Mies on suuttunut mulle tulevista kaksosista
Uskomatonta mutta valitettavasti totta! En kehtaa kenellekään läheiselle kertoa tästä joten avaudun nyt täällä.
Tässä hieman taustaa tilanteeseen. Mä olin haaveillut aina kolmesta lapsesta, mutta mies oli ehdoton sen suhteen että kaksi haluaa ja sitten piuhat poikki. Olin ihan okei tuon kanssa, koska ensimmäisen lapsen saantikin kesti ja ikääkin mulla alkaa jo olemaan. Välillä olen toki vitsaillut miehelle että ehtiihän tässä ennen neljääkymppiä vielä sen kolmosenkin. Mutta se nyt on ollut vaan semmoista naljailua.
No aloin odottaa suunniteltua toista lastamme ja mieskin oli iloinen ja innoissaan.... kunnes menimme ekaan ultraan. Siellä paljastui että odotan kaksosia! Alku shokin jälkeen olin tietty onnellinen ja luulin miehenkin olevan. Hän oli heti ultran jälkeen suorastaan raivoissaan. Väitti jopa että suunnittelin koko homman koska olen haaveillut kolmesta lapsesta!! Tässä yrittänyt selittää etten mitenkään ole itse taktikoinut tuplaraskautta, mutta olen tietenkin iloinen tulevista lapsista. Eihän tälle tilanteelle nyt enää mitään edes voi, joten pakko asennoitua niin että kaksi vauvaa tulee!
Luulin että miehelläkin tuo olisi ollut vaan jotain tavallista rajumpaa alkushokkia, mutta vielä mitä... Nyt olen vähän yli puolen välin ja mies on edelleen kiukkuinen koko raskaudesta. Mitään hyvää ei ole sanonut, ei halunnut mukaan neuvolaan, ei ultriin, ei koskea mahaan tai edes keskutella koko asiasta :( Olen miettinyt hankintoja ym, mutta mies hermostuu niistäkin heti. Tästä on useampikin riita saatu aikaan. En tajua miten aikuinen mies voi olla noin lapsellinen!!! Meillä ei kuitenkaan ole mitään syytä miksi ei selvittäisi kahden vauvan kanssa. Asunto on riittävä ja taloudellinen tilanne hyvä, tukiverkostoakin on ja ennen kaikkea koen itse jaksavani tilanteeseen nähden hyvin. En ymmärrä miksei mieskin voisi olla onnellinen.
Olen oikeasti yrittänyt puhua ja selittää ettei elämässä kaikkea voi suunnitella etukäteen ja eiköhän tämä lopulta ole ihan hyvä juttu. Kuitenkaan kolme lasta ei nyt niin mahdottoman suuri lapsimäärä ole, etteikö siitä selvittäisi. Ainut kerta kun mies on suostunut puhumaan aiheesta, niin hänen perustelut on olleet tosi pinnallisia, esim. kaikki reissut on 2 aikuista 2lasta, ei voi kierrättää esikoisen tavaroita kun tarvii kuitenkin ostaa toiselle sitten uudet yms. Ja hän ihan vakavissaan ajattelee että olen jotenkin itse voinut aiheuttaa sen että meille on tulossa tuplat!! viime ultrassa lääkäri oli vieläpä sitä mieltä, että on hyvin todennäköistä että vauvat ovat identtisiä (mm. yhteinen istukka ja suonikalvot) joten milläpä kepulikonstilla mies kuvittelee minun tuon aiheuttaneen??
Eikä helpota se että juuri em. seikkojen takia tämä on riskialttiimpi kaksosraskaus, joka huolettaa tietty lisää eikä mieheltä saa mitään tukea tähän :( Oon niin loppu etten edes tiedä mitä tässä tekisi? Mies ehkä kuitenkin tottuu ajatukseen viimeistään kun näkee vauvat. Mutta mitä jos ei totukkaan vaan jatkaa tuota kiukuttelua, loputtomiin!!
Kommentit (28)
Miehes on persläpi. Pärjäät paremmin ilman jos ei ala ääni kellossa muuttumaan!
Halaus sinulle! Kovin keskenkasvuistelta kuulostaa miehesi kiukkuaminen. Kai hän nyt tässä vaiheessa jo ymmärtää että sinä et ole voinut vaikuttaa siihen tuleeko kaksoset vai yksönen?! Jos ei, kaiva hänelle tietoa ja yritä saada hänet ymmärtämään mistä on kyse!
Sinä tarvitsisit nyt ihan erityisen paljon tukea ja lasten isän kuuluu ilman muuta osallistua yhteiseen odotukseen, hankintoihin jne. Miehesi täytyy nyt myös henkisesti valmistautua siihen että ottaa aiempaa isomman rooli isänä; häntä todellakin tarvitaan jotta arkenne rullaa lasten synnyttyä!
