Mitä teen väärin? Tyttö 1v4kk läpsii muita lapsia.

siis tekee sellaisen teko itkun. ei siis itke oikeasti. lopettaa itkun heti kun tajuaa ettei siihen reagoida. T ap

Yleensä lapsen leikkikavereihinsa kohdistama läpsiminen on tutkimusten mukaan oire siitä, että lapsen vanhemmat käyttävät ruumiillista kuritusta. Ts. lapsi yksinkertaisesti toistaa vanhemmilta saamaansa mallia väkivallan käyttämisestä ongelmanratkaisumenetelmänä.

Toki muitakin selityksiä on, muiden muassa erilaiset traumat ja vastaavat.

Oisko vaan vaihe.

Ei huomiotta jättäminen auta se kerjää entistä enemmän. Rankaise käytöksestä ja selitä asia miksi ei saa lyödä. Eiköhän se tajua kun tarpeeks monesti selittää ja oppii muistamaan että rangaistus ei tunnu kovin kivalta. Jos taas lyön, tulee se ikävä rangaistus, enpä lyökkään. Tämä toimii ainakin meillä! Myös pienemmät ymmärtävät tämän syy seuraus suhteen, vaikkeivät sinun selitystä tajuaisikaan. Arestit ja semmoiset taas eivät toimi kun vasta kouluikäisille.

Rangaistus tietenkin. Laitat vaikka minuutiksi jäähylle.

Vetele takas opetukseksi.

opeta se pyytämään anteeksi, esim halaamalla jossei osaa vielä puhua. Sitten pääset kehumaan lasta kuinka hienosti osasi halara/silittää toista ja lapsi oppii hakemaan positiivista hiomiota käyttäytymällä hyvin. Juttelet jo etukäteen kun ootte menossa muiden seuraan että muista sitten silitellä toisia.

Nyt lapsesi on oppinut että tönimällä ja läpsimällä saa sinun huomiosi. Lapselle kelpaa negatiivinen huomio aivan hyvn jos positiivista käyttöytymismallia ei ole opetettu.

Tuonikäinen vasta opettelee miten toisten kanssa ollaan, ohjaile vaikka kädestä pitäen oikeaan suuntaan, pikkuhiljaa oppii.

Vierailija kirjoitti:

Rangaistus tietenkin. Laitat vaikka minuutiksi jäähylle.

Ei yksivuotias ymmärrä jäähyjen päälle.

Vierailija kirjoitti:

Ei huomiotta jättäminen auta se kerjää entistä enemmän. Rankaise käytöksestä ja selitä asia miksi ei saa lyödä. Eiköhän se tajua kun tarpeeks monesti selittää ja oppii muistamaan että rangaistus ei tunnu kovin kivalta. Jos taas lyön, tulee se ikävä rangaistus, enpä lyökkään. Tämä toimii ainakin meillä! Myös pienemmät ymmärtävät tämän syy seuraus suhteen, vaikkeivät sinun selitystä tajuaisikaan. Arestit ja semmoiset taas eivät toimi kun vasta kouluikäisille.

Ei todellakaan rangaistuksia yksivuotiaalle! Sen ikäinen testaa jatkuvasti rajoja ja väkivalta kuuluu asiaan toisilla voimakkaammin, toisilla vähemmän. Omat lapseni eivät ole olleet väkivaltaisia, mutta olen nähnyt taaperoita, joilla täysin tasapainoinen kasvatus, ja ovat fyysisesti aktiivisia lapsia. Sellaisille läpsimiset, nipistämiset jne. ovat aivan tyypillisiä ja normaaleja reaktioita. 

Älä ongelmoi asiaa liikaa ap. Tuo on vaihe, joka menee jossain vaiheessa ohi. Hellyys auttaa monesti ensiavuksi, että opettaa korvaavia käyttäytymismalleja. Saattaa silti viedä oman aikansa ennen kuin tuo jää pois. Älä syyllistä lasta liikaa, toki pitää sanoa että noin ei saa tehdä, jämäkästi. Mutta liika huonon käytöksen huomioiminen vain vahvistaa huonoa käytöstä. 

Ylipäätään olen jonkun asiantuntijan tekstiä lukenut, jonka mukaan vielä alakouluikäisillä on monesti vaikeuksia hallita impulssejaan, ja saattaa joskus äityä väkivaltaiseksi. Yläkouluikäisen väkivaltaisuus on jo sellainen asia, mihin pitää kiinnittää huomiota. Tietenkin nuoremmillakin on hälyyttävää, jos mitään muuta toimintamallia ei ole kuin nyrkit. 

Lapsesi on vielä melkein vauva. Älä odota häneltä liikoja. :)

Ihan normaali kehitysvaihe, opetellaan oikeaa ja väärää. Juuri juteltiin tästä päiväkodissa, että on pienten lasten (1-3v) ryhmissä hyvin yleistä mutta menee ohi aikanaan.

Lto yllä puhuu paskaa.

Läpsivä puolitoistavuotias on todella, todella tavallinen ilmiö: aggressio on luonnollinen osa ihmistä, ja esiverbaalinen lapsi ei juuri muuten voi kommunikoida kuin huutamalla, halimalla tai läpsimällä. Läpsivä lapsi kolmen-neljän ikävuoden jälkeen taas on jo harvinaisempi, mutta siinäkin on todennäköisimmin kyse siitä että lapsi ei ole vielä sisäistänyt että lyödä ei saa.

Tästä en ole niinkään varma, mutta kasvatusoppaisiin perehtynyt kaverini sanoi että tekoitkutkin pitäisi ottaa vakavasti: lyömistä ei hyväksytä, mutta lapsen tunteet sanoitetaan ja lohdutetaan pois. Sanoittaessa yrittäisin ainakin itse saada jotain "taisit tajuta että teit tuhmasti ja väärin, se on hyvä" -kulmaa juttuun.

