Oikeasti sivistyneen ihmisen tunnistaa siitä,
että hän osaa suhtautua sivistyneesti, kohteliaasti, luontevasti ja ystävällisesti myös ihmisiin, jotka ovat häntä " sivistymättömämpiä" , tyhmempiä, huonommin koulutettuja, köyhempiä ja/tai muilla tavoin huonompiosaisia. Oikeasti sivistynyt ihminen ymmärtää ihmisten erilaiset taustat ja luonteet ja erilaiset elämäntilanteet. Sen, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia, ja että se ei tee heistä lainkaan sen vähempiarvoisia, kuin kenestäkään muustakaan. Jos ihmiseltä puuttuu tällainen sydämen sivistys, muu sivistys on merkityksetöntä.
Näin opetti aikanaan akateeminen, mielestäni varsin sivistynyt äitini. Tulipahan vaan mieleen tuosta vanhempien häpeämisketjusta ja palstan yleisestä juntittelukulttuurista.
Kommentit (12)
että tuo ymmärtäminen _ei_ ole sama asia kuin hyväksyminen.
Äitisi on paitsi sivistynyt, myös erinomaisen viisas ihminen.
ja voisin vielä lisätä että viisaus toimii myös toisinpäin koulutuksen suhteen.
eli viisas ei-akateeminen ihminen ei näe tarvetta jollain tapaa kokoajan halveksua niitä jotka ovat enemmän kouluttautuneet tai muuten sivistäneet itseään, tai koita ylentää itseään muita alentamalla alinomaan.
viisaus on harvoilla hallussa...
teki aina teräviä huomioita maailman menosta, eikä ollut yhtään sen heikompi astia kuin jokin hieno maisterikaan.
myös huonompiosaisten tulisi ottaa huomioon ihmiset, jotka ovat mahdollisesti paremmin koulutettuja, fiksumpia, rikkaampia tms. Ei kai se oikeuta myöskään arvostelemaan ihmisiä jos itsellä menee heikommin. Sivistystä sekin.
tittelit on titteleitä-mikä on ihminen tittelien takana?
mutta on se joskus silti aika vaikeaa. Esim silloin kun toinen esittää sivistymättömiä arvioitaan minun lapsistani minun kotonani... Pitäisi, mutten aina pysty. En siis ole kovin täydellinen.
A gentleman is one, who thinks more of other people' s feelings, than his own rights - and more of other people' s rights, than his own feelings.
summa summarum :)
mieltä ap:n kanssa..
Mutta joskus se on hankalaa " sivistyneellekkin" kun ollaan törmäyskurssilla arvojen kanssa ja asia koskettaa henkilökohtaisesti rankasti.
Se on se ikivanha " aateluus velvoittaa" -juttu. Eli ei saa omalla käytöksellään aiheuttaa toiselle ns kasvojen menetys-tilannetta.
Kiitoksia kerrankin asiapitoisesta ja järkevästä kommentista.