Lue keskustelun säännöt.
6-vuotias oli naapurissa pyytänyt päästä syömään. Nolottaa...
23.04.2007 |
Olemme vähän aikaa sitten muuttaneet. 6-vuotias on vasta muutaman kerran leikkinyt naapurin 4 vuotta vanhemman lapsen kanssa.
Viikko sitten oli leikkimässä naapurin pihalla, ja kun naapurit alkoivat syömään ulkona lapsi oli pyytänyt että saako hänkin syödä.
Kuulin asiasta toisilta naapureilta, en tiedä tarkkaan mitä olivat puhuneet mutta paheksuneet asiaa tietenkin.
Olen kyllä sanonut lapselle että kylässä ei koskaan saa pyytää mitään. Mutta miten saisin hänet kunnolla tajuamaan asian?
Ennen asuimme alueella missä oli paljon lapsia, ja jos meillä oli ruoka-aikana kavereita kylässä tarjosimme aina myös heille ruokaa. Siksi lapsi varmaan on niin ihmeissään kun sanoin että pitää heti lähteä kotiin jos naapurissa aletaan syömään.
Nolottaa kun heti uudella asuinalueella tulee " huono maine" .
Kommentit (9)
Eikä tarvitse edes kysyä. Kaikki ne, ketkä meillä ovat silloin kun kokoonnutaan syömään, niin kaikki saavat ruokaa aina! Jos jostain syystä ei esim. ole tarpeeksi ruokaa ja on joku yllärivieras (lapsi) käskemme mennä kotiin ja tulla vaikka myöhemmin uudestaan, mutta en voisi syödä jos joku nälkäinen lapsi katselee vesi kielellä vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mistä tarjota.
Tiukkapipoista sakkia!
Vaikka muistan, että oma äitinkin aina opetti, että kylässä ei saa " kerjätä" mitään. Jos kerjäsi ja meni äidin korviin tieto, niin tuli tukkapöllyä tai selkäsauna. Hyvin äkkiä opin, että en kerjää. Vieläkin on vaikea ottaa edes pullaa kahvipöydässä kenenkään luona, ilman että tulee huono omatunto.
Ei mulle tulis mieleenkään alkaa syömään tarjoamatta pikkuvieraalle myös!!!
Kiitos kaikille kannustavista kommenteista!
-ap
Ja hauskaa kun on enemmän ihmisiä pöydässä. Mutta meitä riittää joka junaan. Älä ap. välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia käytöstä pieneltä. Siihen voi ihan hyvin asiallisesti vastata, että et pääse. Jos teille nyt tuon takia tulee huonon naapurin maine, niin aika kumma juttu.
Yksi kerta ei ole mitään. Eri asia on lapsi, joka joka päivää ronkuu syömään kaverille ja vielä kielteisen vastauksen jälkeenkin vinkuu että miksei saa jne.
meidän naapurin penskat (10v ja 6v) pyytää lähes joka päivä meillä välipalaa, viikonloppuna meni lounastakin kun ei kotona ollut saanut, en voinut jättää lasta ilman ruokaakaan. alan ihmetellä että eikö nämä lapset saa kotona tarpeeksi ruokaa, sen sijaan jos joku kerran kysyis että saanko minäkin niin eipä hetkauttaisi. sen sijaan naapuris vaikauttaa aika rasittavalta jos on heti menny toisille naapureille tilittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä. Jos lapseni leikkisi kaverin kanssa kun meillä on ruoka-aika, tottakai hän söisi myös.
Minusta se on itsestään selvyys.
Muutoinkin pidän enemmä siitä, että ihmiset sanovat suoraan jos ovat nälissään että tajuan tarjota jotain.
Enemmän minua nolottaisi itse syödä jos kuulisin jälkikäteen että vieras olisi ollut myös halukas ruokailemaan.
Ihme tyyppejä me suomalaiset, kun pitää normaaleista elämän asioista hävetä. Jokainen syö ja vieläpä monta kertaa päivässä. Jos vierailu kestää niin eiköhän silloin syödä siellä missä ollaan kyläilemässä..
Minulle ihan sama miten muut asian näkevät, mutta ei kai kukaan nyt voi tosissaan paheksua ja vielä sitten naapurille mennä asiasta tilittämään jos 6-vuotias on kysynyt saako syödä. Outoja naapureita.
Meillä saa syödä kaveritkin ihan mielellään mutta ei nyt ehkä ihan joka päivä montaa ateriaa.