Naapuri pyysi lenkkikaveriksi, yrittääkö vain että näyttäisi itse hyvältä läskin rinnalla?

Kyllä te pullukat olettekin sitten jäätäviä mielennepahoittajia.

Ja juuri tästä syystä olet lihava.

Koiran kuolema on monelle aika helvetin kova paikka ja se SATTUU. Silloin on varmasti vaikeaa yrittää elää normaalisti muutenkaan ja jos otti noinkin ison askeleen, että kysyi sinua lenkkiseuraksi niin häntä ei varmasti siinä vaiheessa voinut vähempää kiinnostaa painatko 30 vai 300 kiloa.

Ei kukaan sinua sinne lenkille pakota, mutta luuletko että maailma pyörii sinun napasi ympärillä? Se nainen haki todennäköisesti seuraa ja häntä olisi helpottanut jos joku lenkkeilisi hänen kanssaan nyt kun koiraakaan ei ole.

Hahahhaha vaikka ajatteliski että olet läski niin eikö oo hyvä että pyysi mukaansa liikkumaan?

Joo, JUST tästä on varmasti kyse.

Töttöröö.

Ettei vaan mitenkään voisi oikeesti haluta sun seuraa???

Jotenkin tuli mieleen Siskonpeti. :D

Se pitää sua koirana

No itseltä kun kuoli rakas rakas rakas 15-vuotias koirani, niin voin sanoa että siinä tilanteessa ei todellakaan ajatella että miten nyt näyttäisin tässä lenkkeillessä mahdollisimman hyvältä, ja hyvä että tuo läski on tuossa vieressä läähättämässä VAAN silloin ihminen (siis jos on sitä koiraa rakastanut) on aivan romuna ja rikki.

Itse en kyennyt nousemaan sängystä pariin viikkoon, itkin senkin jälkeen puolen vuoden ajan aina kun näin jossain samanrotuisen koiran.

Naapurisi kykeni hakemaan edes jonkinlaista sosiaalista kontaktia ja sinun ainoa ajatuksesi on että häntä kiinnostaa kilosi. Ota se pää pois perseestä!

Miksi joillakin ihmisillä on se oletus, että kaikki muut ajattelevat aina pahaa? Asiakaspalvelussa näitä näkee paljon, pelkkä "Hei!" otetaan v#ttuiluna.

Reps. Et ole tosissasi ? Laita jalkaa toisen eteen ties vaikka olet kohta yhtä hoikka.

Säähän oot kun naapurin rouva, jota pyysin lenkille. Hän ei voi kuvitellakaan kävelevänsä ilman päämäärää:)

Ap taitaa olla se mielensäpahoittajaketjussa mainittu pulska sukulaisnainen, joka loukkaantui kaikesta tarjottavasta. "Pidäksä mua läskinä, vai?"

Jos paino ei sinua nolostuttaisi et ajattelisi noin tai ylipäätään sitä mitä muut ajattelevat eli läskisi (ei naapuri) onnistui jo sinut nolaamaan.

Tuttava vei oman koiransa jonkunaikaa työpäivänsä ajaksi seuraksi eläkkeellä olevalle naapurilleen jolta kuoli koira :')

Tuli vaan mieleen

Kyllä tällaisia ihmisiä on ihan oikeasti olemassa. Tunnen yhden joka on ihan superherkkä ja keksii tosi mielikuvituksellisia loukkaantumisen syitä kaikesta. Tämä aloitus olisi häneltä ihan kevyttä. Paras on ehkä se kun laitoin hänelle iltavuoron loputtua viestin jossa onnittelin eräästä elämäntapahtumasta (näin fb:ssä illalla kun selailin) ja hän suuttui minulle koska arveli että lähetän viestin tahallani myöhäiseen ajankohtaan osoittaakseni että lähes jätin reagoimatta päivän aikana. 

No miten tuollaisesta voi päätellä noin?? Ei ole tervettä.

Ajattelin juuri ehdottaa uudelle naapurille (hän on reilusti ylipainoinen nainen) lumikolaus-vuoroja mutten tämän luettuani taida uskaltaakaan. 

Asumme paritalossa ja olisi kätevää kolata vuoropäivin kulkuväylä.

Ajatteleekohan hän nyt "Yrittääkö tuo vihjailla että tarvitsen liikuntaa"

En siis turhaan ole varonut sanojani kun juttelen kaikesta loukkaantuvan  lihavan tuttavani kanssa. Pyrin aina olemaan puhumatta ruuasta, painosta tai liikunnasta mitään :D

Kerran oli paha paikka kun hän kertoi pudottaneensa kuukaudessa kuusi kiloa. Mietin hiki päässä että mitä uskallan kommentoida, ilmeisesti kuitenkin kolme sekuntia liian myöhään kun hän tokaisi "niin vaikka eihän sitä tämmöisessä läskissä mitenkään huomaa"

Yritin änkyttää jotakin että "No äläs nyt, sehän on tosi hyvä alku"

Tuttava: "Jaa siis susta mun pitäisi laihduttaa vielä paljon enemmän???"

Minä: "Siis sehän on jokaisen oma päätös, itse en onnistuisi pudottamaan kuukaudessa noin paljoa"

Tuttava: *Nyrpeä katse* ja poistuu paikalta

Olet vainoharhainen. Kannattaa oikeasti lähteä lenkkeilemään ja laihduttamaan, jotta pääsisit eroon kilojen tuomasta alemmuuskompleksista.