Uusperheiden ongelma on, ettei lastenhuoneita ole tarpeeksi
Luin tässä uusinta Koti ja keittiö -lehteä. S. 59 "... ratkaisivat asian niin, että molempien lapset asuvat huoneitaan vuoroviikoin. Huoneiden sisustus on pidetty tarkoituksella neutraalina, jotta lapset kokevat huoneet jakamisesta huolimatta omikseen. Viikoin välein tavarat kootaan kaappiin ja seuraava asukas purkaa omansa tasoille ja pöydälle ja asettuu asumaan huoneeseen."
Näinkö tämä tilanpuute uusperheissä järjestetään? Entä jos lapsella on uusperhe siellä toisaallakin, onko hän vähän niinkuin koko ajan vieraana kaikissa kodeissaan?
Kommentit (7)
Kertoisitko, paljonko on 90% euroissa?
Vierailija kirjoitti:
No etäkodissa voi ollakin ankeeta. Mutta lähivanhemmalla on yleensä lapselle se oma huone. Kun kerran etävanhempi joutuu elareita maksamaan. Niihin kun sisältyy lapsen asuminen.
Meillä esim ei ole varaa kolmioon, joten miehen lapsella ei ole meillä omaa huonetta ollenkaan. Lapsen äidin elatuskyky on lastenvalvojan mukaan 10% ja isälle jää maksettavaksi loput 90% lapsen elämisestä. Kuitenkin äiti asuu omistamassaan kolmiossa kaksin lapsen kanssa ja lapsella on oma huone. Ja koska mies maksaa 90% lapsen menoista siellä äidillään asuessaan, ei meillä tosiaan ole varaa maksaa hänelle omaa huonetta vielä tänne meillekin. Jos olisimme lähikoti ja saisimme elarit ja lapsilisät niin toki silloin riittäisi meilläkin rahat isompaan kämppään ja lapsella olisi se oma huone meilläkin.
Jos tuo ap:n kertoma tilanne on ok myös lapsille, niin eipä siitä kannata sen enempää vääntää. On sentään oma huone, mikä ei todellakaan ole mahdollista edes kaikissa ns. ydinperheissä, etenkään täällä Hgin keskustassa asuessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo ap:n kertoma tilanne on ok myös lapsille, niin eipä siitä kannata sen enempää vääntää. On sentään oma huone, mikä ei todellakaan ole mahdollista edes kaikissa ns. ydinperheissä, etenkään täällä Hgin keskustassa asuessa.
On oma valinta asua Helsingin keskustassa.
Ydinperheissä sisarukset kuitenkin jakavat huoneen koko ajan yhdessä, ei niin, että se on neutraali kuin hotellihuone ja elämä otetaan esiin sinne tullessa ja laitetaan kaappiin sieltä lähtiessä?
Hienoa tietenkin, jos lapset tällaiseen tottuu ja se on ok.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo ap:n kertoma tilanne on ok myös lapsille, niin eipä siitä kannata sen enempää vääntää. On sentään oma huone, mikä ei todellakaan ole mahdollista edes kaikissa ns. ydinperheissä, etenkään täällä Hgin keskustassa asuessa.
Meillä mieheni lapsilla on äitinsä luona omat huoneet, minusta se riittää hyvin. Meille tullessaan ovat usein vain yhden, max kaksi yötä, jolloin ei tarvetta, että kaikki kaapit tyhjennettäisiin heitä varten. Tuollainen vuoroviikko-systeemi voi olla perheen aikuisille pidemmän päälle hankalaa, uusperhe kun nyt ei ole helpoimmasta päästä muutoinkaan. Nämä huonejärjestely/sisustus-haasteet ovat vuosien saatossa haasteista kuitenkin ne pienimmät.
Mitä tuo 90 prosenttia tarkoittaa? Ikinä en ole kuullutkaan tuollaisesta laskentatavasta. Kuinka paljon elatusmaksu siis on?
No etäkodissa voi ollakin ankeeta. Mutta lähivanhemmalla on yleensä lapselle se oma huone. Kun kerran etävanhempi joutuu elareita maksamaan. Niihin kun sisältyy lapsen asuminen.
Meillä esim ei ole varaa kolmioon, joten miehen lapsella ei ole meillä omaa huonetta ollenkaan. Lapsen äidin elatuskyky on lastenvalvojan mukaan 10% ja isälle jää maksettavaksi loput 90% lapsen elämisestä. Kuitenkin äiti asuu omistamassaan kolmiossa kaksin lapsen kanssa ja lapsella on oma huone. Ja koska mies maksaa 90% lapsen menoista siellä äidillään asuessaan, ei meillä tosiaan ole varaa maksaa hänelle omaa huonetta vielä tänne meillekin. Jos olisimme lähikoti ja saisimme elarit ja lapsilisät niin toki silloin riittäisi meilläkin rahat isompaan kämppään ja lapsella olisi se oma huone meilläkin.