Sokerin vähentäminen

Kyllähän se ensimmäinen on että huomas ettei edes tee mieli sokeria, toinen on se ettei tee mieli syödä ollenkaan yhtäpaljon mitään vaan syöminen on vähän niinkuin pakko jotta ei huimaa ja on energiaa tehdä kaikenlaista.

Välillä tulee herkuteltua päivittäin ja välillä lopetan kokonaan, ihan muuten vaan. Ei aina ole hyvä syödä sokeria.

Kaiken piilosokerin olen jättänyt kokonaan jo ajat sitten ja kaikki sokeri jota syön on rehellistä sokeria jonka näen.

Olen. Siitä syystä, että se on riippuvuutta aiheuttava aine ja myrkkyä elimistölle. Sen nauttiminen, tai siihen riippuvuussuhteessa oleminen, heikentää merkittävästi elämänlaatua. Se tuhoaa hampaat, ylläpitää elimistössä hiivasyndroomaa, sotkee verensokerin, pitää yllä tulehdustilaa jne. Tupakasta ja alkoholista pääsen eroon ihan helposti, mutta sokeri on kautta vuosien ollut minulle se ongelma. Siitä ei tahdo päästä millään eroon siitä syystä, että sitä tungetaan ja piilotetaan mitä kummallisempiin ruokiin. Esim leikemakkaraan!

Määrät olivat ihan hillittömiä, karkkia, jäätelöä, pullaa... joka ikinen päivä! Nyt en käytä enää ollenkaan. Olen joutunut tämän takia luopumaan myös gluteeniviljoista. Ainoa makeutusaine, jota voin käyttää hyvin pieniä määriä (=1 tl/vrk) on hunaja.

Jaa mitä vaikutuksia? Elämäni on muuttunut aivan täysin. Mun ei enää tarvitse koskaan miettiä, mistä ja milloin saan seuraavan sokeriannokseni, koska mun ei tarvitse sitä enää saada. Mun hampaita ei enää vihlo, niveliä ei kolota, parannuin hiivasta (joka oli siis vallannut kropassani muitakin paikkoja kuin alapään), olen virkeämpi, en kaipaa välipaloja ja LAIHDUIN 20 kg!

Miinuspuolina mainittakoon, että sosiaalinen paine sokerin syöntiin on massiivinen. Sitä tuputetaan joka paikassa. Ystävät, tutut ja sukulaiset eivät millään meinaa ymmärtää, minkä mankelin läpi olen itseni laittanut, päästäkseni eroon sokerista. Ei tekis kyllä pahaa heillekään. En voi syödä oikeastaan mitään valmista, ruuanlaitto on aina suoritettava raaka-aineista, mikä joskus tuntuu aikaavievältä vaikkei sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Siitä syystä, että se on riippuvuutta aiheuttava aine ja myrkkyä elimistölle. Sen nauttiminen, tai siihen riippuvuussuhteessa oleminen, heikentää merkittävästi elämänlaatua. Se tuhoaa hampaat, ylläpitää elimistössä hiivasyndroomaa, sotkee verensokerin, pitää yllä tulehdustilaa jne. Tupakasta ja alkoholista pääsen eroon ihan helposti, mutta sokeri on kautta vuosien ollut minulle se ongelma. Siitä ei tahdo päästä millään eroon siitä syystä, että sitä tungetaan ja piilotetaan mitä kummallisempiin ruokiin. Esim leikemakkaraan!

Määrät olivat ihan hillittömiä, karkkia, jäätelöä, pullaa... joka ikinen päivä! Nyt en käytä enää ollenkaan. Olen joutunut tämän takia luopumaan myös gluteeniviljoista. Ainoa makeutusaine, jota voin käyttää hyvin pieniä määriä (=1 tl/vrk) on hunaja.

