Lue keskustelun säännöt.
Mies kysyy mistä tunnistaa hyvän naisen
19.10.2015 |
Naiset kertokaapa mihin, sellaiseen mitä miehet ei aina huomaa naisessa, kiinnittää erityisesti huomiota.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Lempeys ja terve itsearvostus samassa paketissa. Kiinnostus ympäröivään maailmaan laajemmin kuin oma välitön ympäristö.
Hyvä pointti tuo lempeys. Menee monesti miehiltä ohi. Ja valkkaavat lempeän sijaan kamalan, nalkuttavan bitchin ja ihmettelevät sen jälkeen, miksi parisuhde-elämä on niin hirveää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä paikkansa. Lempeys on feikkiä. Hymyily on useimmiten feikkiä, jollei joku sano jotain hauskaa. Jos sä lankeat naisellisen kauniin hymyn ansaan niin takuuvarmasti saat petollisesn valehtelijan. Sen sijaan sellane joka ei juuri hymyile, on aito. Sellasesta saat heti tietää mitä ajattelee, ja kun hymyilee niin tiedät että on aidosti hauska tilanne. SItähän miehet aina sanoo kun naiset on kieroja. No valkkaa rehellinen mörri niin ei ole ongelmia. Ja tuo mörri sana on huumoria, koska ei se että ei hymyile tarkoita että on mörri.
Ainakin yksi varoitusmerkki naisessa on jos se pyörii Vauva-palstalla.
vielä isompi varoitusmerkki se on miehessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kuvittelin että valkkasin oikein, mutta loppujen lopuksi tuli paskaa käteen.
Ok talo, autot, lapsi oli hommattu, rempattu ja tehty, alkoi pihtaaminen kiukuttelu ym. Paska käytös.
Onneksi en naimisiin mennyt, ilmoitti tuossa joku aika sitten kun kysyin miksi ei ikinä halua sekstailla ettei seksi ole siitä tuntunut ikinä miltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä mikä on sinun määritelmäsi hyvästä naisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tapaa naisen kirjastossa tai ratsutallilla, saa naisen joka käy usein kirjastossa tai ratsutallilla. Ja jos tapaa naisen baarissa...
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä paikkansa. Lempeys on feikkiä. Hymyily on useimmiten feikkiä, jollei joku sano jotain hauskaa. Jos sä lankeat naisellisen kauniin hymyn ansaan niin takuuvarmasti saat petollisesn valehtelijan. Sen sijaan sellane joka ei juuri hymyile, on aito. Sellasesta saat heti tietää mitä ajattelee, ja kun hymyilee niin tiedät että on aidosti hauska tilanne. SItähän miehet aina sanoo kun naiset on kieroja. No valkkaa rehellinen mörri niin ei ole ongelmia. Ja tuo mörri sana on huumoria, koska ei se että ei hymyile tarkoita että on mörri.
Lempeys ei ole yhtä kuin jatkuva hymyily. Lempeäkin ihminen voi olla voimakas persoona, suora ja rehellinen, ja useimmiten onkin, koska on sinut itsensä ja muiden suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän vaikea sanoa toisen puolesta. Eikö miehet näekään kaikkea tarvittavaa jo silmillään? Ei näköjään, sen lisäksi on lisääkin vaatimuksia... Et vain jaksa tutustua luonteeseen, koska sua ei oikeasti kiinnosta, niin täällä tulet meiltä kyselemään, että mistä nopeasti huomaisi, että luonnekin olisi siedettävä, jotta yhteiselo nätin kehon kanssa sujuisi mahd. pitkään.
katkera akka
Kannattaa valita hieman ujo, hymyilevä, kauniisti käyttäytyvä nainen, jos haluaa tulla toimeen hänen kanssaan.
Kaikkein kaunein nainen saisi kenet vaan ja on nirso ja ylpeä, kaikkein rumin on epätoivoinen ja huonoitsetuntoinen, kaikkein älykkäin on uhkaava ja kaikkein tyhmin on rasittava. Äänekäs ja huutava on parisuhteen edetessä yhä äänekkäämpi ja huutavampi. Piikikäs kiusaa sinua hautaan saakka, ellet eroa. Pahantuulisen kanssa masennut.
Suloinen, ujo ja aluksi hieman varautunut nainen on paras. Jos kohtelet häntä hyvin, hän avautuu ja rentoutuu ja on seurassasi oma itsensä, eikä ole jatkuvasti flirttailemassa toisille. Vaimona hän on ensiluokkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yksi asia ylitse muiden...
ja se on isän ja tyttären välinen suhde. Jos tämä on ja on aikanaan ollut kunnossa se kertoo valtavan paljon naisen luonteesta ja suhtautumisesta miehiin.
