Sukututkimus paljasti - serkukset naimisissa jo 1700-luvulta alkaen

Yleensä kun aletaan puhumaan jostain artikkelista, siihen laitetaan myös linnki tai kerrotaan edes missä se julkaistiin ja milloin. Muten odotat keskustelua syntyvän ilman noita tietoja?

Noinhan se on. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kun aletaan puhumaan jostain artikkelista, siihen laitetaan myös linnki tai kerrotaan edes missä se julkaistiin ja milloin. Muten odotat keskustelua syntyvän ilman noita tietoja?

Jospa ap puhuu omasta tai jonkun tutun sukututkimuksesta?

Taisi olla ihan normaalia siihen aikaan. Onhan se nytkin sallittua.

Ja kun tarkemmin asiaa katsotaan, niin havaitaan, että eihän ne pahukset serkkuja olleetkaan! Aika moni menee tuohon halpaan tajuamatta, että isäksi saatettiin silloin nimetä kuka milloinkin. Piika sai lapsen isännän veljen  kanssa, veli lähti muualle, piika kuoli synnytykseen ja talonväki otti lapsen omakseen, lapselle kirjattiin isäksi setänsä ja äidiksi tämän vaimo. Sitten se lapsi meni vihille äidiksi merkityn naisen veljenlapsen kanssa ja sinulle asia näyttäytyy niin, että meni vihille serkkunsa kanssa.

Jollakin voi olla noin, mutta ei kaikilla suvuilla, ja suku tutkittu 1500-luvulle asti.

ei tämä mikään uusi tieto ole. aikojen saatossa monet ihmiset on menneet serkkunsa kanssa naimisiin.

Ei tänne mitää uusia keenejä kaivata. Ihan hyvä ollu näin ja niin on jatkossaki. Oma serkkuflikkaki oli ensimmäinen naiseni ja ihan hyvin tultiin juttuun, mutta sitte maailma vei serkkuflikan ruotsiin j minä jäin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Noinhan se on. Valitettavasti.

Mä en ole vielä tähän mennessä lukenut yhtäkään sukututkimusta tai -selvitystä jossa jokaisesta sukupolvesta olisi löytynyt sukulaisen kanssa naimisiin menneitä. En tosin yhtäkään sellaista joissa niitä ei olisi ainuttakaan, jos otetaan huomioon sukulaisuus suhteet vähän pidemmälle kuin 1. serkkuihin (esim. 3./4. serkkuihin).

Käykäähän pohjanmaalla...

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla ihan normaalia siihen aikaan. Onhan se nytkin sallittua.

Onhan se normaalia kerran tai pari. Jos 300 vuotta on toimittu niin että aina naidaan serkku, niin kyllähän se vaikuttaa geeniperimään eikä mitenkään hyvällä tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Jollakin voi olla noin, mutta ei kaikilla suvuilla, ja suku tutkittu 1500-luvulle asti.

Kenen suku?

Siikainen, Karvia, Honkajoki, Merikarvia ja muut pienet pohjoisen satakunnan pikkukylät on täynnä tätä porukkaa.

Meidän suku on sieltä. Nyt asun Herttoniemessä. Mies on helsinkiläinen, ei ilmeisestikään sukua :)

Ensimmäisten serkusten väliset avioliitot olivat laissa kiellettyjä Ruotsin vallan aikana, joten suuresti epäilen tätä esitettyä asiaa. Samoilla seuduilla puolisot olivat kuitenkin usein kaukaisempia serkkuja, esim. 4. tai 6. serkkuja ja näin on usein nykyäänkin pienemmillä seuduilla. Moraalinen paniikki on silti tarpeetonta. Suomessa pariskuntien välisen sukulaisuuden aste on huomattavan terveellä pohjalla siihen nähden, että serkusavioliitot joka sukupolvessa ovat monessa muussa kulttuurissa tavattoman yleisiä. Esim. Pakistanissa lapsilla on paljon kehityshäiriöitä tästä syystä. Kurkatkaa täältä lisää serkusavioliitoista eri maissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cousin_marriage

Vierailija kirjoitti:

Taisi olla ihan normaalia siihen aikaan. Onhan se nytkin sallittua.

Ei ole sallittua nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisten serkusten väliset avioliitot olivat laissa kiellettyjä Ruotsin vallan aikana

Miten kävi lehtolapsien siihen aikaan, laitettiinko huutolaisiksi?

Vierailija kirjoitti:

Alkaa väristyttää kun huomaa, että sulhaset ja morsiamet ovat pyörineet samassa suvussa jo 300 vuotta.

Onkohan tämö sitä "suomalaista geeniperimää", eli sisäsiittoisuutta. Selittää kovasti miksi eräät asiat ja jutut nousevat esiin pikkupaikkakunnilla.

Onhan tuota sisäsiittoisuutta ollut kaikkialla maailmassa. Euroopan hoveissa on naitu sukulaisia, aiemmin ei oltu niin tietosia  noista sukulaisuuden vaaroistakaan. 

Sata vuotta sitten ihmiset pysyivät vielä aikalailla lähellä syntymäpaikkojaan, joten aina se siippa saattoi olla jotain kautta sukua. 

MInä ja mun mies ollaan 7. serkkuja. Kummankaan suku ei ole Suomesta, tosin minun sukuhaarani tuli tänne 1500-luvulla ja miehen vasta 1900-luvulla, mistä voi päätellä, että ne muinaiset esi-isä ja esi-äiti ei ehkä edes olleet suomalaisia.

"Suomi oli pitkään erittäin harvaanasuttu maa, jossa olosuhteiden pakosta avioliitot oli solmittava ainakin jonkinasteisen sukulaisen kanssa. Lähisukulaisia ei toki vihitty, mutta usein yhteys löytyi muutaman sukupolven takaa. Tämän seurauksena perustajanvaikutus ja/tai satunnaisajautuminen muokkasivat geenifrekvenssejä, minkä seurauksena moni resessiivinen tautigeeni yleistyi suomalaisissa populaatioissa. Tämän ja aktiivisen tutkimuksen seurauksena suomalaisista tunnetaan monia tauteja, joita ei käytännössä esiinny missään muualla. Puhutaan suomalaisesta tautiperimästä....

sisäsiittoisuuden purkautuminen tapahtui Suomessa 1900-luvun aikana, jolloin maa kaupungistui nopeasti. Tämän seurauksena eri puolilta maata saapuvat nuoret rakastuivat ventovieraisiin ihmisiin, joiden kanssa myös perhe perustettiin ja lapset hankittiin. Näin suomalaisten sisäsiittoisuus purkautui lähes yhdessä sukupolvessa - nykyisisten suurten ikäluokkien jälkeläisissä....

geneettiset erot itä- ja länsisuomalaisten välillä ovat yhtä suuret tai jopa suuremmat kuin useiden euroopan kansojen välillä.

Maaltamuuton seurauksena geenien sekoittuminen tarjosi suomalaisille siis yhtä monimuotoisen lähtökohdan kuin olisi saavutettu sekoittamalla vaikkapa englantilaiset ja hollantilaiset keskenään. Siten on selvää, ettei tämän päivän suomalaisa voi missään tapauksessa kutsua sisäsiittoisiksi, vaan pikemminkin päin vastoin."

Kyllä serkukset voi mennä vihille.