Kaveri ei halua lapsellensa yhtään leluja.
Kyse ei ole mistään synttärilahjoista vaan kaveri on sitä mieltä että hänen lapselle ei leluja osteta omasta- eikä muidenkaan toimesta.
Toki lapsi saa virikkeitä vaikka kattiloista ja kauhoista mutta oudolta kuulostaa toi jyrkkä lelukielteisyys. Lapsi vasta pari vuotias taapero joten ei varmaankaan osaa itsekään leluja vaatia.
Kommentit (5)
Mietin vaan että millähän mahtaa kotona leikkiä. Onhan monet lelut sellaisia jotka kehittävät lapsen taitoja ikätason mukaan. -ap-
on totta, että on eduksi ettei niillä leluilla täytä kotiaan vaan lapsi voi keksiä omia lelujaan ja leikkejään. Mutta en nyt sentään kaikkia leluja välttelesi, osa ovat hyvinkin kehittäviä. Luovuus on sitä paitsi geeneissä. Minulla oli paljon leluja lapsena, mutta silti mielikuvitusleikit ja takapihan sammalet olivat lempilelujani.
En minäkään tykkää kaikenmaailman muovisista kiinalaisista muotileluista mutta perinteisemmät aikaakin kestävät lelut ovat kivoja. Esim nukkekoti, puupalikat, parkkihalli, hiekkalelut, nukenvaunut, potkumopo. . . -ap
Myöskään emme kilju riemusta jos esim. mummo ostaa lapsille kassillisen " krääsää" , sitä tuntuu kertyvän joka tapauksessa. Myös pehmolelut ällöttävät MINUA eikä lapsetkaan niistä kovin ihastuneita ole.
Parhaimpina leluina meillä on (lapset itse keksineet leikkeihinsä)
-silkkihuivit
-muut kankaat
-erilaiset muoviastiat
-lusikat/kauhat
-kengät
-kynät ja paperit
Mietin vaan, että jossain vaiheessa tulee kuitenkin vastaa kaverisynttäreitä ja muuta ja jos lapsi menee hoitoon niin voi olla aika hankala pitää tuota periaatetta.