Olen huono matematiikassa, mutta nyt olen DI
Matematiikka on aina kiinnostanut ja olen siitä innostunut. Tykkään siitä. Olen vain siinä huono, mikä on eri asia. Opin hitaasti ja asiat on monimutkaisia ja vaikeita. DI-opinnoissa painotin matematiikkaa ja fysiikkaa, kun ne kiinnostaa.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Et sinä ihan hirveän huono sitten ole.
Olen kyllä.
Ap
En minäkään ollut hyvä. Tein paljon töitä matikan eteen lukiossa. Opinnot meni jo kivuttomammin. Nykysin riittää, kun osaa laskea alakoulutason matikkaa. Itsekin DI.
Keväällä 1991 eräs tyyppi kirjoitti 4 approbaturia. Hänestä tuli di.
Vierailija kirjoitti:
Keväällä 1991 eräs tyyppi kirjoitti 4 approbaturia. Hänestä tuli di.
Mulla sentään on b.n paperit 😄
No ei se mitään. Itse tunnen erään tekniikan tohtorin joka on tyhmä kuin saapas.
Sinnikkyydellä pärjää, ainakin Suomessa.
Matematiikkaa opiskellakseen tarvitsee vain hyvät istumalihakset.
Täälläkin DI, joka on huono matikassa. Opettelin tentteihin tärppilaskut ulkoa ja sain niistä pisteitä vaikka mitään en ymmärtänyt. En edelleenkään tajua miten voin olla DI :D
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa opiskellakseen tarvitsee vain hyvät istumalihakset.
Ei se istuminen vaikeaa ole mutta keskittyminen pitkiä aikoja.
Sama, olin huono matematiikassa (peruskoulun päättötodistuksessa 6, lukiosta kirjoitin lyhyestä matikasta C:n), mutta harrastin ohjelmointia ja halusin it-alan ammatikseni. Halusin opiskelemaan DI:ksi. Onnistuinkin pääsemään sisään Åbo Akademin ruotsinkieliselle DI-linjalle, ja olihan sen matematiikan kanssa töitä parina ekana vuonna. Kolme kertaa taisin ensimmäisen peruskurssin tentin uusia ennen kuin meni läpi.
Mutta tosiaan kuten joku sanoikin, matematiikka ei ole jokin mystinen lahja joka jollain on ja toisella ei, vaan jokainen edes suunnilleen keskivertoälykäs pystyy sitä oppimaan, tarvii vain motivaatiota, työtä ja istumalihaksia. Jos jotain ei osaa, niin yleensä on kyse siitä, että puuttuu pohjatietoa, jota ongelman ratkaiseminen vaatisi. Ja koska mä olin tosiaan lyhyen matematiikan lukiossa lukenut, mun täytyi aika paljonkin hankkia itseopiskelemalla sitä lukion laajan matematiikan pohjatietoa, ennen kuin mulle oli edes teoriassa kaikkea mitä tarvin että pystyn loogisesti ratkaisemaan niitä yliopiston matematiikan ongelmia. Mutta kun halu oli kova DI:ksi valmistua, niin minähän opiskelin, ja onnistuin. Ja ihan tavanomaisessa ajassa valmistuin.
Vierailija kirjoitti:
Suunnitteletko siltoja?
En, mutta olen ollut koodaamassa siltojen kantavuuslaskentaan käytettyä softaa :D
- 11, softapuolen DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa opiskellakseen tarvitsee vain hyvät istumalihakset.
Ei se istuminen vaikeaa ole mutta keskittyminen pitkiä aikoja.
Sekin on ihan opittavissa oleva taito, kunhan jaksaa systemaattisesti aloittaa riittävän pienestä ja haastaa itseään vaativoittamalla harjoituksia vähitellen. Toki moni valitsee, jos keskittyminen on itselle vaikeaa, että tämä on niin veemäistä pään seinään hakkaamista, että valitsen erilaisen ammatin jossa ei tarvi keskittyä. Ja se on ihan ok. Mutta jos motivaatio on kova saada joku tietty tutkinto tai ammatti ja se vaatii keskittymistä, niin on se mahdollista oppia jos ei ole jotain asiaan vaikuttavaa neuroepätyypillisyyttä ainakin (ja niihin taas on lääkkeitä).
Matematiikka on helppoa ja olen insinööri, joka ei ole päivääkään tehnyt insinöörin töitä.
Vierailija kirjoitti:
ilmiannettu
Okei
Miksi? Jos saan kykysä
Olin itse surkea matikassa lukiossa (pitkä matikka) mutta kun pääsin sisään korkeakouluun, niin siellä matikka olikin helppoa. Ja se oli kiitos hyvän opettajan, hän opetti eikä ollut opettavinaan kuten lukion maikka.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikkaa opiskellakseen tarvitsee vain hyvät istumalihakset.
Onko jokin erityinen ala, joka on tästä poikkeus? Okei varmasti on hyvä, kos lääkäriksi opiskeleva kohtaa opinnoissaan eläviä ja kuolleitakin, eikä moni taideaibekaan kuonnistu vain ustumalla tuskin liikuntatieteetkään mutta valtaosa yliopisto-opinnoista, joissa tavoitteena on maisterin tutkinto vaaditaan körsivällisyyttä ja perslihaksia, vaikka toki tenttikirjat saa lukea seistenkin, jolloin riittää, että istuu lähinnä tenteissä ja vinkuu miksei sotä tai tota luentoa tai labraharjoituksia voi tehdä etänä kotisohvalta käsin.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ollut hyvä. Tein paljon töitä matikan eteen lukiossa. Opinnot meni jo kivuttomammin. Nykysin riittää, kun osaa laskea alakoulutason matikkaa. Itsekin DI.
Ne alakoulun matematiikan aivopäkinät on kyllä vaikeita. Meinaan jo luokalla 1 tai 2. Itsekkin olen DI ja lapset joskus kysyy apua. Kyllä kestää, että ymmärrän mistä kyse.
Et sinä ihan hirveän huono sitten ole.