Onko jotain iltamasennusta tms. olemassa?
Iltaisin tulee paha olo ja itkettää. Tuntuu, että mitään en tee oikein. On yksinäistä ja alan kuvittelemaan, että tätä tämä on lopun elämää. Ahdistun kaikesta tulevasta ja siitä, mitä pitäisi olla.
Kommentit (19)
Itselläni masennus ja pahaolo tulee aina illalla kaikkein voimakkaimmin. Samantapaisia ajatuksia oli aluksi minullakin. Kyllä se siitä alkaa ajan (ja hoidon, jos sellaista tarvitset) kanssa helpottaa. Voimia:)
Minulla iltamasennus liittyy edellispäivän tai aiempaan alkoholinkäytön. Kun hoksasin asian, olen yleensä ilman.
Kiitos viesteistä.
Minulla alkoholi ei liity asiaan. Olen myös miettinyt sitä vaihtoehtoa, että entä jos vedän vain jotain roolia silloin, kun olen ihmisten kanssa tekemisissä. Sitten kun olen yksin niin olenkin se "aito" masentunut minä. Liekö mahdollista?
-Ap
Minulla on sama ongelma. Iltaisin mietin pahoja asioita, aamulla kaikki on paremmin.
Taas tänään.. olen valehtelematta itkenyt kaksi tuntia putkeen. Yritin puuhata vaikka mitä, mutta keskityn asiaan max. 30 min ja sitten ei enää kiinnosta.
-Ap
Halaus Ap! Minulla masennus oli sellaista, että kukaan tuttu ei olisi arvannut minua masentuneeksi. Yleensä oloni helpotti ihmisten ilmoilla, jos sain vähänkään ns huomiota, edes neutraalia. Illalla yksinäisyys ja paha olo puhkesi pintaan. Tilanne paheni. Pääsin lopulta terapiaan, joka auttoi. Voiditko hakea apua? Masennus on monimuotoinen sairaus, joka usein pitkittyessään pahenee.
Ahdistus on illalla pahimmillaan.Siitä kannattaa muistuttaa itseään.Illoille voi alkaa tarkoituksella keksiä puuhaa,joka vie ajatukset muualle.Kannattaa vaikka lukea tai katsoa hömppää tms.
Googleta epätyypillinen masennus!
Masentuneilla ihmisillä esiintyy usein unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja painon laskua. Epätyypilliseksi masennustilaksi kutsutaan oirekuvaa, jossa mieliala reagoi myönteisiin tapahtumiin ja potilaalla esiintyy kaksi seuraavista oireista: painonnousu tai lisääntynyt ruokahalu, lisääntynyt unentarve, lyijymäinen painontunne raajoissa ja hylkäysherkkyys. Tavallisesta masennuksesta poikkeavan oireiston takia epätyypillinen masennustila jää helposti tunnistamatta ja siten myös hoitamatta. Taudinkuva on luonteeltaan krooninen, uusiutuva ja usein vaikea. Epätyypillisen masennustilan on todettu reagoivan hyvin monoamiinioksidaasin estäjiin ja serotoniinilääkkeisiin. Epätyypillisiä piirteitä voi esiintyä dystymiassa, lyhytkestoisessa toistuvassa masennuksessa, vakavassa masennustilassa, kaamosmasennuksessa, kuukautisia edeltävässä oireyhtymässä ja bulimiassa.
Nykyisessä ICD-10-tautiluokitusjärjestelmässä masennus jaotellaan vakavaan masennustilaan, pitkäaikaiseen masennukseen ja toistuvaan, lyhytkestoiseen masennukseen. DSM-IV-tautiluokitusjärjestelmä sisältää myös kriteerit masennusjakson luokittelemiseksi katatoniseen, melankoliseen ja epätyypilliseen alatyyppiin ilman varsinaista diagnoosinumeroa. Masennuksen alatyypit ovat osittain päällekkäisiä. Melankolia ja epätyypillinen masennustila ovat diagnostisten kriteereiden mukaan toisensa pois sulkevia (kuva). Epätyypillisestä masennustilasta käytetään myös termiä atyyppinen depressio. Depression alatyyppien jaottelun mielekkyydestä ja validiteetista on käyty keskustelua jo vuosikymmeniä.
Epätyypillisen masennustilan kriteerit
West ja Dally (1959) kuvasivat depression alatyypin, johon liittyi mielialan reaktiivisuus eli tilapäinen paraneminen positiiviseksi koettujen tapahtumien myötä. Tavallisesti depressiivinen ihminen ei koe mielihyvää asioista, jotka häntä normaalissa mielentilassa ilahduttavat. Taudinkuva oli erilainen kuin niin sanotussa endogeenisessa depressiossa eli melankoliassa. Oireistolla oli hyvä vaste ipronitsidiin, joka on irreversiibeli, epäselektiivinen monoamiinioksidaasin (MAO) estäjä.
