Siskolle

Pelkäsit lapsena pimeää ja aina jossain kohtaan hiivit viereeni nukkumaan. Vielä teini-iässä nukuit vieressäni silloin tällöin, vaikka päivisin olit vanha yläkoululainen. Puolustimme toisiamme pihan riitatilanteissa. Poltimme salaa ekat tupakkamme koulun takana olevassa metsikössä. Yskimme kilpaa ja nauroit. Olit aina iloinen. Jopa vihaisena sulla oli pilke silmäkulmassa enkä voinut vihoitella kauan. Lainattiin toistemme vaatteita ja yleensä unohdit palauttaa mun vaatteet. Usein saitkin ne lopullisesti omaan käyttöös pikkusiskon oikeudella. Ensimmäiset poikaystävämme olivat serkuksia. Muistan kun käytiin tuplatreffeillä ja välillä me vaan hölötettiin omia juttujamme poikien katsoessa vieressä. Sinä jätit pettävän sian ja seuraavana päivänä jätin omani, vaikka meillä meni hyvin. En halunnut, että joutuisit vahingossakaan näkemään exääsi. Nuorina aikuisina vietimme joka päivä aikaa toistemme kanssa asuessamme ensimmäisessä "omassa kämpässä". Kerrottiin toisille kaikesta, mistä ei voinut ääneen puhua lapsuudenkodissa. Ja nyt kun olet poissa lopullisesti en ole oikeutettu saamaan henkisistä kärsimyksistä korvauksia, sillä en ole lain edessä tarpeeksi läheinen kanssasi toisin kuin vanhempamme. Ei olla tarpeeksi läheisiä, vaikka jatkettiin toistemme lauseita ja välillä sanottiin sama lause täsmälleen samaan aikaan. Sanoitkin, että meillä on samat aivot. Ei olla tarpeeksi läheisiä, vaikka olen itkenyt joka päivä lähtösi jälkeen nukahtamiseen asti.