Miksi naiset haette aina miehistä vikoja mutta, ette huomaa omia??

Kuka sitä nyt omia virheitään paljastamaan niistä toisen omista on niin paljon helpompi puhua. Mitkä olikaan ne aloittajan omat puutteet?

Riippuu ihmisestä. Itse olen hyvin itsekriittinen ja näen itsessäni enemmän vikoja kuin niitä mieheni mukaan edes on. Ja ei, hän ei vain sano sitä, vaan oikeasti tarkoittaa. Miehessäni näen vain muutaman "vian" mutta ei niistä haittaa ole. On vain osa persoonaa ja epätäydellisyydet kaunistaa. :)

Mitä tulee virheisiin, niistä pitää kantaa oma vastuu vaikka olisi kuinka noloa. Näin minulle on lapsena tahkottu päähän ja sitä noudatan. 

Eikö se ole aika yleisinhimillinen ominaisuus, että helpommin näkee toisten virheet, kuin omansa. Miksi tähän pitää vetää sukupuoliroolit?

Pilkku tulee ennen mutta-sanaa. 

Yksinkertaista, ei minussa ole vikoja... ;)

Ei ole yksinkertaisuutta. Ei riitaan tarvita aina kahta, eikä likapyykkiäkään tarvitse pestä aina kotona. Eikä poikienkaan tarvitse aina antaa olla poikia, jos se merkitsee kohtuutonta käytöstä.

Ehkä siksi vain miehen vioista puhutaan, että nainen on tai hänen oletetaan penkoneen kaikki omat viat läpi ennen kuin alkaa avautumaan hankaluuksista miehen kanssa. Jos ketjussa paljastuu, että aloittajanainen on vaan tyhmänä alkanut syyttää miestä ja elää itse parisuhteessa kuin pellossa tai odottaa kohtuuttomia, niin kyllähän p*skaa sataa niskaan myös palstan naisilta. Nainen harvemmin olla öllöttää parisuhteessa ihan vaan omana itsenään, vaan vuosien jälkeenkin yrittää olla paras versio itsestään ja syyllistää itseään, jos ei onnistu. Miehillä toisinaan parisuhteeseen panostamisen taso romahtaa, kun joku iso sitoutuminen on tehty.

Palstamiesten mielestä jo lievästi masentunut sisäänpäin oireileva tai fyysisesti hivenen kremppainen nainen on hirveä kiviriippa miehelleen kun ei alati hymyile ja ole kaikin puolin saatavilla ja joutaisi romukoppaan. Mies olisi "ansainnut" helpomman puolison. Mutta rappioalkoholistimiestä, joka räyhää lapsillekin ja pissailee ympäri kämppää, pitäisi vain ymmärtää ja ymmärtää ja ymmärtää. Tämä kaksoistandardi ei mene minulla ainakaan jakeluun. Miksi naisilla niin pienet viat painavat, mutta miehille annetaan ihmisenä olossa niin paljon jotain miestasoitusta?

Ja vielä, miten nainen voi edes tietää, mitkä ne hänen vikansa ovat, kun mies ei kerro? Ei suoraan kysymällä, ei kierrellen utelemalla, ei missään tilanteessa. Ei kerro. Tai sitten keksii jotain hätäistä korjattavaa, mutta sen korjaaminen ei auta, tulee vain uutta valitettavaa.

Aina kun yritän nostaa esiin suhteemme vaikeita asioita, vaikka kuinka varovasti, mies täysin vauhkoontuu, eikä keskustelusta tule mitään. Olen mielestäni rauhallinen, mutta miehen mielestä jokin ilme on väärä, äänensävy on väärä, joku yksittäinen sana on väärä... Nämä kaikki pienet väärät asiat ovat hänen mukaansa ihan hirveä hyökkäys häntä kohtaan. Ei voida kuulemma mennä pariterapiaankaan, koska olen liian turhautunut, minun pitäisi  käsitellä turhautumiseni itsekseni ja sitten kuulemma voidaan analysoida meidän ongelmia. Huoh.

Ymmärrätkö, että tuollainen on loukkaavaa, kysyä aina "mitä sinä teit ensin"? Kyllä me palstalla valittavat naiset korjaisimme vikamme, jos saisimme vihiä, mitkä ne oikeasti ovat.

Ja kun vioista tuli puhe, miksi te miesaloittajat ette melkein ikinä vastaa kommentteihin? Ette selvennä, tarkenna, keskustele, kuvaile että muillekin palstalaisille selviäisi, mistä oikein on kyse. Viskotte vain aloituksen eetteriin ja häippäisette. Sitten olette pahoillanne, kun ei naiset palstalla taaskaan teitä ymmärtäneet. -5

Onhan se huvittavaa. Haukkuvat miehet kollektiiviseksi paskoiksi, mutta eivät ymmärrä kuinka ahneita itse ovat vaatimuksineen.

En tiedä, mutta avasin ketjun koska ap:n kirjoitusvirhe herätti heti huomioni.

On ihan yleisinhimillinen ominaisuus, että virheet ja epäloogisuudet nähdään kyllä muiden ihmisten toiminnassa mutta ei omissa, pätee niin miehiin kuin naisiin.

Hauskan ironinen aloitus! Huomaako arvon ap omia vikojaan vai tuliko pelkästään kertomaan mikä muissa on vikana?

Olen huomannut omissa naispuoleisissa "kavereissa" tätä drama queen-vikaa ja jättänyt nämä ihmiset sen jälkeen omaan arvoonsa. Itse voin kyllä naisena myöntää, että teen minäkin virheitä. Viimeisimmässä parisuhteessa tosin huomasin, että mies ei millään ymmärtänyt mitä hänelle yritin selittää, vaikka olisin asiat jotenkin hänen naaman eteen piirtänyt ja rautalangasta vääntänyt. Tämä tosin yksittäistapaus, joten en voi yleistää.

Entäs se kun naiset näkevät virheitä miesten ulkonäössä, mutta eivät samalla hahmota omiaan? Sekin on aivan hirveää

Vierailija kirjoitti:

Entäs se kun naiset näkevät virheitä miesten ulkonäössä, mutta eivät samalla hahmota omiaan? Sekin on aivan hirveää

Valta siinä ratkaisee. Jos mies ei ammu alas naisen kuvitelmia ja nainen ampuu alas miehen kuvitelmat niin eipä siinä ole paljon tehtävissä vuorovaikutukselle.

Minä taas olen omissa prisuhteissani huomannut sen, että näistä vioista/ongelmista ei saa sanoa ja niitä ei hyväksytä. Sama ongelma miehessä on paljon pahempi juttu kuin naisessa itsessään.