Kun parivuotias nirsoilee ruokien kanssa eikä syö...
Siis meillä on huonoruokainen lapsi, nyt 2,5v. Ei söisi mitään "oikeaa ruokaa", vain herkut tai joku karjalanpiirakka kelpaisi tai sitten täyttäisi mahan maidolla. Mun mielestä, jos lapselle ei kelpaa se ruoka mikä ruoka-aikaan on tarjolla, olkoon sitten syömättä ja saa odottaa seuraavaa ruoka-aikaa. Uskon, että lapsi ei itseään nälkään tapa.
No, mun äidin mielestä, jos ruoka ei kelpaa, saa sitten sitä suklaavanukasta tai omenapiirakkaa tai donitsia. Hänen mielestään on se on parempi kuin olla syömättä mitään. Mun mielestä, ei kai se lapsi syökään, jos tietää, että vähän kiukuttelemalla saa pullaa. Tämä on ongelma, koska ne kiukut pahenee aina kyläilyjen jälkeen sitten kotonakin... Puhunut olen, ei auta.
Sitten on anoppi. Psykoterapeutti ammatiltaan ja muutenkin opiskellut terveydenhoitoalaa kovasti. Tunkee ruokailutilanteessa väkisin ruokaa lapsen suuhun (tai siis yrittää, puutun kyllä jos olen paikalla), joskus olen nähnyt kun ihan pitelee lasta paikallaan ja yrittää pakkosyöttää. Puheissaan kyllä on pakkosyöttämistä vastaan... Hän on myös sitä mieltä, että on parempi syödä joka päivä esim. pullaa tai muuta sokeria ruuan jälkeen kuin pitää ne herkkupäivät vaikka kerran viikossa. Hänen mielestään lapsi ei kestä jos yksikin ateria jää välistä.
Miten te toimitte, kun lapsi ei suostu syömään?
Kommentit (5)
Välillä anna herkkua josei mitään syö mut lähinnä jotain smoothiee.. Joskus vaikkapa elovena keksejä. Mutta meillä 20kuinen tyttö vasta. Nolla käyrillä mennään. Saataan huijata maistamaan(laittaa lusikan yllättäen suutu vaikka lapsi on sanonut jo ei kiitos) koska on tosi ennakkoluuloinen ja saattaakin maistua jos ottaa ekan haukun. Eikö olis mitään muuta kuin pullaa tai vanukkaita mitä tarjota? Jotain ok terveeellistä mitä laps syö. Meillä toimii myös se jos en tarjoa maitoa ruulla vaan vettä. Lisäks ruokailuvälien pidentäminen lähemmäs neljää tuntia toimii. Maistuu vähemmänkin herkullinen ruoka
Ehkä lapsi on viisas ja odottaa että ruokaa jäähtyy ettekä ymmärrä häntä. Hän haluaa vastustuskykyä kuin ruoan bakteeri kanta nousee jäähtyessä. Tosin minä huutaisin niin maan perkelesti että korvat ei kestä ellei syö lisää ruokaa. Mitä pahaa huutamisessa on?
Jos ei syö ni sit eisyö. Voin antaa jotain terveellistä mistä tykkää. Banaani tms. Tai pelkkää perunamuussia joka oli joskus pojan ehdoton suosikki. Syömättömiä kausia tulee ja menee. Mut jotain menee kuitenkin. Meillä on esim aina saanut valita aamupalan. Eli joko puuro, leipä tai jugurtti (maustamaton joko hedelmäsoseel vanaanil marjoil hunajal tms). Samoin ruuast on saanut ottaa vain perunat tai kastikkeen. Ja nyt viis vee syö kuitenkin lähes kaikkea.
Lapsen syömättömyyteen on jokin syy. Etsikää se. Yksinkertaisimmillaan syynä on ihmisen perimässä oleva kehoitus varoa kaikkea uutta ja vierasta ja syödä tuttuja ja turvallisia makuja. Lapsi ei voi tuota perimän pakotusta ohittaa.
Itselläni syitä olivat lievä aistiyliherkkyys ja myöhemmin paljastuneet erittäin laajat allergiat.
Ensinnäkin, teidän lapsi, te päätätte kasvatuksesta. Psykoterapeutin luulisi tietävän pakkosyöttämisen haitoista, ehkä pieni muistutus olisi paikallaan. Ja siihen kysymykseen, jos lapsi ei meillä syö kunnon ruokaa niin ei tule herkkujakaan. Oletan, ettei lapsella ole kasvun tai painon suhteen ongelmaa.