Miten käytännössä toimii että on eri rahat perheessä?

Varmaan se toimiikin parhaiten silloin kun tuloerot eivät ole kovin suuret, eivätkä myöskään kulutustottumukset.

Meillä mm. sillä on tasoitettu tuloerojamme (jotka eivät ole kyllä lähellekään noin suuret), että minä parempituloisena omistan huomattavasti suuremman osan yhteisestä kodistamme ja siis myös maksan suurimman osan lainasta. Toki varallisuuteni karttuu myös enemmän, mutta sillähän ei ole sinänsä mitään merkitystä yhteisen arjen kannalta, se realisoituisi ainoastaan jos eroaisimme.

Lisäksi ostelen omista rahoistani kaikenlaista sellaista ylimääräistä, mihin miehelläni ei olisi varaa (esim. matkoja) tai mitä hän pitäisi turhana (esim. lasten vaatteisiin hän ei haluaisi panostaa kuin ihan vain välttämättömimmän vähän).

Ei puoliksi maksaminen toimikaan, tai ainakasn ei ole reilua, jos on isot tuloerot. Mutta jos maksaa menoja suhteessa tuloihin.

Meillä on eri rahat ja eri tulot. Kumpikin maksaa suhteessa tuloihin yhteisiä menoja. 

Olisi kyllä äärimmäisen hankalaa maksaa kaikki eurolleen puoliksi siinäkin tapauksessa että olisi eurolleen yhtä isot tulot. Jos on yhteinen talous ja perhe, yhteiset rahat. En käsitä miten mikään muu voi käytännössä toimia ilman jatkuvaa tarkkailua. Onko jääkaapissakin sitten omat ruuat? Entä lasten menot?!

Yhteiset menot maksetaan yhdessä, omat menot kumpikin maksaa itse. Miten asia voisi olla yksinkertaisempi tai reilumpi?

John Lennon

Ja mitä jos toinen käyttää enemmän sähköä tai vettä? Miten sitä tarkkaillaan?

Huonosti, toinen on aina persaukinen.

Ei kai omat rahat sitä tarkoita, että kaikki maksetaan puoliksi? Meillä on yhteiset menot jaettu suhteessa tuloihin. Loput jää itselle hummailtavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä äärimmäisen hankalaa maksaa kaikki eurolleen puoliksi siinäkin tapauksessa että olisi eurolleen yhtä isot tulot. Jos on yhteinen talous ja perhe, yhteiset rahat. En käsitä miten mikään muu voi käytännössä toimia ilman jatkuvaa tarkkailua. Onko jääkaapissakin sitten omat ruuat? Entä lasten menot?!

Onkin varmaan harvinaista että maksettaisiin eurolleen puoliksi. Meillä yhteiseltä tililtä maksetaan kaikki yhteinen, mukaan lukien lasten menot - yhteisiä lapsia ovat. Ei sieltä kukaan käy ynnäämässä että sinä söit ravintolassa 12 euron annoksen ja minä 16 euron, ja nyt sitten tasataan. Jos yhdessä jotain tehdään niin yhteiseltä tililtä se maksetaan. Jos ostetaan ruokaa ja vessapaperia perheelle niin se maksetaan yhteiseltä tililtä. Jos minä sitten ostan käsilaukun omalta tililtäni ja mies poikien baari-illan omaltaan niin se ei ole yhteinen meno.

Minusta paras olisi, että molemmat laittavat puolet palkastaan yhteiselle tilille.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä jos toinen käyttää enemmän sähköä tai vettä? Miten sitä tarkkaillaan?

Ihanko oikeasti uskot että joku tekee tätä, vai yritätkö vain esittää vähän hömelöä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kyllä äärimmäisen hankalaa maksaa kaikki eurolleen puoliksi siinäkin tapauksessa että olisi eurolleen yhtä isot tulot. Jos on yhteinen talous ja perhe, yhteiset rahat. En käsitä miten mikään muu voi käytännössä toimia ilman jatkuvaa tarkkailua. Onko jääkaapissakin sitten omat ruuat? Entä lasten menot?!

Onkin varmaan harvinaista että maksettaisiin eurolleen puoliksi. Meillä yhteiseltä tililtä maksetaan kaikki yhteinen, mukaan lukien lasten menot - yhteisiä lapsia ovat. Ei sieltä kukaan käy ynnäämässä että sinä söit ravintolassa 12 euron annoksen ja minä 16 euron, ja nyt sitten tasataan. Jos yhdessä jotain tehdään niin yhteiseltä tililtä se maksetaan. Jos ostetaan ruokaa ja vessapaperia perheelle niin se maksetaan yhteiseltä tililtä. Jos minä sitten ostan käsilaukun omalta tililtäni ja mies poikien baari-illan omaltaan niin se ei ole yhteinen meno.

Eli ette siis välttämättä maksakaan kaikkea puoliksi.

Meillä on sekä omat että yhteiset rahat. Kumpikin laittaa 70% nettotuloistaan yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki yhteiset menot (asuminen, ruoka, lasten kulut, perheen yhteiset lomamatkat jne). 30% kumpikin pitää omalla tilillään ja makselee niistä omia menojaan tai säästää, ihan miten vain.

Eihän se voi toimia kuin kahdessa tapauksessa:  Molemmat tienaavat yhtä paljon tai sitten jos molemmat tienaavat niin paljon, että jää ylenmäärin säästöön kuukausittain.  Mun mielestä näissä erillisissä rahoissa on kyse vain kuvitelmasta.

Meillä samat tulot kuin teillä. Alkuun oli erilliset asuntolainat kun asuimme ensiasunnossa, 50/50. Sitten rakensimme ja otettiin yhteinen laina ja omistussuhteet 50/50 edelleen. Mies tosin maksaa kaikki lainat ja laskut, itse maksan oman autoni kulut, ruuat ja lasten kuluja osittain. Aina on ollut omat tilit, ei yhteistä koskaan. Jos multa loppuu rahat, pyydän mieheltä ja hän siirtää tililleni. Tätä tosin tapahtuu harvoin, koska en ole tuhlari mutta joskus mies siirtää huvikseen rahaa tililleni tai haluaa ostaa jotain ekstraa. Näin on menty jo 20 vuotta ilman kiistoja.

Kumpikin laittaa saman summan lainanlyhennystä varten ja lisäksi kumpikin 350 €/kk asumis-ym.menoja varten. Minä ostan ruuat ja maksan lasten menot, myös remontit ja matkat. Tällä hetkellä olen suurituloisempi, mutta samalla kaavalla on menty jo 13 vuotta. Mies käyttää rahansa kuten haluaa, samoin minä omani.

Toimii,jos rahaa on ja riitaa ei tule sen puutteesta.Molemmilla omat rahat ja omaisuus.

Meillä kiinteät laskut ja lainat maksetaan puoliksi. Toimii hyvin kun tienataan yhtä paljon ja molemmilla jää säästöönkin. Ruokia ja muita juoksevia menoja ei lasketa eikä edes yritetä tasata.

Meillä toimii. Pannaan molemmat sama summa taloustilille, maksetaan sama lainan lyhennys. Loput saa käyttää kuten tahtoo. Olin pa vanhempainvapaat, nyt nautin taloudellisesta vapaudestani.