Mistä tietää ettei enää ole rakastunut?

Vuosi yhdessä, ja ollaan jo näin onnettomassa olotilassa? Ja pitäis kuule olla vielä tosi hottia meininkiä :D Miksi sä tuhlaat aikaasi noin? Mies puuhastelee jonkun mimmin kans jo ennen auringon nousua? Tästä jäi paha aromi suuhun.

Tämän on ihan pakko olla lauantaiaamun trölli huonosti nukutun yön jälkeen? Huh!

Me ollaan oltu 2,5 vuotta yhdessä. Kaipaan miestä, kun ollaan erossa. Rakastellaan usein ja se on taivaallista. Jotkut jutut miehessä ärsyttää, mutta mikää iso ja tärkeä ei. En vaihtaisi. Meillä on ihanaa yhdessä. 

Joten kyllä kuulosti karulta teidän tuore suhde.

Sitä minäkin että aika outoa kirjoitella vieraille naisille ennen auringonnousua. Että ennen kuin eka muki aamukahvia on joutu niin näppis käy jo. Me ei olla miehen kanssa edes facekavereita niin en tiedä mitä sen profiilissa on menossa. Kieltämättä aika kuivaa on tunne-elämä mutta se nyt sammui jo helmikuussa, siis intohimo. Mutta ei missään mun suhteessa ole ollut sellaista edes alussa joten tuntematon alue.
Ap

Kuulostaa siltä, että sen sijaan että teidän rakastumisvaihe on ohi (jota saattaisi parhaimmillaan kestää parikin vuotta), olette lakanneet rakastamasta toisianne kokonaan (jos olette siihen asti edenneet missään vaiheessa). Erotkaa. Ei vuoden yhdessäolon jälkeen pitäisi olla noin ankeaa, vaan pikemminkin vielä aika hottia.

Ai jaa? Tosiaan minulla ei ole tietoa asiasta. Olin 11 vuotta lastenkin isän kanssa ja ei suudeltu enää 3kk seurustelun jälkeen. Halattu ei ainakaan 10 vuoteen. Rakastamisesta en muista puhuttaneen. Kuulostaa aika uskomattomalta että olisi "hottia" vielä muutaman kuukauden jälkeen.
Ap

Oletko ap huomannut, että vika on ehkä sinussa? Olet kylmä ja välinpitämätön. Näin ollen voit kysyä itse itseltäsi rakastatko miestä enää ja haluatko olla hänen kanssaan. Jos et, niin lähde! Turhaan kituuttaa itseään paskassa suhteessa. Sama juttu tuon exäsi kanssa, ei suudelmia 3 kk jälkeen enää? Wow...

Mulla aika samoja kokemuksia suhteista kuin aloittajalla. Itseasiassa vielä paljon ankeampia. Miksi toiset saa vain rakastaa ja silti heitä kohdellaan hyvin, eikä tule toisia naisia tai muuta ikävää kuvioon? Miksi me jotkut jos rakastamme niin saamme aina luun käteen siitäkin. Ajatus saa minut todella surulliseksi. 

Tai sitten ne jotka meitä rakastavat eivät tunnu milloinkaan oikeille.

Onkohan tuossa kuviossa jotain läheisriippuvuutta? Tunnistan itsessäni tuon, että mies ärsyttää ja silti jos mies on lähdössä niin tulee jotenkin paha olla ja paniikkikin. Ajatus että mies rakastaisi toista naista tuntuu ohan hirveälle. 

Ehkä koen, ettei minua rakasteta, siitähän tuo mahdollisesti kumpuaa? Jos mies lähtee minua ei rakasta enää kukaan.

Ja itse en voi rakastaa itseäni. En vain voi. Olen tehnyt niin paljon vääriä valintoja, etten voi antaa niitä itselleni koskaan anteeksi.

Tai pakko korjata, että ehkä annan koskaan anteeksi, mutta siinäpä se tuhannen taalan kysymys onkin, kuinka? Ja siksi tuntuu, etten vain pysty.

8 ja 9

Olen miettinyt sitä että onko minulla joku defenssi päällä kenties. Kun minä kuitenkin sitten sinne syliin kaivaudun, silitän hiuksi ja poskea, yöksi kiedon käden ympärille ja suutelen nukkumaan mennessä ja sanon rakastavani. Mies totesi yhtenä iltana nukkumaan mennessä että olen ihan kiva ihminen. Hän lähestyy kun haluaa seksiä ja se on nykyään todellakin kuin pätkä huonosta pornofilmistä kasvoille laukeamisineen. En aisti mitään läheisyyttä. Sen tunsi vielä seksissä 4kk sitten mutta nykyään. Ei mitään. Silti hän on mustasukkainen minusta. Eli kummatkin olemme. Taidamme olla vain kateellisia ja omistushaluisia ihmisiä. Sen tiedämme että yhdessä emme voi asua. Mies muuttaa pois ennen joulua ja ajattelimme ett suhde voisi silti jatkua. Tuskin.
Ap

Ja siis mikä surullisinta hänen muutossaan on, on se että hänen mukanaan lähtee pakastin. Se on juuri hyvän kokoinen ja menee aikansa että minulla on varaa korvata se.
Ap

No mut hei ap, eiks toi oo viel aika helppoa, jos surullisinta on menettää pakastin ;P !?

Ihmiset on hirveän vaativia suhteissaan nykyään.

