Angelina Joliekin oli pitkään vela
Aika monet julkkikset tuntuvat olleen. Onkohan se ulkonäkökeskeisyys ym. jotka vaikuttaa.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001121848.html
Kommentit (13)
Varmasti myös ulkonäköasioilla on oma vaikutuksensa varsinkin noissa piireissä. Lopulta vanhemmuus on kuitenkin yksi sellainen tekijä, joka muuttaa loppuelämän peruuttamattomasti. Monen kohdalla ajatus vanhemmuudesta varmaankin kypsyy osittain jopa alitajuntaisesti. Ja palaset (myös sopiva kumppani) kun ovat kohdillaan, ryhdytään elämään siten, että pyritään vanhemmiksi. Joillekin sitä mahdollisuutta ei kovista yrityksistä huolimatta suoda.
Jolie meni vielä adoption lisäksi pyöräyttämään omat penskat.
Joliellahan oli ensimmäinen adoptiolapsi ensimmäisen miehensä kanssa ennen kolmeakymppiä. Että sellainen vela se.
Vierailija kirjoitti:
Joliellahan oli ensimmäinen adoptiolapsi ensimmäisen miehensä kanssa ennen kolmeakymppiä. Että sellainen vela se.
no oli, mutta ainakin 27-vuotiaaksi asti oli vela. Tuolla kun ei ole mitään vuosien jonotusaikoja, pitkiä adoptiokoulutuksia tms.
Minäkin olin vela 19 vuotta. Ja nyt olen sitten toissijainen vela. Voi jeesus!
Ap:n logiikan mukaan kaikki ihmiset ovat olleet veloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joliellahan oli ensimmäinen adoptiolapsi ensimmäisen miehensä kanssa ennen kolmeakymppiä. Että sellainen vela se.
no oli, mutta ainakin 27-vuotiaaksi asti oli vela. Tuolla kun ei ole mitään vuosien jonotusaikoja, pitkiä adoptiokoulutuksia tms.
Jolie taisi tuohon saakka olla lähinnä ns. hunningolla.
Ai jos vielä 27-vuotiaana sanoo ettei halua ikinä lapsia, niin ei ole oikea vela koska on liian nuori siihen. Missä iässä sitten on "oikea vela"?
Vierailija kirjoitti:
Ai jos vielä 27-vuotiaana sanoo ettei halua ikinä lapsia, niin ei ole oikea vela koska on liian nuori siihen. Missä iässä sitten on "oikea vela"?
Mieli voi muuttua jos esim. kohtaa mieleisensä kumppanin. Mitä enemmän ikää tulee, sen varmemmalta se vaikuttaa. 40v. on jo aika varma tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Ai jos vielä 27-vuotiaana sanoo ettei halua ikinä lapsia, niin ei ole oikea vela koska on liian nuori siihen. Missä iässä sitten on "oikea vela"?
Minä olin osoittanut velan merkkejä jo kymmenen vanhana, mutta tosissaan minut otettiin vasta 45 ikävuoden paikkeilla. Paheksuminen, uteleminen ja tuomitseminen on omituisesti muuttunut säälimiseksi. On se joillekin niin vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä se, että jotkut vain eivät pidä lapsista eivätkä halua niitä.
Vierailija kirjoitti:
En usko että pelkkä ulkonäkökeskeisyys on syynä. Itselläni on ehkä liian realistinen kuva vanhemmuudesta eli siksi en uskalla edes yrittää saada lasta. Monet ajattelevat lapsen tuovan iloa ja onnea ja sisältöä elämään mutta itse en ajattele näin. Haluan nukkua yöni rauhassa, lähteä ulos syömään tai kahville koska haluan ilman lastenhoito huolia. Haluan mennä salille joka päivä, matkustella, valvoa yöllä myöhään, nukkua aamulla pitkään ja tehdä mitä ikinä haluan. Pidän myös siisteydestä eli en kestä jos joku sotkee minun kodissani eli tämän takia ei ole lemmikkieläimiäkäön. Haluan olla vapaa enkä myöskään uhrata ihanaa avioliittoani!