Vierailija kirjoitti:

Tästä en ole niinkään varma, mutta kasvatusoppaisiin perehtynyt kaverini sanoi että tekoitkutkin pitäisi ottaa vakavasti: lyömistä ei hyväksytä, mutta lapsen tunteet sanoitetaan ja lohdutetaan pois. Sanoittaessa yrittäisin ainakin itse saada jotain "taisit tajuta että teit tuhmasti ja väärin, se on hyvä" -kulmaa juttuun.

Niitä kasvatusoppaita ei kannata ottaa liian vakavasti, monesta niistä löytyy tosi kajahtaneita ohjeita.

Tekoikua vääntävää lasta lohduttamalla ei saada aikaan muuta kuin itkulla vanhempiaan manipuloiva lapsi.

En jaksa lukea muita vastauksia, mutta kieltäminen ei tosiaan yleensä auta. Sen sijaan kannattaa sanoa lapselle, mitä lyömisen sijaan pitää tehdä, esim. silittää. Se toimii meillä aina. Kieltämisestä ei ole mitään hyötyä.

Olen kyllä osittain samoilla linjoilla kuin tuo lto ylempänä. Jostainhan se lapsi on mallin läpsimiseen saanut. Ettei vain kotoa. Läpsiikö miehesi sinua tai sinä häntä? Jos on isompia tenavia, niin läpsivätkö hekin toisiaan, myös tätä pientä? Varsinaisista rangaistuksista sen enempää kuin anteeksipyynnöistäkään vuosikas ei kyllä taida vielä ymmärtää mitään.

:D te jotka väitätte että tulee mallista... Käykää jossain perhekerhossa. Siellä jokatoinen lapsi välillä läpsii tai tönii muita. Tai vie leluja kädestä. Onko niillä kaikilla kotona tilanne sellainen, että läpsitään ja revitään kädestä? Epäilen.

Yritätte vaan saada ap:n häpeämään lapsen käytöstä. Toivottavasti ette onnistu.

Ap, lapsi kokeilee rajoja. Ihan normaalia. Mun mielestä reagoit hyvin. Jos pahenee niin laittaisin pois leikkitilasta tms hetkeksi lisäksi. Menee ohi aikanaan! Älä ota siitä paineita, ohitat itsekin kevyesti äläkä ala vatvomaan :)

Nro 9, täällä tietääkseni kysyttiin eri ihmisten mielipiteitä asiaan ja sitä miten kukakin tekisi vastaavassa tilanteessa. Ei sinun arvostelua siitä miten väärää mieltä minä olen ja miten toimin ja miten väärin se on.

Minä olen erittäin tyytyväinen omaan kasvatukseeni (koska minusta on tullut juuri tälläinen aikuinen),joten tietenkin aion toistaa sen lapsilleni.

Ihan normaali vaihe, jossa vanhemmalta vaaditaan kovasti kärsivällisyyttä. Oikeastaan ainoa mitä voit tehdä, on puuttua tilanteeseen kiellolla ja liikkeen estolla. Eli ensin kiellät, jos sitten vielä lyö niin otat kädestä kiinni (luonnollisesti ilman väkivaltaa, ettei nyt joku ymmärrä tätä väärin) ja sanot ei. Pieni lapsi tarvii usein konkreettista toimintaa käskyjen lisäksi, jotta ymmärtää. 

Lto myös itsekin, tosi epäilen että edellä kirjoittanut ei alalla ole. Tai jos on, niin kovin on valitettavaa päiväkodille.

Ole läsnä lapselle ja anna rakkautta. Huomioi lasta. 

Kyse on vaiheesta. Vaikka kuinka huomioi yms. niin ei se auta. Pitää vain kieltää ja ohjata silittämään yms.

Vierailija kirjoitti:

Nro 9, täällä tietääkseni kysyttiin eri ihmisten mielipiteitä asiaan ja sitä miten kukakin tekisi vastaavassa tilanteessa. Ei sinun arvostelua siitä miten väärää mieltä minä olen ja miten toimin ja miten väärin se on.

Minä olen erittäin tyytyväinen omaan kasvatukseeni (koska minusta on tullut juuri tälläinen aikuinen),joten tietenkin aion toistaa sen lapsilleni.

Kyllä yksi aikuisuuden tärkeimpiä tehtäviä on tarkastella kriittisesti myös omaa kasvatustaan. Yksikään vanhempi ei nimittäin ole täydellinen, ei edes se oma. Sitten sieltä korjataan se mikä tuntuu ei-järkevältä, ja myös nykykasvatuskäsitykseen sopimattomalta. Esimerkiksi 1,5v ei yksinkertaisesti ymmärrä ja muista syy-seuraussuhteita niin pitkälle, että varsinaisesta rangaistuksesta olisi yhtään mitään apua. Tämän voit tarkistaa keneltä tahansa neurologilta, psykiatrilta, lääkäriltä, psykologilta jne. Ainoa mikä auttaa on puuttuminen juuri sillä hetkellä tilanteeseen, eli esim. lyhyt kielto ja toiminnan esto. Rangaistus jäähynä ei auta mitään, jos lapsi siirretään toiseen tilaan ja kuluu jo usea minuutti siitä kun rangaistus selitetään lapselle. Tämä ei tarkoita, että lapselle ei ikinä annettaisi rangaistusta, vaan sitä että noin pienelle se on yksinkertaisesti turhaa ja järjetöntä. Omaa lasta saat kasvattaa juuri niin kuin haluat, kunhan se tapahtuu lain mukaan, mutta älä ihmettele jos kirjoitat jotain yleiselle keskustelupalstalle ja ideasi tyrmätään.