Heips! Osaakohan täälä joku auttaa mua, onko muilla tällaisia oireita?

Pakko hakea jostain kohtalotovereita tai jotain viisasta sanaa. Onko muilla sellaista tunnetta, että olisi pitkään elänyt sumussa ja jatkuva väsymys? Siis sellaisia joilla ei ole ihan pieniä lapsia? Meillä yksi lapsi, kohta viisi vuotias, ei siis hirmuisesti työllistävä. Saan nukkua yöt, jos siis vain saan nukuttua hyvin, mulla on jotain uniongelmaa, mutten tiedä mitä, vaikea välillä nukahtaa. Olen ihan koko ajan väsynyt, päätä särkee ja on etova olo, enkä ole raskaana... Tarkemmin mietin niin tätä on jatkunut jo kuukausia. Olen tosi väsynyt, päätä särkee ja elän ihan kuin oman elämäni ulkopuolella. Pelottava tunne. Olen vielä alkanut pelkäämään kuolemaa, ajattelen aisaa lähes päivittäin ja se laittaa itkettämään, lähinnä ajatus siitä, miten lapseni pärjäisi sen jälkeen. Onko muilla tälläista oloa ja miten olette selvitelleet sitä jos olette? Olisin kovasti kiitollinen jostain avusta...