Mitä tekisit esim. bussipysäkillä/bussissa jos älypuhelimia ei olisi?

Luen kirjaa paitsi pitkillä matkoilla seuraan missä mennään, katselen maisemia ja pohdiskelen niitä näitä.

mulla oli ennen mp3-soitin. sitä ilman varmaan kirjoittaisin tai tuijottaisin ja miettisin jotain. tai jopa puhuisin toisille.

Katselisin vain ihmisiä, kadun vilinää. Mietiskelisin asioita.

Kirja ja korvalappustereot oli ennen käytössä. Eli niillä varmaan mentäisiin tässäkin tapauksessa.

Niin, olishan se kamalaa kun joutuisi istumaan puoli tuntia ihan omien ajatustensa kanssa :D

Ihan samalla tavalla. Lukisin kirjani vain paperimuodossa, kun nyt ne kulkevat kätevästi suurinäyttöisen puhelimeni muistissa. Se olisi heikennys nykyiseen.

Katson nytkin maisemia, havannoin ympärillä tapahtuvia asioita. Kyllästyin älypuhelimen pläräämiseen, kun tajusin miten paljon se aikaa viekään elämässäni.

Tupakoimalla. En itseasiassa edes omista mitään älypuhelimia.

Vierailija kirjoitti:

Niin, olishan se kamalaa kun joutuisi istumaan puoli tuntia ihan omien ajatustensa kanssa :D

Puoli tuntia bussipysäkillä? Miksi ihmeessä menisin pysäkille puoli tuntia aikaisemmin? -6

Ennen vanhaan luin kirjaa, ja joskus kuuntelin musiikkia. Mulla oli 80-luvulla punainen Sony Walkman (kasettisoitin), se kulki mukana.

Niin, ja viitisen vuotta sitten, kun olin toipumassa vakavasta masennuksesta, virkkaisin aina kukkasia bussissa. Pieniä, monikerroksisia, usein punaisia kukkia. Se oli jotenkin mystisesti hyvin rauhoittavaa.

Ei mulla ole mitään noista ap:n mainitsemista laitteista. On vain kotona nököttävä pöytäkone ja siinä netti. Kännykkä niin vanhaa mallia, ettei silloin mobiilinettiä tunnetukaan,kun se on tullut markkinoille.

Mitä siis teen bussipysäkillä/bussissa/junassa jne? No tarkkailen ihmisiä, katselen ikkunasta ulos, kirjoitan kauppalistaa paperille kynällä, luen lehteä, istun ja pidän silmiä kiinni.

Mulla on älypuhelin mutta en katso sitä kertaakaan pysäkillä paitsi kun haluan tietää paljonko kello on. Bussissa en koskaan näprää puhelinta. Pitkillä matkoilla saatan selata jotain.

Omat ajatukset on parhaita!

En omista älypuhelinta enkä matkapahoinvoinnin takia voi lukea liikkuvassa bussissa tai junassa. Ajattelen omiani ja katselen ulos (mikäli ei ole liian pimeää). Minusta on mukavaa olla niin, ettei tarvitse keskittyä johonkin asiaan koko ajan. Ei ole ongelma pitemmilläkään matkoilla.

Nykyisin taidan olla lähes ainoa, joka ei työmatkallaan tuossa Helsingin lähijunassa näppäile puhelintaan. Hupaisaa joskus katsella sitä touhua.

Tiesitkö että bussilla on matkustettu aikana ennen älylaitteita? Jopa aikana ennen minkäänlaista kannettavaa elektroniikkaa.

Mua inhottaa nämä, jotka sanovat tarkkailevansa muita. Se on kiusallista jos joku katsoo/tuijottaa, lisäksi olen todella nolo ja onnistun aina nolaamaan itseni julkisilla paikoilla, parempi mitä vähemmän on ihmisiä jotka sen huomaa.

Eipä tuo älypuhelimen puuttuminen muuten vaikuttaisi asiaan kuin että en siitä katsoisi, milloin bussi on tulossa. Nykyään yleensä menen pysäkille lähtöaikaa etukäteen miettimättä, pysäkillä katson puhelimesta milloin bussi on tulossa, ja jos ei ihan heti niin kävelen pysäkinvälin tai pari eteenpäin. Aikaisemmin olisin jäänyt sämälle pysäkille seisoksimaan.

Bussissa istuessani mieluummin katselen maisemia, ratkon ristikkoa tai vaivun ajatuksiini kuin hiplaan älypuhelinta, eli teen näin älypuhelinaikaan ihan sitä samaa kuin ennenkin. Älypuhelimen käyttöliittymä ei tietokoneeseen tottuneelle edelleenkään ole tarpeeksi kätevä, jotta vaivautuisin sitä näpräämään enemmän kuin ihan pakollisen määrän.

Harmittaa, kun kaikki web-sisällötkin nykyään optimoidaan älypuhelinkäyttöön, jolloin ne ovat entistä epämiellyttävämpiä käyttää tietokoneella. Kuitenkin periaatteessa olisi aika helppoa tarjota käyttäjälle valittavaksi erilaiset layot-vaihtoehdot eri päätelaitteita varten (vähän XSLT-koodausta tms.) Oma netinkäyttökokemukseni on heikentynyt näin älypuhelinaikana!

No niin...minua lähinnä huvittaa tämä nykyajan homma, kun itse en ole mennyt tuohon koukkuun että joka paikassa pitäisi plarata jotain älykonetta.

Matkustin muutama päivä sitten reilun 5 tuntia junalla ja tein niinkuin minulla on tapana, lueskelin, katselin maisemia, söin eväitä, mietiskelin jne, samalla kun noteerasin että noin 80% matkustajista istui niska vinossa älykoneitansa näppäillen, 10% torkkui ja loput 10 tekivät niinkuin minä. Koko vaunu oli hiirenhiljainen. Ennen ihmiset näkivät toisensa ja juttelivat kanssamatkustajiensa kanssa.

Saman ilmiön näkee joka puolella, busseissa, metrossa, jopa hotellien aamiaisella yms paikoissa.

Tämmöseks tää on mennyt...

Vierailija kirjoitti:

En omista älypuhelinta enkä matkapahoinvoinnin takia voi lukea liikkuvassa bussissa tai junassa. Ajattelen omiani ja katselen ulos (mikäli ei ole liian pimeää). Minusta on mukavaa olla niin, ettei tarvitse keskittyä johonkin asiaan koko ajan. Ei ole ongelma pitemmilläkään matkoilla.

Nykyisin taidan olla lähes ainoa, joka ei työmatkallaan tuossa Helsingin lähijunassa näppäile puhelintaan. Hupaisaa joskus katsella sitä touhua.

Minä naureskelen sinunlaisillesi ihmisille, jotka hämmentyneenä vilkuilevat ympärilleen tekemistä etsien ja sitten tyytyvät toljottamaan ikkunasta ulos. :D Jotenkin niin herttaista.

Mulla ei ole älypuhelinta.

Vierailija kirjoitti:

Ennen ihmiset näkivät toisensa ja juttelivat kanssamatkustajiensa kanssa.

Saman ilmiön näkee joka puolella, busseissa, metrossa, jopa hotellien aamiaisella yms paikoissa.

Tämmöseks tää on mennyt...

Tämä on ihan täyttä paskaa. Suomalaiset ovat aina olleet busseissa hiljaa, ja hyvä niin. Arvostan suomalaisissa kaikein eniten kykyä antaa toisille tilaa ja jättää muut rauhaan. Se tuntuu mahtavalta, kun on joutunut olemaan viikkoja tai kuukausia työkomennuksella jossakin hypersosiaalisessa maassa.