Kun tiedät olevasi pettymys vanhemmillesi

Kärsiikö täällä kukaan muu samasta?

Pahinta tässä on se, että kyse ei ole siitä, ettei minua olisi tuettu, rakastettu, pidetty huolta. Voin käsi sydämmellä sanoa omaavani maailman parhaat vanhemmat. Silti olen epäonnistunut. Pahinta on se, etteivät he sanoisi sinulle olevasi epäonnistunut ikinä suoraan .

Koen suurta ahdistusta, että olen minkälainen olen. Ruma luuseri, joka ei ole päässyt opiskelemaan. Ikääkin on jo 22v. Kotona käyminen on aina vaikeampaa.

En vaan kestä.