Jaa mitä vaikutuksia? Elämäni on muuttunut aivan täysin. Mun ei enää tarvitse koskaan miettiä, mistä ja milloin saan seuraavan sokeriannokseni, koska mun ei tarvitse sitä enää saada. Mun hampaita ei enää vihlo, niveliä ei kolota, parannuin hiivasta (joka oli siis vallannut kropassani muitakin paikkoja kuin alapään), olen virkeämpi, en kaipaa välipaloja ja LAIHDUIN 20 kg!

Miinuspuolina mainittakoon, että sosiaalinen paine sokerin syöntiin on massiivinen. Sitä tuputetaan joka paikassa. Ystävät, tutut ja sukulaiset eivät millään meinaa ymmärtää, minkä mankelin läpi olen itseni laittanut, päästäkseni eroon sokerista. Ei tekis kyllä pahaa heillekään. En voi syödä oikeastaan mitään valmista, ruuanlaitto on aina suoritettava raaka-aineista, mikä joskus tuntuu aikaavievältä vaikkei sitä ole.

Mut entäs hedelmät? Niissähän on valtavasti sokeria!

Olen Fitfarmin dieetillä, sen takia jättänyt jauhot ja sokerit pois. En ole huomannut mitään muutosta. Olen vuosia yrittänyt päästä tähän tilanteeseen, kun kuvittelin sen tuovan mulle erikoisen hyvää oloa, mutta ihan samallalailla väsyttää jne.

Olen jättänyt sokerin pois ruokavaliostani viime vuoden syksyllä. Homma alkoi lakolla, jonka oli määrä päättyä 2 kuukauden jälkeen, mutta koska en sen päätyttyä enää kaivannut sokeria, niin en ole sitä alkanut uudelleen syömään. Jouluna söin muutaman konvehdin ja tämän vuoden puolella olen syönyt yhden pullan, siinä kaikki. Ei yksinkertaisesti enää tee mieli syödä sokeriherkkuja.

Aiemmin söin monta kertaa viikossa ja välillä lähes päivittäin jotain karkkia tai keksiä tai pullaa, eli aika paljon kului sokeria. Lopettamisen jälkeen olen kaivannut lähinnä irtokarkkien syömistä tavan vuoksi, koska se oli eräänlainen viikonlopun merkki, kun kävin hakemassa pussillisen irtokarkkeja ja niitä sitten napostelin pitkin viikonloppua. No, toistaiseksi olen kyllä pärjännyt ilmankin ja viikonloppuja on tullut vietettyä silti. Ja niinkuin joku aiemmin kommentoikin, niin sosiaalinen paine sokerin puputtamiselle on kova, se on niin isossa roolissa sosiaalisessa kanssakäymisessä, valitettavasti ja ymmärrystä sokerittomuudelle ei meinaa löytyä.

Sokerittomuuden seurauksena olen huomannut, että kroppa on kiinteytynyt vaikka ruokavalio muuten entisellään ja liikuntaa en ole lisännyt. Myös iho on parantunut, näppylät ovat vähentyneet. Kyllä suosittelen lämpimästi, vaikka alkuun saattaa tuntua hankalalta niin se lopputulos kuitenkin palkitsee, kunhan ensimmäiset päivät sinnittelet ilman.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen. Siitä syystä, että se on riippuvuutta aiheuttava aine ja myrkkyä elimistölle. Sen nauttiminen, tai siihen riippuvuussuhteessa oleminen, heikentää merkittävästi elämänlaatua. Se tuhoaa hampaat, ylläpitää elimistössä hiivasyndroomaa, sotkee verensokerin, pitää yllä tulehdustilaa jne. Tupakasta ja alkoholista pääsen eroon ihan helposti, mutta sokeri on kautta vuosien ollut minulle se ongelma. Siitä ei tahdo päästä millään eroon siitä syystä, että sitä tungetaan ja piilotetaan mitä kummallisempiin ruokiin. Esim leikemakkaraan!

