Miksi jotkut naiset eivät aikuisiälläkään opi meikkaamaan kunnolla?

No miksi pitäisi edes meikata?

No mikset anna niitä neuvoja? Ärsyttää sun laiset täydelliset ihmiset, jotka aina marisee, että "tekis mieli ja tekis mieli". No haloo! mikset sitten tee niin?

Muoti muuttuu ja akkainlehtien plärääminen ei kiinnosta?

Ei kiinnosta meikata. Käytän vain ripsiväriä ja puuteria.

Mä en ole meikannut  yli 10 vuoteen. Liian kiireistä elämää kahden yrityksen ja viiden lapsen kanssa ja ylipainokin latisti meikkaamisfiilistä.  Jos on ollut jotain isompia juhlia tms ihan  niin olen käynyt meikkaajalla jotta olisin edustavamman näköinen. Nyt olen kuitenkin pudottanut painoa lähes 40kg ja tuntuu että meikkaaminenkin vois kiinnostaa jälleen. Mutta herranjestas miten sitä osaa. Nythän olen jo aikuinen ja pitäisi olla vähän aikuisempaa meikkiä eikä sitä meikkityyliä jota nuorempana harrastin. Youtube videoita olen sillä silmällä katsellut jo, mutta meikit ostamatta vielä. Pikkuhiljaa uuden opettelua.

Mutta näkeehän noita hirvityksiä lähes päivittäin missä meikit on ihan päin sanonko mitä. 

Perhana kun oppii yhden meikkityylin niin naama muuttuu!

No miksei perkele neuvota jos näyttää siltä ettei kaveri osaa. Onko kyseessä siis huonosti levitetty meikki ja vaikkapa vääränvärinen meikkivoide vai toisenlainen tyyli, joka ei nyt miellytä erehtymätöntä esteettistä makuasi?

No kerro, mikä siinä kaverin meikkaamisessa on perseellään?

Voisi joku muukin saada vinkkejä.

No monilla on kai harjoituksen puutteesta kyse, mutta osalta puuttuu varmaan sellainen esteettinen silmä ja kyky havaita, mikä näyttää hyvältä. Eiväthän kaikki osaa yhdistellä esim. värejä tai kuosejakaan, ja tälläkin palstalla moni sanoo, ettei ole koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, ovatko ihmisten silmät lähellä toisiaan vai eivät. Sellainen tarkka katse siis puuttuu. Ja omalle naamallehan tulee helposti sokeaksi.

Minulla ainakin on suurin ongelma sopivan meikkivoiteen löytyminen ja se, etten saa meikkiä pysymään siistinä. Esim luomivärin kanssa on aina se ongelma, että se tarttuu epätasaisesti ja rajaukset tarttuvat luomiin.

Niin ja miksi Suomessa on lähes synti pitää meikkaamisesta, kosmetiikasta tai yleensäkään mistään ulkonäköön liittyvästä?

Itse rakastan meikkejä, tykkään kokeilla eri tyylejä ja värejä, tykkään laittaa hiuksiani ja teen itse hiuspidennyksiä, pidän myös kauniista vaatteista, kengistä ja shoppailusta ja tämä tuntuu närästävän jotain naisia ihan jumalattoman paljon. Mun pitäisi olla vähintäänkin tyhmä tai pinnallinen tämän takia ja sitten suututaan, kun huomataan ettei näin olekaan ja tuhahdellaan, että

"mulla on muutakin sisältöä elämässä" tai että "onneksi mun elämässä on muutakin sisältöä".

Nojoo, niin on minullakin, en tajua mistä tuo suomalaisten päähänpinttymä tulee, että jos ihminen meikkaa niin sitten se ihminen ei teekään mitään muuta kuin vaan meikkaa. :DD

Naurattaa näin miehenä kun exällä oli tapana ajaa kaikki kulmakarvat pois ja piirtää sitten viivat tilalle. Jonkun mielestä tuo on vissiin hyvännäköistä? Kaikilla sitä estetiikan tajua ei sitten vissiin ole.

Monia ei varmaan kiinnosta? Itse teen mahdollisimman kevyen meikin, enkä käytä esim. silmänrajauskynää, poskipunaa, kulmakynää tai värikkäitä luomivärejä. Eikä kiinnosta opetella, koska olen tyytyväinen lopputulokseen enkä halua käyttää yhtään enempää aikaa meikkaamiseen kuin mitä nyt menee.

Minusta olisi ihanaa osata meikata kunnolla! En ole ikinä oikeastaan ehostanut itseäni ripsiväriä kummemmalla. En osaa valita itselleni sopivia värejä enkä hallitse tekniikkaa. En edes tiedä miltä voisin "parhaimmillani" näyttää! Olen 38 vuotias.

Itseasiassa on todella hölmöä että kaikilta odotetaan meikkaamista. Se vaatii esteettistä silmää, jota kaikilla ei todellakaan ole.

Varmaan yleisin ehostusmoka on kulmakarvat. Todella suuri osa ei osaa meikata kulmakarvoja oikein. Ts. liian ohuet tai liian paksut, toinen korkeammalla kuin toinen tai alkaa eri kohdasta, jne. Luonnolliset kulmakarvat näyttää niin paljon paremmalta, kuin pieleen meikatut.

Miten se aikuisuus opettaa meikkaamaan? Meikkaaminen opettaa meikkaamaan. Eräs kaverini on aina käyttänyt vain ripsiväriä, joten ei osaa tehdä rajauksia. Itse taas aloitin jo nuorena eyelinerin käytön joten osaan sen, ihan yksinkertainen selitys.

Itse en tykkäisi jos joku minun mielestäni "tavis" meikkaaja alkaisi opastamaan. Itse meikkaan joskus todella erikoisesti, tai en ollenkaan tai esim. jätän ripsivärin ja kulmameikin pois ja käytän vain meikkivoidetta ja muuta silmämeikkiä. Tosin ripsarin pois jättäminenhän on jonkinlainen trendi tällä hetkellä.

En todellakaan halua tummia siittiökulmia tai sieviä pankkineitiripsiä itselleni. Kyse ei ole osaamattomuudesta.

Mutta jos kaverillasi on vaikka huulipunaa hampaissa, ripsarit poskella tai meikkivoidekasauma poskella niin toki voit siitä sanoa.

No auta mua? Voi olla että olen kaverisi. :D Ainakin sorrun meikkausmokiin. :(

Eli pitäisi löytää:

-Meikkivoide tosi rasvoittuvalle iholle, joka peittää tosi hyvin mutta ei jää pakkeloidun näköiseksi.

- Peiteaine, jonka voi laittaa tuon meikkivoiteen päälle tosi punaisille näpyille ja puuteri joka ei jää pakkeloidun näköiseksi.

Myönnän että joskus tulee muu meikki vain sutaistua jotenkuten, koska jos ollaan rehellisiä niin kukaan ei kiinnitä muuhun huomiota kuin nykyiseen kamalaan meikkopohjaani ja ihooni. Ainoa mikä olisi kamalampi, niin vaihtoehto etten käyttäisi meikkiä ollenkaan.

Ehkä kaverillasi on sama tilanne, sen pitää valita huonon, tosi huonon ja järkyttävän väliltä.

Jos minulla olis rasvoittuva iho, käyttäisin mineraalimeikkiä. Esim. Lily Lolo on hyvä merkki. Mutta koska olen kuivaihoinen, se näyttää ankealta ihollani.