Tuleeko sulle usein olotila että "kaikki" muut naiset ovat niin paljon kauniimpia, kuin mitä itse olet?
Kommentit (19)
Ilmeisesti ovat, saahan sitä täältäkin usein lukea että "naiset saavat niin helposti miehiä, kaikkia naisia isketään" jne.
En välitä tai tarkkaile muiden ulkonäköä. Minut on kasvatettu niin, että jokainen saa olla sen näköinen kuin on.
Ei. Melkein kaikissa ihmisissä on jotain viehättävää. Siis ihan kaikissa. Itseni nään joskus erityisen kauniina, toisinaan en yhtään kauniina. Riippuu vähän miten levänneen, laitetun näköinen olen ja mistä kulmasta huomaan itseni peilikuvassa. Toisinaan en tykkää itsestäni. En todellakaan ajattele, että kaikki muut ovat minua kauniimpia.
Tulee! Erityisesti huolitellun naisen nähdessäni tunnen itseni nuhjuiseksi ja epäsiistiksi.
Meikkaamattoman naisen ajattelen olevan rohkea ja luonnonkaunis. Itse jos menen meikittä, tunnen olevani kirjava ja finninen...
Aika usein. Johtuu varmaan siitä että en meikkaa arkena koskaan, enkä värjää hiuksia. Olen sellainen luonnollinen lyyli, mutta tietysti paljon valjumpi. Olen myös ite tosi pitkä( yli 180 cm) niin meni pitkään että opin halliteen kroppaani ja kantamaan itseni.
Eikä pelkästään kauniimpia, vaan monin tavoin osaavampia, taitavampia jne. jne. jne. Argh, ponnahti pinnalle tämä tunne kun eksyin lukemaan erästä sievää blogia. Niin kaunis ihminen, taitava, supernaisellinen... Joskus kyllä ihan muutenkin tulee tämä fiilis, ihan siis irl. En yleensä edes lue blogeja, kun ei ne sinänsä kiinnosta. ap
No se on lähinnä itsestäänselvyys, mutta vaikka olen ruma niin olen kuitenkin myös hyvin persoonallisen näköinen ja jään siksi ihmisten mieleen, joten pitää löytää positiivisuus siitä. Lisäksi kukaan ei ole ikinä ulkonäöstäni kateellinen, joten sillain tulen kaikkien naisten kanssa tosi hyvin toimeen ja sekin on vain positiivinen asia.
Kyllä kauniita tyttöjä ja naisia piisaa, sellaisia klassisia hoikkia ja pitkähiuksisia. Ikääntyessä tajuaa oman rupsahtamisen. Onneksi sitä osaa katsoa pintaa syvemmälle ihmisiä. Ja jokainen on kuitenkin oma uniikki lumihiutale, myös itse.
Ei tule. Joidenkin näen tai ajattelen olevan kauniimpia toki, mutta sehän on aivan luonnollista.
Ei tule. Toki osa on kauniimpia, mut pidän huolta painostani ja meikkaan nätisti, se tuo itsevarmuutta. Mutta ei kannata kadehtia siyä että miehet tulee iskemään, se on todella rasittavaa, mulla on jo mies ja haluisin olla rauhassa omissa oloissani jos kuljen esim. Kaupungilla.
Ei itseasiassa, oikeastaan päinvastoin. Naureskelen usein mielessäni näille tekoripset/kynnet/hiukset/kilo pakkelia naamassa, pienet rinnat push upeilla nostettuna ja typerä mukaseksikäs ilme naamalla poseeraaville "kaunottarille". Itse olen luonnostaan kauniimpi ja minulla on myös hyvä maku aidolle naiskauneudelle. Usein näen kasvoiltaan kauniita naisia. Kokonaisuudessaan upeita hieman vähemmän.
Itse asiassa ei. Noin 3-kymppiseksi asti koin olevani ruma ja lihava mutta jossain välissä jotain tapahtui, muut alkavat kulahtaa ja mummoutua ja lihoa ja minun terveet elämäntavat alkoivat vihdoin kantaa hedelmää. Kaunis en ole edelleenkään vaan enemmän persoonallisen näköinen, mutta minua luullaan jatkuvasti 5-10 v todellista nuoremmaksi ja näen omin silminkin, että kroppani on ikäisekseni todella timmi.
Joskus teininä oli tuollaisia oloja.
Ei enää aikuisena. Koska kaikki ovat omalla tavallaan nättejä.
Itselläni on iso tukka, isot silmät, huulet ja tissit. Toisaalta iso maha. Teininä halusin vaihtaa koko kropan tissien alapuolelta :)
Tässä pelissä ei voi voittaa joten tällä mennään.
Ei. Hyvin harva on kauniita, suurin osa on tavallisen näköisiä, ei edes nuoret naiset ole yleensä kauniita. Kaikki me ollaan tavallisia pulliaisia. Mun tytär on kaunis, laitettuna, ei sekään aina ilman meikkiä ole.
Tulee joskus, vaikka mua on aina kehuttu kauniiksi. Eisenniiväliä oo. Ulkonäöllä ei muutenkaan saa onnea. Hyvän mielen voi saada vähäksi aikaa jos kehutaan, mutta ei rakkaus katso ulkonäköä. Sitä ei tosin ihan nuorena vielä tajua. Ja monet ei ehkä tajua koskaan.
Joo koska 99% on.