Määrät olivat ihan hillittömiä, karkkia, jäätelöä, pullaa... joka ikinen päivä! Nyt en käytä enää ollenkaan. Olen joutunut tämän takia luopumaan myös gluteeniviljoista. Ainoa makeutusaine, jota voin käyttää hyvin pieniä määriä (=1 tl/vrk) on hunaja.

Jaa mitä vaikutuksia? Elämäni on muuttunut aivan täysin. Mun ei enää tarvitse koskaan miettiä, mistä ja milloin saan seuraavan sokeriannokseni, koska mun ei tarvitse sitä enää saada. Mun hampaita ei enää vihlo, niveliä ei kolota, parannuin hiivasta (joka oli siis vallannut kropassani muitakin paikkoja kuin alapään), olen virkeämpi, en kaipaa välipaloja ja LAIHDUIN 20 kg!

Miinuspuolina mainittakoon, että sosiaalinen paine sokerin syöntiin on massiivinen. Sitä tuputetaan joka paikassa. Ystävät, tutut ja sukulaiset eivät millään meinaa ymmärtää, minkä mankelin läpi olen itseni laittanut, päästäkseni eroon sokerista. Ei tekis kyllä pahaa heillekään. En voi syödä oikeastaan mitään valmista, ruuanlaitto on aina suoritettava raaka-aineista, mikä joskus tuntuu aikaavievältä vaikkei sitä ole.

Mut entäs hedelmät? Niissähän on valtavasti sokeria!

No niin on. Mutta se ei ole niin paha, ainakaan minulle, kun se ei ole sitä lisättyä sokeria. Voin aterian yhteydessä tai vaikka salaatissa syödä hedelmää, mutta en välipalana pelkästään. Suosin marjoja hedelmien sijaan. Hedelmistäkin mieluummin kotimaisia, eli helposti tulee karsittua suurin osa niistäkin sokeripommeista, kun ei tule syötyä banaania, sitruksia, meloneja jne. Eli kotimaisilla omenilla, luumuilla ja kirsikoilla (vai onko tämä marja) tulee täytettyä hedelmien tarve.

Se on kyllä kumma, kun täytyy aina selitellä esim työpaikalla sitä, miksei huoli kakkua/pullaa/keksejä, osa katsoo jopa ihan kieroon kuinka törkimys olen jos joku näitä tarjoaa ja kieltäydyn.. Ei mun tarvitse pyydellä anteeksi sitä etten halua väsähtänyttä olotilaa itselleni verensokerin heittelyn takia ja lisäksi mahakipua vehnästä ym. Argh

Itse olen lopettanut karkkien ja usklaan syömisen eli olen vähentänyt sokeria merkittävästi. Ongelma on se että sitä on kuitenkin pakko saada edes vähän.. joten saatan laittaa lusikallisen kahviin, puuroon tai jopa maitorahkan ja marjojen sekaan, voisiko tuon pienen määrän korvata jollain? olen kokeillut steviaa, hunajaa ja jotain makeutusjauhetta enkä tykännyt niistä. Onko vaahterasiirappi terveellistä, siis se luomu? ja jos joku kokeillut niin oliko se hyvää? harkitsen vaahterasiirapin kokeilua jospa sillä saisi makeutta puuroon ja rahkaan.

Olen vähentänyt. Halusin tutkia, onko sokerin ja muiden prosessoitujen hiilihydraattien poistamisella päivittäiseltä syömislistalta vaikutusta vyötärö-lantio-suhteeseen.

Ensisijaisesti siis kosmeettinen syy, toissijaisesti ilman muuta terveydellinen syy, koska prosessoidut hiilarit ovat tyhjiä kaloreita, jotka kohottavat verensokeria nopeasti ja aiheuttavat sen vuoksi insuliinikriisin elimistössä. Insuliinikriisi on huonoksi haimalle, sisäelimille ja verisuonille. Se myös aiheuttaa monille ihmisille väsymyksen ja heikotuksen tunteen.

Kolmanneksi taloudelliset syyt. Söin niin paljon karkkia, että minulla meni paljon rahaa siihen päivittäin.