Vierailija kirjoitti:
On yksi asia ylitse muiden...
ja se on isän ja tyttären välinen suhde. Jos tämä on ja on aikanaan ollut kunnossa se kertoo valtavan paljon naisen luonteesta ja suhtautumisesta miehiin.
Vihasin isääni ja olen hieman miesvihaaja. Siskoni, johon ikäeroa on vain vuosi, myös vihasi häntä, mutta hän tykkää miehistä myös ihmisinä. Johtuukohan se vain siitä, että miehet tykkäävät hänestä ja ovat hänelle kivoja, koska hän on kaunis? Eli olisikohan hänestä tullut muussa tapauksessa samanlainen miesvihaaja kuin minusta vai johtuuko tämä mielikuvamme miehistä luonne-eroistamme? Hän ainakin on ekstrovertimpi ja sosiaalisempi, minä introvertti ja syrjäytyvä.
Minä näin päälle kolmekymppisenä naisena tunnistan hyvän miehen mm. siitä, että tämän entiset kumppanit (tai kumppani) ovat tolkun ihmisiä ja mies tulee heidän kanssaan hyvin toimeen ja puhuu heistä lämpimästi. Uskoisin saman pätevän myös hyvän naisen tunnistamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksi asia ylitse muiden...
ja se on isän ja tyttären välinen suhde. Jos tämä on ja on aikanaan ollut kunnossa se kertoo valtavan paljon naisen luonteesta ja suhtautumisesta miehiin.
Vihasin isääni ja olen hieman miesvihaaja. Siskoni, johon ikäeroa on vain vuosi, myös vihasi häntä, mutta hän tykkää miehistä myös ihmisinä. Johtuukohan se vain siitä, että miehet tykkäävät hänestä ja ovat hänelle kivoja, koska hän on kaunis? Eli olisikohan hänestä tullut muussa tapauksessa samanlainen miesvihaaja kuin minusta vai johtuuko tämä mielikuvamme miehistä luonne-eroistamme? Hän ainakin on ekstrovertimpi ja sosiaalisempi, minä introvertti ja syrjäytyvä.
Tilastolliset faktat eivät päde kaikkiin. Siitä huolimatta tuo on tilastollinen fakta ja ylivoimainen asia, kun etsii tasapainoista naista. Miten muuten siskosi käytäytyy pitkissä parisuhteissa? Tarkoitan yli 5-7 vuotta kestäviä suhteita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksi asia ylitse muiden...
ja se on isän ja tyttären välinen suhde. Jos tämä on ja on aikanaan ollut kunnossa se kertoo valtavan paljon naisen luonteesta ja suhtautumisesta miehiin.
Vihasin isääni ja olen hieman miesvihaaja. Siskoni, johon ikäeroa on vain vuosi, myös vihasi häntä, mutta hän tykkää miehistä myös ihmisinä. Johtuukohan se vain siitä, että miehet tykkäävät hänestä ja ovat hänelle kivoja, koska hän on kaunis? Eli olisikohan hänestä tullut muussa tapauksessa samanlainen miesvihaaja kuin minusta vai johtuuko tämä mielikuvamme miehistä luonne-eroistamme? Hän ainakin on ekstrovertimpi ja sosiaalisempi, minä introvertti ja syrjäytyvä.
Tilastolliset faktat eivät päde kaikkiin. Siitä huolimatta tuo on tilastollinen fakta ja ylivoimainen asia, kun etsii tasapainoista naista. Miten muuten siskosi käytäytyy pitkissä parisuhteissa? Tarkoitan yli 5-7 vuotta kestäviä suhteita
Tiedän, ettei mikään päde kaikkiin ja siis kyllä mä ton väitteen uskon, en väittänyt sille vastaan, vaan ihmettelin miksi meihin sisaruksiin näennäisesti sama asia on vaikuttanut eri tavoilla, tai ehkä se ei vaikuttanut ollenkaan häneen, koska hän ei ole niin herkkä kuin minä.
Olemme vasta 24 ja 25, pikkusiskoni ei ole ollut noin pitkissä suhteissa. Hän on ollut kyllä aika huonoissa suhteissa. Eka mies jonkin verran "riehui" (ekan lapsensa isä), eräs toinen olikin sitten pahempi: väkivaltainen, ollut vankilassa ja sekaantunut hämäriin kuvioihin. (Myös isämme oli joskus ennen syntymäämme ollut kauan vankilassa.) En tiedä millaisia muut hänen poikaystävänsä ovat olleet.
