Lue keskustelun säännöt.
Mies sanoo, ettei yli nelikymppisenä voi enää tuntea rakkauden huumaa kuten nuorena...
05.02.2016 |
Miesystäväni on neljän- ja viidenkympin välissä iältään. Olemme olleet yhdessä vähän yli vuoden. Jotenkin selvästi välittää musta yms...mutta ei tässä tunnu hänen puoleltaan mitään kuumia tunteita olevan. Halauksetkin jotenkin sellaisia tosi kesyjä, pusut laimeita. Ihan kuin jotain velvollisuuksia.
Sanoo itse, ettei odotakaan, että tässä iässä vielä tuntisi samoin kuin joskus ensirakkauden huumassaan. Että ei näin kai näin vanhana sellaisia rakkauden ja ihastuksen tunteita voi enää tuntea. Ja ettei tässä oo sellaista kipinää kuin siinä ekassa rakkaussuhteessaan.
Olen niin eri mieltä...mun mielestä vaikka minkä ikäisenä voi kokea ihastumista, perhosia vatsanpohjassa ja huumaavia tunteita.
No nyt sitten tapasin yhden toisen miehen, joka hehkuttaa, miten taitaa olla muhun ihastunut, ei pysty erottaan katsettaan mun silmistä...jne. Ja tämä mies on vuoden vanhempikin kuin miesystäväni! Tuntuu kovasti olevan minuun ihastunut.
Nyt sitten mietin, josko miesystäväni ei vaan välitä minusta tarpeeksi/ole ollenkaan ihastunut. Haluaa vaan klassisesti, että vaan on joku. Mä taas en tuollaiseen halua tyytyä, enkä suostu tyytymään.
Mitä mieltä te olette? Onko teillä tällasia kokemuksia, että miehet on sanoneet, ettei jossakin iässä muka enää voi kokea rakkauden huumaa?
Kommentit (51)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole ikäsidonnainen juttu.
Mun äiti lähestyy kuuttakymppiä ja on tuoreessa suhteessa. Molemmat on ihan kuin teinejä siinä rakkauden alkuhuumassaan. :D
Ihmiset ovat yksilöitä. Ja "rakkauden huuma" on todella venyvä käsite.
Ja jotkut eivät rakastu koskaan, tai edes ihastu. Miehesi on emotionaalisesti laiska sekä harhaanjohtava - dumppaa se.
No pyh, kyllä se taitaa just olla niinkuin arvelet, että miesystäväsi tarvitsee vaan jonkun.
Itse olen ollut 17 vuotta naimisissa ja olen edelleen rakastunut mieheeni. Halit on kaikkea muuta kuin laimeita (saatikka seksi) ja viime yönäkin heräsin siihen, että mieheni silitteli minua. Ikää jo 46 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 36-vuotias mieheni on antanut kautta rantain ymmärtää ettei koe mun kanssa sellaista rakastumisen huumaa mitä on joskus nuorempana kokenut. Minä hyväksyn tämän - kyllä mullakin ne tulisimmat tunteet olivat varmaan joskus parikymppisenä tai alle.
Me molemmat myös etsittiin esisijaisesti parisuhdetta ja kumppanuutta (kemiaa ja yhteensopivaa seksuaalisuutta unohtamatta) silloin kun yhteen päädyttiin, näistä asioista keskusteltiin ihan ääneen.
Joo, oishan se räiskyvä romantiikkakin vaihteeksi kivaa, mutta tykkään kyllä kokonaisuudessaan enemmän tästä leppoisan mutkattomasta parisuhteesta. :) Kuusi vuotta ollaan oltu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mun 36-vuotias mieheni on antanut kautta rantain ymmärtää ettei koe mun kanssa sellaista rakastumisen huumaa mitä on joskus nuorempana kokenut. Minä hyväksyn tämän - kyllä mullakin ne tulisimmat tunteet olivat varmaan joskus parikymppisenä tai alle.
Me molemmat myös etsittiin esisijaisesti parisuhdetta ja kumppanuutta (kemiaa ja yhteensopivaa seksuaalisuutta unohtamatta) silloin kun yhteen päädyttiin, näistä asioista keskusteltiin ihan ääneen.
Joo, oishan se räiskyvä romantiikkakin vaihteeksi kivaa, mutta tykkään kyllä kokonaisuudessaan enemmän tästä leppoisan mutkattomasta parisuhteesta. :) Kuusi vuotta ollaan oltu yhdessä.
Ihan eri asia. On OK sanoa, että ei ITSE tunne suurta huumaa. On väärin ja harhaanjohtavaa sanoa, että KAIKILLA tunteet menisivät iän mukana samalla intensiivisyydellä.
Tietysti keskiverrosti varmasti tunteet valtaosalla ovat laimeampia iän myötä, mutta se ei tee tyhjäksi sitä, että joku voi rakastua palavasti vasta vanhana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6, oikein janoan tuollaista läheisyyttä...olisi ihanaa jos joku vähän silittäisi noin, tältä mieheltä en juuri mitään silittelyjä, kosketuksia tms. saa :(. Kaipaan niin tuollaista toisen huomioonottamista.
