Maksan oman ravintolalaskuni, entä sinä?
Jos maksattaa laskunsa miehellä jo alusta alkaen, ei voi odottaa olevansa tasa-arvoinen suhteessa.
Kommentit (31)
Me maksetaan yhteiseltä tililtä, joka meillä on aina ollut. Minä ansaitsin rahat monta vuotta, kun mies opiskeli. Nyt on miehen vuoro, kun minä olen hoitovapaalla.
Me jäädään miehen kanssa aina vuorotellen ravintolaan tiskaamaan. Usein pöllitään sen jälkeen jääkaapista muutama pihvi ja kakkupala mukaan.
Mikä en maksa sinun ravintolalaskuasi
Minä en maksa, se on vaimon tehtävä.
Laitan itse kotona hyvää ruokaa ja perin siitä kyllä mieheltä maksun.
Onhan niitä "no money no honey" naisia edelleen tänäkin päivänä. Enkä tarkoita nyt varsinaisia maksullisia naisia, vaan niitä jotka jotenkin hyväksyvät tällaiset ikivanhat perinteet. Ilman järkeviä syitä lukuun ottamatta faktaa että sattuu olemaan nainen. Ja ostettavissa.
En todellakaan maksa. Miehellä on kolme kertaa parempi palkka kuin mulla. Hän maksaa ihan mielellään, mun palkalla ei liikoja ulkona syötäis. Ja mun mielestä herrasmies maksaa ravintolassa. Joo, ja en ole feministi.
Vierailija kirjoitti:
Jos maksattaa laskunsa miehellä jo alusta alkaen, ei voi odottaa olevansa tasa-arvoinen suhteessa.
Jos mies suostuu maksamaan, niin miksi en antaisi maksaa? Mies on vapaa lähtemään, jos tasa-arvo-ongelmat vaivaavat.
Oletko joku lassukka? Ei kukaan voi pakottaa miehiä maksamaan ravintolalaskua. He maksavat sen miellyttääkseen naista. Se on heidän oma valintansa. Nainen saa olettaa miehen maksavan laskun aivan samoin kuin mies saa olettaa naisen maksavan laskun. Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja seuraukset ovat mitä ovat. Jos nainen ei lähde matkaan, syy ei aina ehkä ole siinä, ettei tarjonnut illallista. Mutta se, ettei halua tuhlata penniäkään toiseen kertoo siitä, ettei ole sitoutunut. Ei halua menettää mitään naisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos maksattaa laskunsa miehellä jo alusta alkaen, ei voi odottaa olevansa tasa-arvoinen suhteessa.
Miesystävä pitää itsestään selvänä että hän maksaa silloin harvoin kun käymme ravintolassa.Minä maksan normaalisti arkiruokaostokset.En koe että suhteessa olisi jokin merkittävä tasa-arvo-ongelma,vaikka emme pariskuntana puolita ravintolalaskua.
Vai meinaattiinko avauksessa tilannetta,jossa vasta tapaillaan? Silloin tietenkin lähtökohtaisesti maksoin omat kuluni treffeillä,ellei toinen oma-aloitteisesti tarjoutunut tarjoamaan.
Tuo "no money,no honey"-juttu pitää paikkansa,ystäväni maksattaa aina kun mahdollista kaikki menonsa miehillä.Jostain niitä hölmöjä aina löytyy,kun haluavat maksaa hänen ravintolalaskunsa ja ostaa kalliita lahjoja.
Kukin tyylillään.
Klippan kirjoitti:
Oletko joku lassukka? Ei kukaan voi pakottaa miehiä maksamaan ravintolalaskua. He maksavat sen miellyttääkseen naista. Se on heidän oma valintansa. Nainen saa olettaa miehen maksavan laskun aivan samoin kuin mies saa olettaa naisen maksavan laskun. Jokainen tekee omat ratkaisunsa ja seuraukset ovat mitä ovat. Jos nainen ei lähde matkaan, syy ei aina ehkä ole siinä, ettei tarjonnut illallista. Mutta se, ettei halua tuhlata penniäkään toiseen kertoo siitä, ettei ole sitoutunut. Ei halua menettää mitään naisen vuoksi.
Miten se tekee ap:sta lassukan,että hän haluaa keskustella siitä,kuka maksaa laskun ravintolassa?
Miten muuten silloin toimitaan,jos kumpikin olettaa että toinen maksaa?Jäädään tiskaamaan kun kumpikaan ei halua maksaa? :D
Juu, maksan omani. Ja vaimon ja lasten myös.
No minä maksan melko usein molempien; olen tehnyt sen myös ihan seurustelun alkuaikoina, 80-luvulla jo.
Vierailija kirjoitti:
Jos maksattaa laskunsa miehellä jo alusta alkaen, ei voi odottaa olevansa tasa-arvoinen suhteessa.
Jahah. Ilmankos sukulaismies kerta toisensa jälkeen epäonnistuu suhteissaan, sehän johtuukin siitä että maksaa herrasmiehenä deittinsä illalliset. Kiitos mieltä avartavasta lauseesta joka pelastaa kaikki maailman parisuhteet.( Paitsi naisparien, siihen kun ei miehet kuulu)
Kun syödään paremmissa ravintoloissa, jolloin lasku on enemmän kuin 200 euroa, mies maksaa kortilla ja tasataan yhteistililtä. Edullisemmat syömiset maksaa jompikumpi suht vuoronperään, samoin kuin ruokaostokset kaupoissa.
Jos ei herralle (+40v) kelpaa tarjoiluni Raxissa/Hesessä/Mäkissä ja hän haluaa tasokkaampaan paikkaan illastamaan, niin silloin hän myös tarjoaa.
Todellakin maksan omat laskuni. Se tunne että on jotakin velkaa miehelle on epämiellyttävä. Eletään sentään vuotta 2016 joten nainen ei onneksi enää ole kauppatavaraa.