etätyön ongelmat

Uskoisin, että pomosi pitää työntekoasi silmällä ja puuttuu asiaan, jos lusmuilet. Kaikille etätyö ei sovi, ja on sinun asiasi osoittaa, että sinulle sopii. Jos joku tulee kritisoimaan, kehota häntä menemään pomon pakeille.

Minä olen tehnyt etätyötä viimeiset viisitoista vuotta. Itsekurilla tässä pärjää.

Keneltä siis kuulet noita kommentteja?

Itse teen paljon etätöitä. Niin tekevät muutkin tiimissäni. Mulla on Lync kokoajan auki jolla voi ottaa yhteyttä. Mun yksi työkaveri on kokonaan toisella paikkakunnalla ja asiakkaat ja alihankkiat ympäri Suomea. Toimistolla on vain esimies ja hänkään ei aina kun on itsekin etätöissä tai asiakkalla. Eli aivan järjetöntä mennä istumaan avokonttoriin yksinään. Ne jotka ko. tilassa istuvat tekevät muita töitä. 

Säästän siis ajassa, rahassa ja hermoissa enkä ole aiheuttamassa muille ruuhkia.

Aina löytyy näitä selkään puukottajia paskan puhujia. Itse tiedät ja pomosi tietää miten töitä teet, se riittää.

Minä ymmärrän tuon lusmu-ajattelun. Olen tehnyt etätöitä jo monta vuotta ja käyn toimistolla vain muutaman kerran vuodessa. Olen aamuvirkku ja sen vuoksi aloitan työpäiväni jo silloin, kun työkaverini ovat vielä onnellisina yöunillaan. Vastaavasti lopetan työpäiväni kutakuinkin silloin, kun työkaverini ovat palanneet lounastauolta. Ja onhan se aika lusmua päästä töistä kolme tuntia aikaisemmin kuin muut. Viis siitä, että työt on aloittanut myös kolme tuntia aikaisemmin kuin muut.

Lusmua on myös se, että ei tarvitse olla osallisena työpaikan sosiaalisessa kanssakäymisessä. Varsinkin silloin, jos työkavereilla on jotain skismaa keskenään. Saa siis hyvällä omallatunnolla olla ulkopuolinen kaikista draamoista, mitä työpaikalla ehkä esiintyy.

Lusmua on sekin, että ei tarvitse aamulla lähteä mihinkään. Ei katsoa bussien aikatauluja, ei kytätä kelloa. Ei pukea päälleen eikä kammata edes hiuksiaan, jos ei halua. Ei tarvitse värjötellä bussipysäkeillä eikä paahtua talvitamineissa ruuhkabusseissa. Työmatkaan menee 0 sekuntia aikaa. Aika luksusta. Sen harvan kerran, kun käyn toimistolla, olen yleensä jo 10 minuutin kuluttua kotoa lähdöstäni ärtynyt. Koen rasittavana, kun bussi pysähtyy jokaiselle pysäkille ja jokaisiin liikennevaloihin. Mielessäni ajattelen, että "paina nyt jumankauta sitä kaasua". Tiedän, että ajatteluni on ihan typerää, mutta koska olen tottunut siihen, että työmatkoihin ei mene lainkaan aikaa, niin ärsyttää, jos siihen menee. 

Lusmua on myös se, että  kun oppii organisoimaan työpäivänsä ja siihen liittyvät tauot oikein, ei työpäivän jälkeen ole kovinkaan paljoa kotitöitä tehtävänä. 

No ei työkaverit vaan läheiset, onhan maailma varmaan muuttunut juuri etätyön osalta ja äitini ei esimerkiksi ymmärrä vaan kuvittelee, että teen kaikkea muuta kuin töitä. Tosiasiassa olen tunnollisempia työntekijöitä.

Voihan sitä töissäkin olla saamatta mitään aikaan, ei se ole minusta paikkaan sidottu asia.

Vierailija kirjoitti:

No ei työkaverit vaan läheiset, onhan maailma varmaan muuttunut juuri etätyön osalta ja äitini ei esimerkiksi ymmärrä vaan kuvittelee, että teen kaikkea muuta kuin töitä. Tosiasiassa olen tunnollisempia työntekijöitä.

Voihan sitä töissäkin olla saamatta mitään aikaan, ei se ole minusta paikkaan sidottu asia.

Mulla oli etätyöni alkuaikoina juuri tuo ongelma, että läheiset eivät ymmärtäneet mun olevan töissä, koska olin kuitenkin kotona. Sekä äitini että jotkut ystäväni saattoivat ehdottaa, että tulen päivällä käymään tai he poikkesivat keskellä päivää yllättäen kahville. Kesti jonkin aikaa, ennenkuin sain heidät ymmärtämään, että eivät he voi lapsia noin vaan kenenkään työpaikalle ja ehdottaa, että keitäpä kahvit. 

Nro 5