Hissukka taas tyhjentää omaa astiaansa olemalla yksin, käsittelemällä ne asiat ja tyhjentämällä ne lopulta roskikseen. Hissukan astia on siis höpöttäjän roskis, mutta hissukan astia ei ole höpöttäjän roskis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sitä se on joillekin. Jotkut saavat siitä energiaa ja joillakin menee sitä energiaa siihen. Tämä voi olla totta myös joidenkin tiettyjen ihmisten kanssa. Yleensä näkee että sellaiset sosiaaliset pölöttäjät saavat sitä energiaa ja taas hiljaisemmat introvertit väsähtävät. Johtuisiko siitä, että hissukalla menee aika helposti kuuntelemiseen kun höpöttäjä höpöttää niitä omia juttujaan. 

Juuri näin. Asiaa voisi kuvailla vaikka siten, että jokaisella on astia, joka täyttyy asioista. Jotta sinne mahtuisi lisää uusia asioita, astiaa on välillä tyhjennettävä. Höpöttäjä höpöttäessään tyhjentää omaa astiaansa kaatamalla sen sisältöä hissukan astiaan, jolloin höpöttäjän astiaan mahtuu taas uusia asioita, mutta hissukan astia alkaa valua reunojen yli. Hissukka taas tyhjentää omaa astiaansa olemalla yksin, käsittelemällä ne asiat ja tyhjentämällä ne lopulta roskikseen. Hissukan astia on siis höpöttäjän roskis, mutta hissukan astia ei ole höpöttäjän roskis.

Siis piti sanoa, että höpöttäjän astia ei ole hissukan roskis.

Se on raskasta silloin, kun on pakko väkisin olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ei kiinnosta puolin eikä toisin.

Mulla perustuu siuhen että ahdistun ja saan paniikkikohtauksia, jos joudun näkee liikaa ihmisiä. Liika on liikaa. Oma perhe ei ahdista, mutta kaveritkin on joskus liikaa. Huomaan et vaikka on kivaa kahvitella ja jutella, mutta jos kestää liian kauan niin olen henkisesti ihan loppu. Esim yks ystävä vietti meillä koko päivän (9h) johon en todellakaan ollu henkisesti varautunut niin itkin ihan illalla kun olin niin ahdistunut. Ihana ystävä mutta mun täytyy etukäteen tietää edes suunnilleen mihin varautua, jotten ahdistu. Voi mennä viikko että saan tollasen jälkeen itseni normaaliin vireystilaan.

Introverttinä sanon, että ihan omakohtaiseen kokemukseen perustuu. Läheisimmät ihmiset ei rasita niin paljon kuin jotkut vieraammat. Ehkä osittain siksi että vieraan kanssa joutuu enemmän tunnustella ajatusmaailmoja, huumorintajua yms. Kun ei tunne niin tarkkaan mitä toisen päässä liikkuu ja mitä toinen ajattelee mistäkin, joutuu olemaan enemmän antennit pystyssä. Se on kuluttavaa kun joutuu himmailemaan jatkuvasti eikä saa olla oma itsensä ihan 100%, toisin kuin lähimpien seurassa. Tämä oli yksi näkökulma, muitakin toki on.

Onhan se raskasta jos ihmissuhteet vie energiaa enemmän kuin antaa.

Kyllä semmoisesta lomaa tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se raskasta jos ihmissuhteet vie energiaa enemmän kuin antaa.

Kyllä semmoisesta lomaa tarvitsee.

Jos tämä oli ironiaa, niin... kyllä, on se helpompaa olla yksin kuin sellaisten ihmisten seurassa, joille introverttiys on ihan vieras käsite.

Ihan ekaksi sellainen juttu, että introverttiys ei ole sama asia, kuin heikot sosiaaliset taidot. Palstapsyko esim. on erittäin introvertti luonne, mutta silti sosiaalinen parkettien partaveitsi (ei tosin tanssilattialla). Tulen erittäin hyvin ihmisten kanssa toimeen, olen seurassa puhelias, enkä ole ujo tai arka, en pelkää sosiaalisia tilanteita tai ihmispaljoutta. 

Silti en kertakaikkiaan vaan kestä jatkuvaa sosiaalisuutta ja muiden läsnäoloa, en todellakaan pidä tungoksesta, massatapahtumista tai ylenpalttisesta "läsnäolosta".  Sisäinen maailmani on voimakas ja tarvitsen paljon omaa aikaa ajatuksilleni ja mielikuvitukselleni niin, että minun on pakko järjestää itselleni päivittäin useampi tunti omaa aikaa. Se aika voi olla aamulla, päivällä tai illalla, aikainen aamuherätys ilman lapsia, töiden lomassa tai illalla kun lapset nukkuvat, pääasia että saan olla rauhassa ja yksin.

Se ei ole masennusta, epäystävällisyyttä tai epäsosiaalisuutta, vaan yksinkertaisesti iso osa persoonallisuutta ja tapa olla olemassa. Joistain tämänkin ketjun kirjoituksista huomaa, ettei heidän kohdallaan ole kyse introverttiydestä sen oikeassa merkityksessään, vaan sosiaalisten tilanteiden pelosta ym. Introverttiys ei aiheuta pelkoja ja paniikkikohtauksia ym, ne ovat jotain ihan muuta.

Toiset saavat voimaa muista ihmisistä ja itsensä ulkopuolelta, minä saan voimaa itsestäni, ajatuksistani ja yksin olemisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se raskasta jos ihmissuhteet vie energiaa enemmän kuin antaa.

Kyllä semmoisesta lomaa tarvitsee.

Jos tämä oli ironiaa, niin... kyllä, on se helpompaa olla yksin kuin sellaisten ihmisten seurassa, joille introverttiys on ihan vieras käsite.

Valitettavasti ei ollut ironaa.

Joudun vaan liian paljon olemaan tekemisissä energiaa vievien ihmisten kanssa  :(