Känninen eksä taas kunnostaitui

Perjantaina soitti ilmoittaakseen menevänsä päiväristeilylle ja että josko minä tarvitsen jotain, no ihan hyvä. Tiesin kuitenki hänen menevä hankkimaan sieltä pari kollia viinaa ja itse kun en alkoa käytä, en sitten mitään tilaillutkaan. (avioero tuli muuten tuon ylettömän ryystämisen tähden)
Oli varmaankin siellä laivalla kaksin käsin jo juonut, kun joka toinen tunti katsoi asiakseen päivittää iltapäivällä millä kohti Suomea herra on palailemassa kotiinsa.
Heti kotiin päästyään rupesi patistamaan minua, että nyt minun pitäisi heti lähteä hänen luokseen kun on ostanut tuliaisena suklaata. Itsellä oli ruoka uunissa ja samoinkin, että tulen jos tulen, saatan olla väsynytkin. (ei oikeesti tehnyt mieli lähteä sitä äijää tapaamaan, kun se tulitikun raapaisustakin olisi liiasta viinasta roihahtanut tuleen ja tietenkin se löyhkä)
Illan mittaan tuli puheluita ja tekstareita, joihinkin vastasin, toisiin en katsonut aiheelliseksi kommentoida mitään kun en saanut edes tekstareista selvää.
Aikanaan menin nukkumaan. Unohdin laittaa puhelimen äänettömälle ja eikö tämä helvetin eksä kahdentoista aikaan soittanut ja herätti minut parhaimmasta unesta! Kettu!
Ja en tietenkään saanut uudestaan unen päästä kiinni ennen kuin aamulla viiden aikaan ja kitsaasti sain nukuttua tuonne yhdeksään asti. Päätä särkee ja ketuttaa ja sille eksän kurpalle minä vielä opetan vähän sivistynyttä puhelimen käyttöä isoilla kirjaimilla.
Saatanpa kohta soittaa, kun hänellä on toivottavasti vuosisadan hirvein krapula.