Lue keskustelun säännöt.
Huono kehonhallinta ja "osaamattomuus"
19.02.2016 |
Onko ihan epätavallista, jos ihminen on todella kömpelö (kehonhallinta ja koordinaatiokyky heikkoa)? Aerobic, zumbat, tanssiminen yms nopeiden liikkeiden oppiminen on ihan mahdotonta, luistelu ja hiihto kömpelöä, uiminen hidasta, eikä sukeltaminen onnistu kunnolla.
Voiko tuollaisen taustalla olla jokin diagnoosi?
Kommentit (13)
Hankala opetella liikkumaan jos ei ole nuorena liikkunut. Voisiko olla tästä kiinni? Eihän iso osa naisista osaa edes juosta tai heittää palloa, koska eivät ole lapsena opetelleet. Surullista mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankala opetella liikkumaan jos ei ole nuorena liikkunut. Voisiko olla tästä kiinni? Eihän iso osa naisista osaa edes juosta tai heittää palloa, koska eivät ole lapsena opetelleet. Surullista mutta totta.
Totta. Tosin nuo taidot voi oppia aikuisenakin jos vain jaksaa kuunnella asiantuntijan ohjeita. Siis ettei näytä enää taaperolta juostessaan tai muuten liikkuessaan.
Mulla on ongelmia koordinaation kanssa, autolla ajamisen opettelu vei paljon aika (2 kättä ja 2 jalkaa yhteistyössä) ja aerobic on mahdotonta 😀 kärsin asentohuimauksesta, tasapaino on huono ja meinaan joskus katua paikallaan seisten. 37-vuotiaana köpöttelen kuin mummot jäällä, jos on yhtään liukasta. Myöskään suuntavaistoa ei ole, mutta se on ihan toinen juttu. Olen kuitenkin hyvä matkauimari.
Mä olen myös ihan liikuntakyvytön, jos on yhtään liukasta. Onneksi nykyään on nastakenkiä ja liukuesteet tarpeen mukaan kengissä. Aerobic sujuu, mutta kuvittelisin hyvän rytmitajuni auttavan siinä asiassa.
Mä olen lapsesta asti aina ollut toivottoman kömpelö. Hullua oli että minä haaveilin kovasti esim. balettitanssijan urasta ja yritin harrastaa kaikenlaista liikunnallista. Mutta olin jäykkä ja kömpelö, joten eihän siitä mitään tullut. Ei mulla ainakaan mitään diagnoosia ole, eikä huimausta tai mitään muuta oiretta - kai jotkut ihmiset vaan on luonnostaan kömpelöitä. Eikä tuo onneksi elämää ole sen jälkeen haitannut mitenkään kun lopetin yritykset olla liikunnallinen. Koodatessa tuolissa istuen ei kömpelyys haittaa mitään ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokeillut kyllä lapsesta saakka erilaisia jumppia, tanssia ja yleisurheilua, mutta eivät vain luonnistu. Olin todella liikunnallinen lapsena, kunnes minulle alettiin huomautella ja naureskella omituisesta juoksu-, sekä tanssitaidoistani. Muutuin passiivisemmaksi. Koulun liikuntatunneilla minut valittiin aina joukkuelajeissa viimeiseksi. Ja todellakin tunsin itseni kömpelöksi.
Ei ole kyse siitä, ettei motivaatiota olisi, vaan en vaan opi, ilman että joku tulee kunnolla rauhassa neuvomaan ja opettamaan. Lisäksi pelkään myös tuota naurunalaiseksi joutumista. - Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ongelmia koordinaation kanssa, autolla ajamisen opettelu vei paljon aika (2 kättä ja 2 jalkaa yhteistyössä) ja aerobic on mahdotonta 😀 kärsin asentohuimauksesta, tasapaino on huono ja meinaan joskus katua paikallaan seisten. 37-vuotiaana köpöttelen kuin mummot jäällä, jos on yhtään liukasta. Myöskään suuntavaistoa ei ole, mutta se on ihan toinen juttu. Olen kuitenkin hyvä matkauimari.
Kuulostaapa tutulta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on myös todettu erittäin yliliikkuvat nivelet. Polvet ja kädet yliojentuu herkästi, suorina ollessaan.
Kyllähän ihmisillä on jos jonkinlaista "kehityshäiriöitä" aivoissaan! Minulla on huono suuntavaisto vaikka muu hahmottaminen onnistuu ihan hyvin, lapsellani on selkeärajaisia ongelmia matematiikassa vaikka matikka noin yleisesti onnistuu kohtuullisesti. Ei näihin mitään diagnooseja tarvita. Kömpelyys on ihan yleinen tämänsorttinen heikkous, se toki voi olla oireena myös monessa diagnosoitavassakin oireyhtymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen kömpelö. Luulen sen johtuvan siitä, etten ollut kovin liikunnallinen lapsi enkä oppinut hahmottamaan kehoani kovin hyvin. Törmäilen kotonani jatkuvasti olkaapää edellä ovenkarmeihin, joskus lyön otsani oveen ja seison aina keittiössä miehen tiellä. Eikä kyse ole koostani, olen melko pienikokoinen :D
Vierailija kirjoitti:
Mä olen lapsesta asti aina ollut toivottoman kömpelö. Hullua oli että minä haaveilin kovasti esim. balettitanssijan urasta ja yritin harrastaa kaikenlaista liikunnallista. Mutta olin jäykkä ja kömpelö, joten eihän siitä mitään tullut. Ei mulla ainakaan mitään diagnoosia ole, eikä huimausta tai mitään muuta oiretta - kai jotkut ihmiset vaan on luonnostaan kömpelöitä. Eikä tuo onneksi elämää ole sen jälkeen haitannut mitenkään kun lopetin yritykset olla liikunnallinen. Koodatessa tuolissa istuen ei kömpelyys haittaa mitään ;)
Oi! Jotenkin liikkis! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kokeillut kyllä lapsesta saakka erilaisia jumppia, tanssia ja yleisurheilua, mutta eivät vain luonnistu. Olin todella liikunnallinen lapsena, kunnes minulle alettiin huomautella ja naureskella omituisesta juoksu-, sekä tanssitaidoistani. Muutuin passiivisemmaksi. Koulun liikuntatunneilla minut valittiin aina joukkuelajeissa viimeiseksi. Ja todellakin tunsin itseni kömpelöksi.
Ei ole kyse siitä, ettei motivaatiota olisi, vaan en vaan opi, ilman että joku tulee kunnolla rauhassa neuvomaan ja opettamaan. Lisäksi pelkään myös tuota naurunalaiseksi joutumista. - Ap
Sinä vaan et ole lahjakas liikunnallisesti. Joltain ihmisiltä ei onnistu oikein kielet, joltain ei matematiikka, joltain ei musikaaliset jutut. Ja sinulta - ja minulta- ei oikein liikunta. Eipä tuo mitään haittaa. Terveyden vuoksi ja omaksi iloksi voi kuntoilla silti, vaikka ihan itsekseen kävellen tai hölkäten.
Hyvälaatuinen asentohuimaus -> ongelma sisäkorvan tasapainoelimessä