Pieniä arkpäivän ongelmia ja heti ollaan eroamassa. Minunkin lähipiirissäni kaikki vaan eroavat.

"Kasvettiin erilleen". "Ei ole kipinää enää". "Kiihkeys puuttuu" jne..

Kamalaa. Suhde on ylä ja alamäkiä. Joskus pitkiäkin. Ei pitäisi erota niin helposti. No jos on juoppo tai väkivaltainen niin sen ymmärrän.

Vierailija kirjoitti:

Mulla aika samoja kokemuksia suhteista kuin aloittajalla. Itseasiassa vielä paljon ankeampia. Miksi toiset saa vain rakastaa ja silti heitä kohdellaan hyvin, eikä tule toisia naisia tai muuta ikävää kuvioon? Miksi me jotkut jos rakastamme niin saamme aina luun käteen siitäkin. Ajatus saa minut todella surulliseksi. 

Tai sitten ne jotka meitä rakastavat eivät tunnu milloinkaan oikeille.

Tämä.. Ap, eroa, se mies on petollinen tai ainakin vaikuttaa. Pistävä katse kertoo paljon...

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on hirveän vaativia suhteissaan nykyään.

Pieniä arkpäivän ongelmia ja heti ollaan eroamassa. Minunkin lähipiirissäni kaikki vaan eroavat.

"Kasvettiin erilleen". "Ei ole kipinää enää". "Kiihkeys puuttuu" jne..

Kamalaa. Suhde on ylä ja alamäkiä. Joskus pitkiäkin. Ei pitäisi erota niin helposti. No jos on juoppo tai väkivaltainen niin sen ymmärrän.

Tavallaan totta mutta oletko koskaan miettinyt, millaista siinä suhteessa on, kun on tuollaista? Ja miksi je asiat siitä mihinkään korjaantuisivat, jos on ollut alunperinkin kyvyttömyyttä mennä edellämainittuun tilaan? Olisihan se ihanaa, jos asiat tuppaisivatkin itsestään paranemaan, mutta kun niin ei ole. Ja aika turha luulla, ettei ihmiset yrittäisi korjata suhdettaan. Tai ainakin minun on vaikeaa kuvitella, ettei jokainen yrittäis. Niin mikä neuvoksi, jos se ei korjaannu? 

Saattaa olla myös sellaista riitaa, jota ei kerrota. Minä ainakin olen miehelleni hyvin häijy, kun en itse voi hyvin. En tiedä mikä auttaisi siihen? Koska se, etten voi hyvin ei johdu miehestä. Vaikka tajuankin sen järjellä niin tunteella en tajua. Ja mun on ihan turha pantata tai muunnella niitä tuntemuksia, se ei ainakaan saa minua voimaan yhtään sen paremmin. Eikä se mitä mies tekee auta, muutenhan emme olisi siinä tilanteessa, että huudan miehelle, kun voin huonosti. 

Joskus on varmaan tosiaankin parempi erota ns. helposti kuin katsoa vielä useampi vuosi omaa käytöstään tai toisen. Ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ai jaa? Tosiaan minulla ei ole tietoa asiasta. Olin 11 vuotta lastenkin isän kanssa ja ei suudeltu enää 3kk seurustelun jälkeen. Halattu ei ainakaan 10 vuoteen. Rakastamisesta en muista puhuttaneen. Kuulostaa aika uskomattomalta että olisi "hottia" vielä muutaman kuukauden jälkeen.
Ap

Sulla on todella outo ajatus hyvästä ja normaalista parisuhteesta. Ei ole uskomatonta, että suhde on kuuma ja intohimoinen vuoden jälkeen. Tai kahden. Se on ihan normaalia ja yleistä. On normaalia ajatella kumppaniaan lämmöllä ja ikävöidä. Suudella ja halata, olla lähellä. Sun ajatusmaailma sen sijaan ei ole normaali. 

Eroa! Se on tämän palstan vakiovastaus kaikkiin ongelmiin.

Kyseessä on palstan miesvihaajat. Itse vastaan älkää erotko.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis mikä surullisinta hänen muutossaan on, on se että hänen mukanaan lähtee pakastin. Se on juuri hyvän kokoinen ja menee aikansa että minulla on varaa korvata se.
Ap

Onko tää vitsi? Mies muuttaa pois ja sä suret pakastinta? 

Vähän yllätti tämä mielikuvaharjoituksen tulos minuakin. Pakastin ei voi olla ainoa hyvä asia suhteessamme. Ollaanhan me jo aikuisia, että sinällään ei tässä nyt odota mitään penturakkautta, mutta mitään näin tyhjääkään en. Eilen mies katsoi televisiota seksin aikana, että kertoohan sekin jo jotain, että kahteen viikkoon ei ole nähty ja mikä kiinnostaa on sitten televisiosarja joka tulee viitenä päivänä viikossa. Käsihommin joutui sitten lopuksi itsensä hoitamaan. Ei tässä mitään järkeä ole ja miksi ei käy sitä toista akkaa panemassa kun on kotona käymässä. Mitä se minua panee? Onko se toinen nyt jotenkin niin vaikeasti saatavissa vai mikä mättää? Päästäisi minusta irti kun osaa sitten kyllä lirkutella kun huomaa että minun kiinnostus hiipuu tai sitten se kun saa kamansa muuttoautoon tulee kylmä ilmoitus että tämä oli tässä. Vihaan pelaamista.

ap