Jos mies tosiaan edelleen kiukuttelee, valmistele konkreettista apua perheellenne. Valmistaudu ottamaan vastaan kaikki mahdolinen apu mummeilta ja kummeilta jne, älä kursaile vaan kiitä ja ota vastaan aina jos joku apuaan tarjoaa!
Tsemppiä sinulle ja kaikesta huolimatta ONNEA kaksosista! :)
Toki toki.
MIsi ne lapset tulevat vain sulle?
Eikun täm juttu oli tosi huono. Taisit ruveta jo itsekin uskomaan mytomaanisiin tarinoihisi.
En puolustele miestäsi, koska hän tosiaan käyttäytyy idioottimaisesti.Ehkä hänellä kuitenkin kestää jotenkin pidempään tajuta tuo raskaus todeksi. Voihan se olla että hän muuttaa asennettaan raskauden edetessä. Jos ei niin kyllä laittaisin selkä seinää vasten, että haluaako sitten erota jos on niin mahdoton ajatus että kaksoset tulee. Siinä sitten saisi mies miettiä mitä tahtoo ja onko valmis eroamaan vaan siksi ettei saanut juuri sitä suunniteltua lapsilukua. Voi jestas
Sun miehes on helvetin tyhmä tapaus! Siis poikkeuksellisen! Ei voi kun ihmetellä, että vielä tänä päivänä joku on niin ääliö, että kuvittelee jollain keplikonstein olevan mahdollista vaikuttaa lapsimäärään tai sukupuoleen. Ei jeesus jos tää on totta, ei hyvin mene.
Aika karmean puolen jouduit miehestä löytämään. Onko siinä muuta vikaa? Siis tuollaista periaatteellista paasausta pelkän periaatteen vuoksi?
Voimia sulle, kurjalta kuulostaa :( Toivottavasti mies on muuten normaali ja jotenkin vaan niin järkyttynyt nyt, ettei osaa järkeä käyttää. Ja napsahtaa normaali-moodiin pian!
Onko miehesi kontrollifriikki? Päässä taitaa olla aika paljon vikaa...ihan käsittämätön ukko!
Itkupotkuraivarit ja paska vaimo kun tulee kaksoset HUH :(
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on todella lapsellinen! Meillä olisi ainakin vakavan kriisin paikka jos mies jättäisi raskaana olevan vaimonsa käytännössä täysin yksin (riski)raskauden kanssa! Onko mies jotenkin poikkeuksellisen jämpti kaikille sunnitelmille eikä tajua elämä saattaa monesti päättää toisin kun itse ajatteli. Mä en osaa neuvoa mutta kyllä pakottaisin miehen keskustelemaan ja ehkä raahaisin sen lääkärille kuulemaan että tuplaraskautta ei voi itse aiheuttaa! Tsemppiä loppuraskauteen!
Kiitos :) onneksi olen voinut tilanteeseen nähden hyvin. Kieltämättä mies on tosi suunnitelmallinen kaikessa muutoinkin eikä halua muuttaa suunnitelmia edes silloin kun se olisi tarpeen. Näitä nyt on ollut esim. talomme rempassa ja monissa reissuissa, esim. oltiin kaupunkilomalla ja oltiin suunniteltu käyvämme paikassa X tiettynä päivänä. Paikan päällä paljastui että paikka X oli suljettu juuri tuona suunniteltuna päivänä. Itse otin asian vaan niin, että no mennään sitten seuraavana päivänä. Mies sen sijaan stressaantui, suuttui ja ahdistui ja tuntui että koko päivä meni piloille häneltä kun ei nyt edetty just sen suunniltelman mukaan. Kuitenkin noi on olleet pikku juttuja ja onhan tuosta suunnitelmallisuudesta ollut hyötyäkin joskus. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan paljoa naurata :(
ap
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi kontrollifriikki? Päässä taitaa olla aika paljon vikaa...ihan käsittämätön ukko!
Itkupotkuraivarit ja paska vaimo kun tulee kaksoset HUH :(
On kyllä kontrollifriikki, ei kestä jos asiat ei mene niinkun hän suunnitteli
ap
Varaa miehelle aika lääkäriasemalle tai neuvolaan, jossa terveydenhuollon ammattilainen vähän selittää hänelle noita mahdollisuuksiasi aikaansaada kaksoisraskaus :) Niin typerästä aiheesta ei taida edes löytyä kirjallisuutta netistä, koska normaalille ihmiselle ei tule edes mieleen ajatella moista.
Miten ihmeessä olet muuten päätynyt yhteen niin vähäjärkisen miehen kanssa? Eikö nuo älynrajoitteet ole tulleet esiin koskaan muuten? Luuleeko hän esimerkiksi, että aurinko kiertää maapalloa?
Kyllä hänen olisi hyvä hakeutua juttelemaan ihan ammattiauttajan kanssa. Noin neuroottinen asenne tulee vielä monta kertaa kostautumaan kun teillä on pienet kaksoset ja vielä yksi lapsi siihen päälle. Elämä tulee takuulla olemaan kaoottista monen vuoden ajan.
