Synnytysmasennus, uskaltaako toista lasta?

Minä katsoisin vielä miten elämä lähtee rullaamaan ilman lääkkeitä ja rauhassa antaisin elämän asettua uomiinsa.

Itsellä oli rankka vauva-aika, ei mitään diagnosoitua mutta en minä onnellinenkaan ollut. Helpotti olennaisesti jo kun lapsi oli 1.5v. Elettiin kuitenkin kolmestaan siihen saakka että elämä lapsen kanssa oli lähinnä kivaa (4v voi olla paha uhma). Tulin raskaaksi kun lapsemme oli 4.5v ja toinen lapsi syntyy reilu 5v ikäerolla. Koko perhe odottaa innolla, vaikka toki jännittää miten sitä jaksaa. Meilläkin vauvavuotena kuormitti juuri läheisen sairastuminen ja sitten loppujen lopuksi kuolema.

Olen tyytyväinen että odotimme.

Kiitos vastauksesta. Niin se odottaminen on varmaan ihan fiksua vielä. Hienoa että uskaltauduit kuitenkin vielä tekemään toisen lapsen ja onnea kovasti ja tsemppiä vauva-aikaan! :)

Minulla tosiaan tilanne oli vakavampi, mm. hyvin vaikeaa unettomuutta jonka vuoksi jouduin sairaalahoitoonkin. :(

Ei masennusta kannata pelätä. Eniten siinä vaikuttaa "hyppy tuntemattomaan". Nyt on toinen lapsi tuomassa lisäksi läheisyyttä.

Mitä lähempänä lapset on ikänsä puolesta toisiaan, sitä enemmän heistä on toisilleen seuraa. Jos lapsesi on jo 3 vuotias, se pahin mustasukkaisuus kausikin jää juuri taakse.

oliko kenties jo ensimmäinenkin vahinko ;)

No ei todellakaan ollut!

Kovasti toivottu lapsi on ja hyvin rakas meille!

Jotkut eivät vaan ymmärrä esim hormonien ja univelkojen vaikutusta synnytysmasennukseen..

Niinpä! Voi Pekka..

Lisää kokemuksia?