Vuosikymmenien kuluessa epätyypillisen masennustilan kriteerit ovat vaihdelleet. Seuraavat Columbian yliopistossa luodut kriteerit otettiin mukaan v. 1994 DSM-IV-luokitusjärjestelmään: mielialan reaktiivisuus ja vähintään kaksi seuraavista oireista: merkittävä painon nousu tai ruokahalun lisääntyminen, liikaunisuus, lyijynraskauden tunne raajoissa eli ns. lyijyhalvaus ja pitkään jatkunut taipumus tuntea itsensä hylätyksi ihmissuhteissa (taulukko A) (Liebowitz ym. 1988). Lisäksi edellytetään, että katatonisen tai melankolisen jakson kriteerit eivät täyty masennusjakson aikana (taulukko B). Myös oireiston pahentumista iltaisin ja iltayön unettomuutta on pidetty epätyypilliselle masennustilalle ominaisina oireina (Liebowitz 1993). Kliinikon kannalta lienee olennaisinta todeta depression olemassaolo siitä huolimatta, että potilaalla ei ole tyypillisiä depression oireita.
Mulla samoja oireita. Johtuu myös siitä että iltaisin mun mies on kotona ja oon alkanut vihaamaan sitä. Janoan kannustusta ja kehuja, kun en ole saanut niitä kymmeneen vuoteen, olen aivan rapistunut. Voi kun löytäis vielä romanttisen, huomioivan rakkaan jostakin joskus. Siihen asti kai sitten itken illat ja olen katkerana.
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko väsymyksestä?
Ei johdu väsymyksestä.
-Ap
Mä taas haluaisin tietää onko kellään muulla iltapäiväahdistusta. Olo helpottuu mitä pidemmälle ilta ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistus on illalla pahimmillaan.Siitä kannattaa muistuttaa itseään.Illoille voi alkaa tarkoituksella keksiä puuhaa,joka vie ajatukset muualle.Kannattaa vaikka lukea tai katsoa hömppää tms.
Olenkin yrittänyt tehdä vaikka ja mitä. Mikään ei vain kiinnosta kovin pitkää aikaa. Varaan tekemistä ja suunnitelen kaikkea illaksi, mutta en vain jaksa enää kiinnostua asioista.
-Ap
Jos koittaa kääntää ajatukset muualle lukemalla, katsomalla telkkaria ym. niin on vähän kuin pakoon juoksisi: auttaa hetken, mutta ei sitäkään jaksa loputtomiin, ja lopulta ne ahdistavat ajatukset saa sut kiinni. Viimeistään sitten, kun laitat television kiinni. Mene lääkäriin, että saat ihan oikeaa apua.
Vierailija kirjoitti:
Jos koittaa kääntää ajatukset muualle lukemalla, katsomalla telkkaria ym. niin on vähän kuin pakoon juoksisi: auttaa hetken, mutta ei sitäkään jaksa loputtomiin, ja lopulta ne ahdistavat ajatukset saa sut kiinni. Viimeistään sitten, kun laitat television kiinni. Mene lääkäriin, että saat ihan oikeaa apua.
Niin kait se on tehtävä. Tuntuu vain, että olen kaikille vaivaksi.
-Ap
Olen 14 vuotias, ja olen huomannut, että pahoja ajatuksia on tullut iltaisin jo kauan. Yleensä päivällisen jälkeen olo on haikea ja itkuinen. Hyvätkin asiat tuntuvat pahalta ja surullista. Koulussa puolestaan olen helevetin iloinen ja energinen, ja tuntuu vaikealta kuvitella, että olen se sama mies illalla ja päivällä.
Olen 14 vuotias, ja olen huomannut, että pahoja ajatuksia on tullut iltaisin jo kauan. Yleensä päivällisen jälkeen olo on haikea ja itkuinen. Hyvätkin asiat tuntuvat pahalta ja surullista. Koulussa puolestaan olen helevetin iloinen ja energinen, ja tuntuu vaikealta kuvitella, että olen se sama mies illalla ja päivällä.
Kai sitä voi olla. Itselläni on jokin joulumasennus menossa, en tiedä onko sellaistakaan, mutta olen ollut yksin ja nukkunut koko joulun. En jaksanut lähteä mihinkään, vaikka vaihtoehtoja olisi ollut.