Siskoni sekä suhtautuu miehiin positiivisemmin että on alttiimpi "pahoille" miehille (ei kuitenkaan yhtä alistuva kuin äitini, eli siskollani on edes jotain järkeä päässä, vaikka vähän liian kauan tuollaisia miehiä katsookin), kun taas itse pysyisin sellaisista todella kaukana ja tunnen heitä kohtaan vastenmielisyyttä ja olen jollain tasolla yleistänyt negatiiviset käsitykseni miehiin yleisesti. Mietin vain, onko meihin vaikuttanut sama asia (isäsuhde) eri tavoilla vai eikö esim. siskoni asiat liity siihen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yksi asia ylitse muiden...
ja se on isän ja tyttären välinen suhde. Jos tämä on ja on aikanaan ollut kunnossa se kertoo valtavan paljon naisen luonteesta ja suhtautumisesta miehiin.
Vihasin isääni ja olen hieman miesvihaaja. Siskoni, johon ikäeroa on vain vuosi, myös vihasi häntä, mutta hän tykkää miehistä myös ihmisinä. Johtuukohan se vain siitä, että miehet tykkäävät hänestä ja ovat hänelle kivoja, koska hän on kaunis? Eli olisikohan hänestä tullut muussa tapauksessa samanlainen miesvihaaja kuin minusta vai johtuuko tämä mielikuvamme miehistä luonne-eroistamme? Hän ainakin on ekstrovertimpi ja sosiaalisempi, minä introvertti ja syrjäytyvä.
Tilastolliset faktat eivät päde kaikkiin. Siitä huolimatta tuo on tilastollinen fakta ja ylivoimainen asia, kun etsii tasapainoista naista. Miten muuten siskosi käytäytyy pitkissä parisuhteissa? Tarkoitan yli 5-7 vuotta kestäviä suhteita
Tiedän, ettei mikään päde kaikkiin ja siis kyllä mä ton väitteen uskon, en väittänyt sille vastaan, vaan ihmettelin miksi meihin sisaruksiin näennäisesti sama asia on vaikuttanut eri tavoilla, tai ehkä se ei vaikuttanut ollenkaan häneen, koska hän ei ole niin herkkä kuin minä.
Olemme vasta 24 ja 25, pikkusiskoni ei ole ollut noin pitkissä suhteissa. Hän on ollut kyllä aika huonoissa suhteissa. Eka mies jonkin verran "riehui" (ekan lapsensa isä), eräs toinen olikin sitten pahempi: väkivaltainen, ollut vankilassa ja sekaantunut hämäriin kuvioihin. (Myös isämme oli joskus ennen syntymäämme ollut kauan vankilassa.) En tiedä millaisia muut hänen poikaystävänsä ovat olleet.
Siskoni sekä suhtautuu miehiin positiivisemmin että on alttiimpi "pahoille" miehille (ei kuitenkaan yhtä alistuva kuin äitini, eli siskollani on edes jotain järkeä päässä, vaikka vähän liian kauan tuollaisia miehiä katsookin), kun taas itse pysyisin sellaisista todella kaukana ja tunnen heitä kohtaan vastenmielisyyttä ja olen jollain tasolla yleistänyt negatiiviset käsitykseni miehiin yleisesti. Mietin vain, onko meihin vaikuttanut sama asia (isäsuhde) eri tavoilla vai eikö esim. siskoni asiat liity siihen mitenkään.
Ei siihen mitään selitystä varmaan löydy miksi se on vaikuttanut teihin erillailla. Kyse on tilastollisesta faktasta, joka ei kuitenkaan päde kaikkiin yksilöihin. Toki vaikutus ei ole on/off vaan joka tapauksessa se on JOLLAIN tavalla vaikuttanut kumpaankin teihin, sinuun ilmeiesti enmmän.
Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei vaikean isä-tytärsuhteen omaava nainen ole mitenkään "parantumaton" vaan asille voi tehdä jotain... Mitä lukea aiheesta ja käsitellä asiaa, myös erillaisista terapioista ja vertaistuesta voisi olla apua.
Sinun siskoosi se on saattanut vaikuttaa siten, että vaikka hän ei vihaa miehiä niin hän etsii isänne kaltaista miestä, eli tavallaan isän korviketta. Jos isänne oli väkivaltainen linnakundi (anteeksi kun sanon suoraan) niin hänen alitajuntansa vain käskee etsiä tuollaisia tyyppejä, vaikka järki sanoisikin, että ei siinä mitään järkeä ole.
Minä en todellakaan ole mikään asinatutnija tässä. Toivon vain sydämmestäni, että sinä käsittelet asiaa ja jonainpäivänä saat luottamuksen miehiin ja toivottavasti löydät itsellesi sopivan kumppanin.
Niin ja itse olen mies. Ehkä typerä kysymys, mutta tunnetko minua kohtaan negatiivisiä tunteita?
Lempeys ja terve itsearvostus samassa paketissa. Kiinnostus ympäröivään maailmaan laajemmin kuin oma välitön ympäristö.