Ajatukset silti muuttuvat. Se, mikä joskus oli ehdottoman tärkeää, ei ole enää ja se mikä joskus kauhistutti, tuntuukin haluttavalta. Toki voit olla heitä, jotka pysyvät ratkaisussaan läpi elämän - monen mieli kuitenkin muuttuu (ja ei siis pelkästään lapsiasioissa, vaan koskee kaikkia elämän alueita).
Ihminen muuttuu koko elämän ajan: elämä on muutoprosessi. Sen tiedostaminen tekee vähemmän ehdottomaksi ihan joka asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että pelkkä ulkonäkökeskeisyys on syynä. Itselläni on ehkä liian realistinen kuva vanhemmuudesta eli siksi en uskalla edes yrittää saada lasta. Monet ajattelevat lapsen tuovan iloa ja onnea ja sisältöä elämään mutta itse en ajattele näin. Haluan nukkua yöni rauhassa, lähteä ulos syömään tai kahville koska haluan ilman lastenhoito huolia. Haluan mennä salille joka päivä, matkustella, valvoa yöllä myöhään, nukkua aamulla pitkään ja tehdä mitä ikinä haluan. Pidän myös siisteydestä eli en kestä jos joku sotkee minun kodissani eli tämän takia ei ole lemmikkieläimiäkäön. Haluan olla vapaa enkä myöskään uhrata ihanaa avioliittoani!
Ajatukset silti muuttuvat. Se, mikä joskus oli ehdottoman tärkeää, ei ole enää ja se mikä joskus kauhistutti, tuntuukin haluttavalta. Toki voit olla heitä, jotka pysyvät ratkaisussaan läpi elämän - monen mieli kuitenkin muuttuu (ja ei siis pelkästään lapsiasioissa, vaan koskee kaikkia elämän alueita).
Ihminen muuttuu koko elämän ajan: elämä on muutoprosessi. Sen tiedostaminen tekee vähemmän ehdottomaksi ihan joka asiassa.
Mikä kumma pakko on tulle selittämään nimenomaan lapsia haluamattomille ihmisille, että ihminen silloin tällöin muuttaa mieltään? Jos joku ei pidä kuntokävelystä, koirista tai anjovispizzasta, harva tuppautuu teroittamaan sitä, että se mieli voi kuule muuttua (jatko osa: en minä tietenkään sano, että juuri sinulla muuttuu, mutta kyllä se joillakin muuttuu). Mutta kun ei lapsia halua, ollaan viipymättä jakamassa kliseitä.
On olemassa toinenkin aihe, jossa "en tykkää" ei yleensä kelpaa niille, jotka tykkäävät: matkustelu. Vaikka kuinka vastaisi, että tahtoo olla kotona eikä ole matkustellut kahteenkymmeneen vuoteen, ei vastaus kelpaa, kun kaikkihan haluavat matkustella ja pelkäätkö sinä vai eikö ole rahaa!
En usko että pelkkä ulkonäkökeskeisyys on syynä. Itselläni on ehkä liian realistinen kuva vanhemmuudesta eli siksi en uskalla edes yrittää saada lasta. Monet ajattelevat lapsen tuovan iloa ja onnea ja sisältöä elämään mutta itse en ajattele näin. Haluan nukkua yöni rauhassa, lähteä ulos syömään tai kahville koska haluan ilman lastenhoito huolia. Haluan mennä salille joka päivä, matkustella, valvoa yöllä myöhään, nukkua aamulla pitkään ja tehdä mitä ikinä haluan. Pidän myös siisteydestä eli en kestä jos joku sotkee minun kodissani eli tämän takia ei ole lemmikkieläimiäkäön. Haluan olla vapaa enkä myöskään uhrata ihanaa avioliittoani!