Esimerkkejä tavallisista määristä, joita ennen söin per päivä: kokonainen 200 g suklaakeksipakkaus tai 250 g irtokarkkeja tai 200 g maitosuklaalevy tai 1 kääretorttu tai 1 litra kermajäätelöä. Määrät olivat siis erittäin suuria.

Vähensin kerran viikossa -rytmiin. Saan yhtenä päivänä viikossa syödä karkkia niin paljon kuin maistuu. Olen onnistunut siinä. Muina päivinä en syö elintarvikkeita, joissa on lisättyä sokeria tai valkoisia viljoja.

Olen huomannut seuraavia vaikutuksia: makeanhimo on talttunut, kaupassa en enää automaattisesti mene karkkihyllylle, rahaa jää enemmän viikossa tilille, kaupassa ei tarvitse käydä enää joka päivä tai edes joka toinen päivä, karkkipäivänäkään ei enää mene aiemman suuruisia määriä karkkia eli jotenkin makeanhimo katoaa nopeammin / pienemmästä määrästä, syön enemmän hedelmiä ja marjoja, olen laihtunut pari kiloa, vyötärö-lantio-suhteesta en osaa sanoa, koska tomppeliuttani unohdin ottaa lähtömitat :D

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lopettanut karkkien ja usklaan syömisen eli olen vähentänyt sokeria merkittävästi. Ongelma on se että sitä on kuitenkin pakko saada edes vähän.. joten saatan laittaa lusikallisen kahviin, puuroon tai jopa maitorahkan ja marjojen sekaan, voisiko tuon pienen määrän korvata jollain? olen kokeillut steviaa, hunajaa ja jotain makeutusjauhetta enkä tykännyt niistä. Onko vaahterasiirappi terveellistä, siis se luomu? ja jos joku kokeillut niin oliko se hyvää? harkitsen vaahterasiirapin kokeilua jospa sillä saisi makeutta puuroon ja rahkaan.

Vaahterasiirapin terveellisyydestä en osaa sanoa, mutta sillä on aika vahva ominaismaku, joka ei itseäni oikein miellytä. Mutta kannattaa kokeilla maistuuko se sinulle!

Tasainen jaksaminen.

Verensokeri ei heittele, eli ei ole sitä vuoristorataa minkä sokeri aiheuttaa. Hetken toosi hyvä fiilis ja jonkin ajan päästä heikottaa.

Ei ole himoja että pakko saada suklaata ja jne. 

Olen kommentoija 10, ja jatkan vielä vaikutuksista, joita olen huomannut sokerin tuntuvan vähentämisen myötä.

Arjen ilo ja nautinto on vähentynyt. Samoin niiden viikonloppupäivien, jolloin en pidä karkkipäivää. Ennen arki tuntui juhlalta, kun sai syödä karkkia. Nykyään, jos pidän karkkipäivän esim. perjantaina, lauantai tuntuu lattealta, kun ei ole makean syömisen iloa :(

Edellä mainittu negatiivinen vaikutus on ainoa syy, miksi olen harkinnut entiseen palaamista, riskeistä huolimatta.

Sokerin syöminen valtoimenaan, niin että huipentuman jälkeen verensokeri romahtaa ja tulee se jälkiväsymys ja jopa lievä pahoinvoinnin tuntemus, on eräänlainen täyttymys, fulfilment. Nyt, kun tuo täyttymys on poissa päivittäisestä elämästä, elämä tuntuu lattealta.

Koska elämässäni on muuten erittäin paljon haasteita ja vaikeuksia, surua yms., olen toisinaan jopa harkinnut, onko elämä ilman päivittäistä karkinsyöntiä edes elämisen arvoista.

En käytä mitään päihteitä. Sokeri on ainoa aine, jossa olen huomannut tämän "high gain  – high risk" -logiikan pätevän ja olevan täyttymyksen taustalla.

Makeanhimo lähtee muutamassa vuodessa.