Anoppi painostaa hankkimaan lasta
Anoppini, mieheni äiti panostaa meitä jatkuvasti hankkimaan lasta. Anopilla on jo kaksi lastenlasta, joita hän ei saa tavata (tyttärensä ja toisen poikansa lapset) ja nyt tuntuu että hän haluaa korvata nämä ns. menetetyt lastenlasten mahdollisella uudella lapsella. Anoppini kärsii alkoholismista ja mielenterveysongelmista, hänet on tuomittu käräjillä tyttärensä pahoinpitelystä. Mieheni asuu anopin kanssa maalla ja koko kuvio on todella haastava. Rakastan miestäni, mutta samalla mietin, onko meillä laisinkaan tulevaisuutta.
Kommentit (17)
Älä hanki missään tapauksessa lasta painostuksen alaisena. Jos hänet on tuomittu pahoinpitelystä, niin siinäkin on omat riskinsä jatkossa. Te itse miehenne kanssa hankitte lapsenne, kun siltä tuntuu. Jos avioliitto anopin läheisyydessä alkaa tuntua vaivalloiselta, niin kannattaa muuttaa kauemmas ja jos mies ei tätä ajatusta tue, niin lähde kävelemään.
Jos painostus jatkuu, niin aseta ehdoksi se, että anopin on mentävä vieroitushoitoon ja terapiaan, ja sitouduttava niihin. Sairaaseen sukuun ei lapsia kannata hankkia. Vikojen on tapana periytyä.
Tämä anoppi sai miehen ostamaan maatilan ehdolla, että anopilla on elinikäinen asumisoikeus. :( eli ei taida koko kuviosta tulla mitään. Miehen mummo eli 99-vuotiaaksi. Anoppini vasta 60.
Ap
Juoppo harvoin elää 9kymppiseksi. Mutta voihan se anoppi vielä raitistua ja sitkuttaa vaikka 100v.
Ei kannata tuohon kuvioon mitään lapsia hankkia. Aika näyttää onnistuuko edes miehen ja sinun suhde...
Vierailija kirjoitti:
Tämä anoppi sai miehen ostamaan maatilan ehdolla, että anopilla on elinikäinen asumisoikeus. :( eli ei taida koko kuviosta tulla mitään. Miehen mummo eli 99-vuotiaaksi. Anoppini vasta 60.
Ap
Sinuna juoksisin ja lujaa! Miehes oli tyhmä, kun teki kaupat.
Anopilla ei ole puhelinnumeroani. Aiemmin häiriköi humalassa (vaihdoin numeron ja soitteli sitten äidilleni ja siskolleni). Mutta nyt on alkanut säälittämään kyseinen nainen, kun hän on jäänyt ihan yksin. On ollut yksinhuoltaja koko ikänsä, vaan lyhyitä suhteita useisiin miehiin. Mies ei näistä asioista mitään puhu ja on aikamoisessa tunnelukossa. Juo ja juodessaan vaan itkee ja tappelee kavereidensa kanssa. Minua kohtaan on ihan lempeä ja leppoinen. Ollaan nyt oltu yhdessä vuoden verran.
Ap
Siis miehesi (eli on silloin aviomies?) asuu äitinsä kanssa, ei sinun kanssasi? Asuisiko vauvakin sitten heillä ja sinä jossain muualla.
Minä en olisi alkanut edes seurustelemaan tuollaisen kanssa. Ihan kummallinen järjestely.
Mies=miesystävä. Ollaan jo yli 300 ja itselläni myös vauvakuume nostaa päätään.
Vierailija kirjoitti:
Mies=miesystävä. Ollaan jo yli 300 ja itselläni myös vauvakuume nostaa päätään.
Siis yli 30v.
Ap
Säälittämään moinen anoppi? Siis on häiriköinyt sinua ja perhettäsi puhelimella. Tuosta seuraava vaihe on kun tulee sinun ja äitisi ovelle häiriköimään. Älä missään nimessä muuta tuonne miehesi luo. Tarpeeksi kun säälit ja anoppi saa sinusta otteen niin sitten alkaakin joku kiristys ja nyrkit heilumaan. Onko hänellä käynyt tyttären kanssa niin? Poikansa on saanut kiristettyä jo hankkimaan maatilan ja hirveät velat ja elinikäinen vastuu anopista.
Siis mieskin juo ja tappelee? Siis mitä ihmettä. Älä nyt tuollaiseen enempää sekaannu. Mies on lyömisen ja juomisen mallin saanut kotoa ja käyttää taitojaan kavereidensa kanssa. Juokse!
Ap Hei. Jos anoppi on tuomittu pahoinpitelystä ja tämän lisäksi alkoholisti niin antaisitko lapsesi olla hänen lähellään? Vastauksesi määrittelee aika paljon sinun korviesi väliä....
Vierailija kirjoitti:
Mies=miesystävä. Ollaan jo yli 300 ja itselläni myös vauvakuume nostaa päätään.
Kyllä mä silti suosittelisin perustamaan perheen miehen kanssa, joka pystyy elämään ja asumaan ilman äitiään.
Tai siinähän rupeat. Mutta muista, että tuollaisen miehen talossa on jo emäntä. Vanha emäntä, etkä sinä päätä mistään mitään.
Valta siirtyy vasta kun edellinen kuolee.
Vieras pentu syliin ja "otahan tästä mallia", "millonkahan sitä saapi tämmösen mummotettavan", "seuraavaksi se on teidän vuoro", "jospa sitä joskus sais neuloa omallekin mummotettavalle pikku sukkia" yms yms.
3 vuotta sitten jätin tämän miehen ja samalla anopin. Vaikka suhteen päätökset kuuluvatkin siihen kuuluville, en jaksanut enää selittää kuuroille korville miksi meillä ei ole eikä tule olemaan vauvaa.
Kaiken lisäks mies "oli minun kanssa samaa mieltä", mutta tavaroita jakaessa sanoikin että "ethän sinä kyllä olis niitä lapsia halunnutkaan".. Eli rakasti enemmän minua kuin haaveitaan, tai sitten kuvitteli minun vaihtavan mielipidettäni eli parempi lopulta näin 😊
Vierailija kirjoitti:
Anopilla ei ole puhelinnumeroani. Aiemmin häiriköi humalassa (vaihdoin numeron ja soitteli sitten äidilleni ja siskolleni). Mutta nyt on alkanut säälittämään kyseinen nainen, kun hän on jäänyt ihan yksin. On ollut yksinhuoltaja koko ikänsä, vaan lyhyitä suhteita useisiin miehiin. Mies ei näistä asioista mitään puhu ja on aikamoisessa tunnelukossa. Juo ja juodessaan vaan itkee ja tappelee kavereidensa kanssa. Minua kohtaan on ihan lempeä ja leppoinen. Ollaan nyt oltu yhdessä vuoden verran.
Ap
Eli mies tullut äitiinsä. Tuskin tilanne muuttuu. Koska teillä on ns. melko tuore suhde, niin lähtisin kiirevilkkaan ennen kuin tulee vahinkoraskaus tai vielä pahempaa .
Juokse. Mies joka asuu äitinsä kanssa ja äiti vielä ongelmainen. Noup noup. Sitten toivoa, jos mies aikoo ihan omillensa, mutta tuo anoppi on liikaa tuossa.