Aika sairasta syyttää sinua asiasta, koska jos ette ole olleet esim. lapsettomuushoidossa niin ei ole mitenkään mahdollista että olisit voinut vaikuttaa kohdussasi kasvavien sikiöiden määrään. Eri taukki jos ei tajua että nainen ei voi vain päättämällä "alkaa tuplaraskaaksi". Miehesi pahoinpitelee sinua henkisesti syyllistämällä ja raivoamalla sinulle asiasta johon et itse voinut vaikuttaa. Luultavasti purkaa pahaa oloaan, mutta miehen käytös on erittäin lyhytnäköistä suhteenne kannalta.
Kun kerran miehesi on kontrollifriikikki, niin hänelle ottaa selvästi tosi kovalle, että tämä asia ei mennyt suunnitelmien mukaan. Onkohan tässä käynyt vielä niin, että kun sinä olet yrittänyt selittää miehelle yllätyksen hyviä puolia tai ainakin sitä, että kyllä tästä selvitään, niin se on tuntunut miehestäsi hänen tunteidensa vähättelyltä? Auttaisiko, jos yrittäisit ihan oikeasti kuunnella ja ymmärtää miehesi tunteita esim. samaan tapaan kuin lasten kanssa neuvotaan tekemään: "Sua harmittaa selvästi kovasti, kun ... Pelottaako sua, että ..."
Toki miehesi käytös on tosi lapsellista, mutta hänen moittimisensa ei nyt auta teitä ulos tästä tilanteesta. Jos miehesi pääsisi purkamaan tunteitaan niin, että kokee itsensä hyväksytyksi, niin se voisi vähitellen auttaa häntä selviämään ja iloitsemaan vauvoista.
Käsket sen miehen hyväksyä tilanne. Lopettaa jrputus ja suunnitella suunnitelmat uusiksi. Homma haltuun ja jos syyttely ei lopu. Niin....ero on väistämätön. Jonain päivänä. Lastenkin takia. Laita se nyt seinää vasten. Elämässä varmaa on vain epävarmuus.
Ootko kysynyt mieheltä mitä se aikoo sit tuolle tilanteelle tehdä? Mitä se haluaa? Mitä se on aatellu et pitäis tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on todella lapsellinen! Meillä olisi ainakin vakavan kriisin paikka jos mies jättäisi raskaana olevan vaimonsa käytännössä täysin yksin (riski)raskauden kanssa! Onko mies jotenkin poikkeuksellisen jämpti kaikille sunnitelmille eikä tajua elämä saattaa monesti päättää toisin kun itse ajatteli. Mä en osaa neuvoa mutta kyllä pakottaisin miehen keskustelemaan ja ehkä raahaisin sen lääkärille kuulemaan että tuplaraskautta ei voi itse aiheuttaa! Tsemppiä loppuraskauteen!
Kiitos :) onneksi olen voinut tilanteeseen nähden hyvin. Kieltämättä mies on tosi suunnitelmallinen kaikessa muutoinkin eikä halua muuttaa suunnitelmia edes silloin kun se olisi tarpeen. Näitä nyt on ollut esim. talomme rempassa ja monissa reissuissa, esim. oltiin kaupunkilomalla ja oltiin suunniteltu käyvämme paikassa X tiettynä päivänä. Paikan päällä paljastui että paikka X oli suljettu juuri tuona suunniteltuna päivänä. Itse otin asian vaan niin, että no mennään sitten seuraavana päivänä. Mies sen sijaan stressaantui, suuttui ja ahdistui ja tuntui että koko päivä meni piloille häneltä kun ei nyt edetty just sen suunniltelman mukaan. Kuitenkin noi on olleet pikku juttuja ja onhan tuosta suunnitelmallisuudesta ollut hyötyäkin joskus. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan paljoa naurata :(
ap
Kuulostaa vahvasti siltä, että miehelläsi on jonkinlaisia asperger-taipumuksia.
Sun miehesi on autisti. Tuo, että hermostuu siitä, että joku paikka kiinni, on autistista käytöstä, jos aikuinen vielä noin tekee. Siihen ei ole parannuskeinoa.
aika sekaisin on miehesi, voimia sinulle, jos tarina tosi!
Miehesi on todella lapsellinen! Meillä olisi ainakin vakavan kriisin paikka jos mies jättäisi raskaana olevan vaimonsa käytännössä täysin yksin (riski)raskauden kanssa! Onko mies jotenkin poikkeuksellisen jämpti kaikille sunnitelmille eikä tajua elämä saattaa monesti päättää toisin kun itse ajatteli. Mä en osaa neuvoa mutta kyllä pakottaisin miehen keskustelemaan ja ehkä raahaisin sen lääkärille kuulemaan että tuplaraskautta ei voi itse aiheuttaa! Tsemppiä loppuraskauteen!