Lue keskustelun säännöt.
Miellyttävä käytös -kohteliaisuutta vai rehellisyyttä?
05.01.2016 |
Miten sinä juttelet ihmiselle, joka on hankkinut vaikkapa kissan, ja sinä et pidä kissoista? Haukutko kissan, omistajan ym. näin kärjistetysti sanoen, koska se on sinun mielipiteesi ja on tärkeää puhua aina totta. Vai söpösteletkö kissaa ihastuksisssasi, vaikka se on valetta, ettei omistaja pahoittaisi mieltään? Mulle tulee aina kauhea myötähäpeä, jos joku sanoo jollekin tai minulle jotain, mistä tulee paha mieli. Sanon tällaisissa tilanteissa aina jotain neutraalia, esim . "Onpa jännän värinen!" tai jotain vastaavaa, jolloin en valehtele, mutta en myöskään loukkaa omistajaa, eikä tule kiusallista hiljaisuutta jutustelussa. Kertokaa!
Kommentit (6)
En söpöstele, mutta en toki paukuta totuuksiakaan silloin jos ne toista loukkaa. Sanon jotain yleiskohteliasta perusjuttua, jonkun neutraalin asian.
Toinen juttu noista "totuuksista" joita jotkut laukovat rehellisyyden nimissä on, että ei ne edes ole mitään totuuksia vaan mielipiteitä. Ei ole mitään velvollisuutta joka tilanteessa kertoa mielipiteitään joka asiasta ihmisille ollakseen rehellinen ihminen. Se on vain huonoa sosiaalista taitoa jos niin tekee. Tyyliin että jos työkaveri on käynyt kampaajalla ja minusta uusi väri on ruma, niin on pelkkää huonoa käytöstä sanoa tuo suoraan päin naamaa. Ei silti valehdella tarvi ja ylistää väriä, vaan voi todeta vaikka että onhan se vaihtelua tai onhan se erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kohteliaisuus ja rehellisyys toisensa poissulkevia vaihtoehtoja? Etkä oikeastaan kuvaa rehellisyyttä, vaan moukkamaisuutta, epäkohteliaisuutta. En ymmärrä mitä siitä itselleni saisin, jos haukkuisin kaverini lemmikin tai muun häntä miellyttävän asian, josta en itse niin välitä. On paljon helpompi elää kun ihmiset ottavat toisiaan vähän huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Ai sinä otit kissan... mistä löysit... miten on mennyt....minä en kyllä yhtään ole kissaihminen. (Ja rapsuttaisin sitä kattia korvantakaa jos en kuitenkaan pelkää katteja.)
Tähän tyyliin. Ja rehellisesti totean, että en kauheasti osaa nyt ottaa kantaa koska en ole kovin perehtynyt kissoihin.
Mielipide harvoin on totuus mistään asiasta, vaan tosiaan pelkkä oma mielipide. Joka voi olla hyvinkin irrationaalinen, perustua omiin mielleyhtymiin, väärin ymmärrettyyn tietoon tai pelkkään omaan vireystilaan sillä hetkellä. Siksi mielipiteitä kannattaa laukoa harkitusti.
Googlen ja älykännyköiden aikakaudella keskustelukulttuuri on mielestäni muuttunut. Ihmisen laukovat harvemmin mielipiteitään summamutikassa, koska sekunnissa joku on googlettanut totuutena sanotun asian ja voi tarkistaa menikö se näin. Aluksi pidin sitä häiritsevänä, nykyään olen tästä todella tyytyväinen. Se on tuonut keskusteluihin tiettyä malttia ja rauhallisuutta, ainakin minun kaveripiirissäni. Mielipiteillä pitää olla joku faktapohja, muutenhan se on vaan turhanpäiväistä jorinaa, itsekseen jutustelua ja muiden ajan tuhlaamista.
Eli tosielämässä pyrin toimimaan niin, että tärkeintä on että ihmisillä säilyy toisiinsa hyvä kontakti. On asioita joista ei voi olla samaa mieltä ja niihin pitää puuttua (kuten lapsiin ja eläimiin kohdistuva kaltoinkohtelu), mutta arkipäivän asioissa ihmiset voivat toimia hyvinkin eri tavalla eikä siinä ole tehty mitään väärin.
En rupea valheellisesti söpöstelemään kissa, jos en ole kissaihminen. Voin kuitenkin olla iloinen kaverin puolesta, joka on onnellinen hommattuaan kisun. Olen myös kiinnostunut kissan asioista, koska se on kaverilleni tärkeä, vaikka en itse kissasta niin tykkäisikään.
Henkilökohtaisesti pidän huonokäytösisinä ja töykeinä sellaisia ihmisiä, joilla on tilanteesta riippumatta tarve laukoa oma kaunistelematon mielipiteensä joka asiaan. Ensinnäkin miksi pitää tarkoituksella pahoittaa muiden mieli ja toiseksi ketä se mielipide edes kiinnostaa... Meillä on kissa, ja yksi vanhempi tuttavamies alkoi kerran siitä oikein paasata, kuinka hän ei tykkää kissoista sitten yhtään ja ei ikimaailmassa hankkisi itselleen kissaa! Eikä voi kertakaikkiaan ymmärtää miten joku viitsii sellaista elättää! :D En loukkaantunut kissan puolesta, mutta hiljaa mielessäni lokeroin tämän ukkelin vähän hölmöksi.
Ai sinä otit kissan... mistä löysit... miten on mennyt....minä en kyllä yhtään ole kissaihminen. (Ja rapsuttaisin sitä kattia korvantakaa jos en kuitenkaan pelkää katteja.)