Miten pärjäätte kotihoidontuella?

Älä tee mukulaa jos ei ole yhtään säästöjä eikä mies pysty elättämään! Ei tuolla ole tarkoituskaan tulla toimeen, vaan se on vain lisä.

Tein keikkatöitä 2 vuotta kotihoidontuen ohessa. Tietenkin myös mies maksoi silloin enemmän. Ei meillä ole koskaan ollut ns. omia rahoja. Niin kauan, kun on yhdessä asuttu on rahat ollut yhteisiä. Molemmat opiskelleet, olleet kotona lasten kans, yrittäjyyden aloitusta/ heikompia aikoja, pätkätöitä jne. Välillä toinen tienannut enemmän, välillä toinen. Tulot on aina jääneet alle 3000 e/ kk, siis yhteensä. Yhtäkään riitaa ei rahasta ole ollut, ylimääräisiä tukia ei ole tarvittu ja aina on raha riittänyt. Tosin ei olla mitään "shoppailijoita".

Me ainakin pärjätään. Elämme vähän vaatimattomammin ja mietimme, mitä ostamme. Miehen tulot 3200€/kk netto.

Säästäjä kirjoitti:

Älä tee mukulaa jos ei ole yhtään säästöjä eikä mies pysty elättämään! Ei tuolla ole tarkoituskaan tulla toimeen, vaan se on vain lisä.

Höpöhöpö. Saat tällöin ainakin asumistukea ja sosiaaliturvatukeakin mikäli tarpeen. Keikkatöitä voi tosiaan tehdä tai sitten olla puolison elätettävissä mikäli mahdollista.

Älä siis turhaan huoli, pärjäätte kyllä tavalla tai toisella :)

Meillä 2 alle 2v, toisesta saan minimiäitiyspvärahan (600/kk -verot) ja toisesta n.30e/kk -verot. Voin rauhassa myöntää tyhmyyteni ja luulin että AINA saa kotona hoidetusta alle 3-vuotiaasta sen kotihoidontuen (eli se vähän reilu 300/kk), mutta olinkin väärässä. Tiukkaa on. Kun pienempi on vuoden ikäinen, alan tekemään keikkaa. Miehen palkka riittää elämiseen, mutta ei mihinkään ylimääräiseen.

Olin säästänyt juurikin tätä varten, joten säästötilillä oli noin 10000€. Tästä käytin tosin vain noin 4000€ sen 10 kuukauden aikana kun olin hoitovapaalla. Laitoimme asuntolainan jäihin ja maksoimme tuolta ajalta vain korkoja. Miehellä tietysti normaali palkka, joten emme joutuneet millään lailla kitsastelemaan.

Ei sillä ole tarkoituskaan pärjätä.Ei elämäänsä voi suunnitella sen mukaan,että yhteiskunta maksaa tukia.On pystyttävä asumaan sellaisessa asunnossa minkä voi itse rahoittaa,syötävä ruokaa mihin itse varaa,hankittava lapsia oman rahatilanteen mukaan.Mikäli lapsia päättää hankkia on se perheen yhteinen asia huolehtia niistä eli sen ajan mitä äiti kotona on isä tienaa rahat tai toisinpäin.Yhteinen koti,yhteiset lapset,yhteiset rahat,yhteinen vastuu on yhtä,kuin yhteinen elämä.

Säästin ennen lasta "lapsitilille" sen verran, että sieltä sai irrottaa jos jotain tarvitsi.  Lapsen saaminen on niin iso asia, että kaikkeen mihin voi etukäteen valmistautua, niin kannattaa valmistautua. 

Minusta kuulostaa kummalta sanonta - elättääkö puolisonne teidät?

Ei meillä kumpikaan elätä toista. Yhdessä eletään ja yhteisillä rahoilla hoidetaan lainat, maksut ja muut menot. Välillä toinen hankkii enemmän palkkatuloja ja toinen panostaa kotiin ja lapsiin ja taas toisin päin.

Kannattaa jakaa hoitovapaa isän ja äidin kesken; se on ihan parasta niin keskinäiselle suhteelle kuin kummankin suhteeseen lapsiin.

Minulla on sijoitusasunnosta tuloja ja mies tietenkin elättää. Hänenkään palkkatulonsa eivät ole suuret, mutta hänelläkin on sijoitusomaisuutta, joka tuottaa.