Ei kehu mua koskaan kauniiksi.
Kertaakaan tän suhteen aikana ei oo sanonut mulle, että tykkää musta/rakastaa mua. Juu, ollaan pian oltu vasta 1,5 v yhdessä, mutta silti...kai nyt vois sanoa edes, että tykkää musta.
Ap
Mies on oikeassa. Nelikymppinen ei ole enää niin naiivi että voisi hullaantua samalla tavalla. Aikuinen rakkaus on erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on oikeassa. Nelikymppinen ei ole enää niin naiivi että voisi hullaantua samalla tavalla. Aikuinen rakkaus on erilaista.
Höpön löpön. Mietin kyllä miten heikko osan persoona ja coping-taidot ovat, että on voinut katkeroitua noin pahasti mitä sinä. Katkeruus ja kyynisyys ovat myrkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Mies on oikeassa. Nelikymppinen ei ole enää niin naiivi että voisi hullaantua samalla tavalla. Aikuinen rakkaus on erilaista.
no kyllä voi, jos ei sellaista ole edes alussa niin kyseessä on väärä ihminen. Mä en halua edes suhteeseen sellaisen kanssa, jonka kanssa ei ole sitä KEMIAA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on oikeassa -ei se rakkauden huuma ole samanlaista kuin nuorena.... Mutta kokemusesta sanon, että se on parempaa potenssiin miljoona! Mulle, aikuiselle nelikymppiselle, sattui elämän tielle viisikymppinen Mies, aikuinen mies joka osaa rakastaa... Jo 4 vuotta tätä huumaa, ja paranee vaan.
No, voinhan sitä rakkauden huumassa tälleen vanhempanakin olla ja tuntea koviakin rakkauden tunteita... mutta ei se mun mielestä ole silti samanlaista kun se nuoruudessa koettu ensirakkaus, joka oli jonkin sortin pakkomielteistä touhua. Erinlailla sitä suhtautuu... Enkä tarkoita ettäkö tietyllä tavoilla olis laimeampaa, se vaan on erinlaista... aikuisempaa. Vitsi on vaikea selittää miten sen itse koen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on oikeassa -ei se rakkauden huuma ole samanlaista kuin nuorena.... Mutta kokemusesta sanon, että se on parempaa potenssiin miljoona! Mulle, aikuiselle nelikymppiselle, sattui elämän tielle viisikymppinen Mies, aikuinen mies joka osaa rakastaa... Jo 4 vuotta tätä huumaa, ja paranee vaan.
Just näin. Ikä tuo vaan parannusta eikä tarvi kestää jonkun keskenkasvuisen lapsellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mies on oikeassa. Nelikymppinen ei ole enää niin naiivi että voisi hullaantua samalla tavalla. Aikuinen rakkaus on erilaista.
No, joo. Itsekään en enää samalla tavalla rakentele niitä pilvilinnoja kuin parikymmpisen, enkä lataa siihen suhteeseen niin paljon odotuksia. Arvot on jotenkin aikuismaisempia ja se hyvän olotunne tulee niistä arjen pienistä asioista, eikä siitä silmiin katsomisesta vaaleanpunaiset sydämenmuotoiset lasit silmillä samalla kun suu liikkuu harlequin-romaanin rivien tahtiin.
13, ei se varmaan nyt samanlaista olekaan, mutta munkin mielestä parempaa :), olen itsekin yli 40 v. Kyllä sitä mun mielestä voi ihastua ja rakastua vanhemmalla iälläkin. Ja just sitä mietin, et voiko olla, ettei mies sitten oikeasti ole muhun ihastunut tai rakastunut. Kun kysyn asiasta, sanoo ettei tiedä. Että onhan meidän hyvä olla yhdessä ja mukava tehdä yhdedssä kaikenlaista. Jne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on oikeassa. Nelikymppinen ei ole enää niin naiivi että voisi hullaantua samalla tavalla. Aikuinen rakkaus on erilaista.
Höpön löpön. Mietin kyllä miten heikko osan persoona ja coping-taidot ovat, että on voinut katkeroitua noin pahasti mitä sinä. Katkeruus ja kyynisyys ovat myrkkyä.
Katkeruuskortti vedetty "rasvarukkasmiehen" öljyltä haisevien haalarien taskusta henkilökohtaisuuksiin, kun ei parempaa pystyny.
Jaxuhali<3
Aika kaverillisen kuuloinen on tuo miehesi suhtautuminen...
Riippuu luonteestakin. Kaikki eivät koe missään iässä mitään rakkauden huumia - esim. itse olen tällainen. Tai no, joskus 12-vuotiaana taisin huumaisesti kaukoihastua johonkin filmitähteen, mutta sen jälkeen en ole koskaan tuntenut sellaista varsinaista rakastumista. Ihan järki edellä on suhteisiin menty ja ajan kanssa vähitellen kiinnytty toisiin ja alettu rakastaa.