Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Suhde ahdistaa mutta en osaa lähteä...

Vierailija
19.01.2016 |

.. luulen että en saa parempaa :(

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

.. luulen että en saa parempaa :(

Me saadaan asiat kyllä kuntoon muru <3

Vierailija
2/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerran täällä vaan eletään, miksi jäädä ahdistavaan suhteeseen jos tuntuu että siitä ei tule mitään. Ei heti tarviikkaan uutta löytää, varmasti tulet joskus tapaamaan uuden kumppanin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta miksi ahdistaa vaikka mies osaa olla myös ihana

Vierailija
4/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekin olen miettinyt lähtemistä ainakin vuoden, mutta en osaa enkä uskalla, ja kun välillä on niitä ihan ok hetkiä :( Tuntuu vaan että yksin voisi olla onnellisempi. Nyt makaan vaan masentuneena illat sohvalla ilman ystäviä tai mitään elämää, kaupungissa jossa minulle ei ole mitään. Muutin miehen luo melko teininä enkä edes osaa hommata omaa asuntoa kun ei ole ikinä tarvinnut sellaista miettiä, miten edes pääsisin asuntonäyttöihinkään kun aina kuljetaan yhdessä. Jos otan eron mahdollisuuden puheeksi niin suuttuu tai ei ole kuulevinaan/alkaa mököttää. Läheisille ei uskalla sanoa mitään etteivät nosta älämölöä asiasta... tuntuu että nuoruus alkaa olla jo mennyt tässä sohvalla maatessa.

Vierailija
5/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaahas, päivän epätoivoinen roikkuja -avaus.

Vierailija
6/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

kiki kirjoitti:

Itsekin olen miettinyt lähtemistä ainakin vuoden, mutta en osaa enkä uskalla, ja kun välillä on niitä ihan ok hetkiä :( Tuntuu vaan että yksin voisi olla onnellisempi. Nyt makaan vaan masentuneena illat sohvalla ilman ystäviä tai mitään elämää, kaupungissa jossa minulle ei ole mitään. Muutin miehen luo melko teininä enkä edes osaa hommata omaa asuntoa kun ei ole ikinä tarvinnut sellaista miettiä, miten edes pääsisin asuntonäyttöihinkään kun aina kuljetaan yhdessä. Jos otan eron mahdollisuuden puheeksi niin suuttuu tai ei ole kuulevinaan/alkaa mököttää. Läheisille ei uskalla sanoa mitään etteivät nosta älämölöä asiasta... tuntuu että nuoruus alkaa olla jo mennyt tässä sohvalla maatessa.

mistä me saataisiin voimaa lähteä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
19.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

uåppp

Vierailija
8/9 |
20.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
20.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähde siit, kerra se kirpassee.