Mun pieni muru lähti juuri Lastenklinikalle
Lapsella ikää neljä vuotta. Paras kaveri oli tänään lyönyt perhepäivähoidossa häntä takaraivoon kovalla voimalla.
Minulle hoitaja kertoi hakiessani lasta, että kaikki on hyvin. Että poikani oli osoittanut hienoa "kypsyyttä" tarjoamalle itse sovintoa tälle lyöjälle. Ja sen kunniaksi oli syöty sitruunakakkua.
Kotiin tullessa poika sanoi, että syy oli hänen. Hän ei kuulemma osannut leikkiä niin kuin kaveri tahtoi. Sitten hän valitteli päätään koko illan. Pirteältä hän vaikutti siihen asti kunnes alkoi oksentelu ja meni vaisuksi.
Minä jouduin jäämään kotiin pienemmän lapsen kanssa. Tuntuu äärettömän pahalle, etten äitinä ole kyennyt suojelemaan lastani edes näin pienenä toisen väkivallalta. Kun hoitajankaan mukaan kyse ei ollut vahingosta, ja tuuppimista ja lyömistä, käskyttämistä on ollut aiemminkin. Mitään katumusta tuo samanikäinen lyöjä ei tuntenut.
Juttelin hoitajan kanssa, ja hänellekin tilanne oli ihan kamala. Lyömistä ei voinut ennakoida, sillä sitä ei edeltänyt riitaa tai kinastelua. Oli tapahtunut täysin silmien alla, parin metrin päässä hoitajasta.
Olen aiemminkin kysellyt hoitajalta, kiusaako tämä toinen lapsi poikaamme. Poika on joskus selittänyt pienempiä mustelmia sillä, että toinen lyö. Pidin kuitenkin sitä kahden raisun pojan normaalina menona. Poikamme ei koskaan ole kertonut kärsineensä, vaan päin vastoin ihailee tätä toista poikaa.
Todella sääli, sillä ennen tämän toisen pojan tuloa ryhmään, oli hoitopaikka ihan täydellinen. Edellisessä kokoonpanossa tätä ei tapahtunut koskaan. Nyt joudun miettimään, että siirränkö oman lapseni päiväkotiin. Ironista, sillä perhepäivähoito valittiin aikanaan siksi, ettei juuri tällaisilta tapauksilta vältyttäisiin.
Niinkö se menee, että kiltimpi ja parempikäytöksinen lapsi nyt sitten joutuu lähtemään ryhmästä ja haastava tapaus saa terapiamielessä jatkaa? Näinkö nuoresta alkaa väkivallan pelossa eläminen? Ja jos poikamme jää nyt alakynteen, mitä se tekee hänen itsetunnolleen? Ottaako iskut vastaan koulussa?
Kommentit (6)
Todella ikävä tapahtuma. Toivottavasti poikanne on kunnossa.
Harkitsisin itsekin lapseni siirtämistä toiseen hoitopaikkaan, jos joutuisin pelkäämään lapsen terveyden puolesta. Tuuristakin on paljon kiinni perhepäivähoitopaikkojen kanssa. Päiväkotiryhmät ovat isoja, joten siellä väkivallan todennäköisyys on suurempi.
Ei siitä mitään iskuja lapsen itsetunnolle jää, jos keskustelee lapsen kanssa siitä, ettei ole oikein eikä viisasta käyttää ruumiillista väkivaltaa.
Sovinnon tarjoaminen on merkki oikeudentajusta: lapsesi ymmärsi, että toinen oli tehnyt vääryyden ja tilanne vaatii korjausta.
Toivottavasti pikkuinen on kunnossa? Luin tämän eilen, ja vieläkin on mielessä.
Lasten impulsiivisuus ja väkivaltaisuuskin on lisääntynyt, olen tätä nähnyt omien lasten kautta sekä ajoittain lasten parissa työskentelevänä. Lasten maailma ei ole helppo, tämä ajatus tulee kovin usein mieleen. Päiväkodeissa on omat haasteensa, ja siellä isommassa ryhmässä hyvin suurella todennäköisyydellä on myös vastaavaa. Paljon riippuu henkilökunnasta, mutta kaikkea he eivät voi estää, kuten tässäkin tapauksessa kävi.
Kun oman pojan kimpussa (päiväkodissa) oli säännöllisesti toinen poika, niin että omani oli mustelmilla ym., koin, ettei tilanteeseen puututtu tarpeeksi. Toisaalta lapsia suojelee (tai pitäisi suojella) ruumiillisen kurituksen kieltäminen, mutta ikätovereiden taholta voi joutua kokemaan paljon sellaista, mikä johtaisi käräjille, jos tekijänä ja uhrina olisi aikuisia.
Kunpa tilalle kääntyisi parempaan, älä seuraa kovin pitkään "kohteliaasti", vaan puutu ja puolusta lastasi. Tsemppiä.
Tee valitus lastenvalvojalle. Tee lasu tuosta hakkaajapojasta. Hänellä saattaa olla kotona niin kurjaa, kun oireilee näin.
Kiitos kannustavista viesteistä!
Lapsi oli siis yöllä näytillä päivystyksessä. Kaikki näytti kuitenkin olevan kunnossa, eli "vain" aivotärähdys, johon saimme nyt seurantaohjeet. Tosin minusta tuo aivotärähdyskin on liian vakava vamma saatavaksi päivähoidossa. Herättelimme lapsen sitten yöllä pariin kertaan, aamulla oli ok, valitti vaan, että kuhmuun sattuu. Kuulemma lyöntihetkellä sattui niin paljon, että "mä jouduin laittamaan silmät kiinni". Pahalta tuntuu itsestä vieläkin. Ja ihmettelen sitä, ettei hoitaja huomannut kuinka kova tälli oli. Poika oli kuulemma itkenyt ja kysynyt itkuissaan kaveriltaan, että "miksi sä noin teit?".
Juttelin hoitajan kanssa, ja kuulemma tuon kaverin äitikin jatkuvasti on ollut huolissaan poikansa käytöksestä. Lyömistä on tapahtunut aiemminkin, ja viimeksi ennen joulua pyysin, että jos sellaista tapahtuu, niin haluaisin hoitopäivän jälkeen aina kuulla tapauksesta. Kun tuntui, että kaikista tapauksista hoitaja ei ollut kertonut meille.
-Ap
Ei se aivotärähdyskään ole pikkujuttu. Toivottavasti vointi paranee pian. Kiitos kun kerroit kuulumiset, asia todella vaivasi!
Lähtökohtana tuo on hyvä, että pojan äitikin on huolestunut. Apua vain pitäisi hakea ja saada nopeasti ja tehokkaasti, mikä ei aina ole helppoa. Ehkäpä jokin toimintaterapia tms., missä lapsi voisi harjoitella tunteiden hallintaa, konkreettisesti.
Hoitaja on varmaan tilanteesta myös aika ahdistunut, vastuu painaa, ja hän kantaa hoitoaikana sitä vastuuta yksin. Se ei kuitenkaan ole oikein, ettei vanhemmalle kerrota mitä päivän aikana on tapahtunut, tai sitä yritetään vähätellä.
vastaaja numero 3
:(