Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

käsittämätöntä että metsää pitää istuttaa

Vierailija
02.10.2015 |

Sitähän varten luonto on järjestänyt asiat niin että kävyt tippuvat maahan.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ok :D ei ne kävyt vält tipu maahan mahdollisimman tuottavasti

Vierailija
2/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ouujea..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jonkun aikaa saa odotella että hakkuuaukkoon tippuu käpy.

Vierailija
4/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensa istutetaan. Voi myos jattaa ns siemenpuita. Taimikkoa kannattaa myos hoitaa. Siivota kuusia piiskaavat pajut pois

Vierailija
5/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei Etelä- ja Keski-Suomessa välttämättä tarvitsisikaan, ennen pitkää metsä kasvaisi meidän ilmastossamme vaikkei sitä istutettaisikaan. Istuttaminen nopeuttaa kyllä metsän kasvua, ja siitä saadaan tasalaatuisempaa, ja niitä puulajeja mitä maanomistaja haluaa.

Ilman istutusta metsään kasvaisi ensin lehtipuita; pihlajaa, hies- ja rauduskoivuja, pajuja ja harmaaleppää. Maaperästä riippuen myös mäntyä. Kuusia sinne tänne. Kuusentaimia tulisi vähitellen isompien puiden varjoon. Sitten aikanaan, n. sadan vuoden jälkeen kun kaikki lehtipuut ovat lahonneet, jäljelle jäisi isokokoinen kuusikko. Kuusten lahotessa ja kaatuessa aukkopaikkoihin kasvaisi taas lehtipuita ja kuusentaimia.

Noin oli silloin, kun ihmiset eivät määränneet mitä metsässä kasvaa, satoja vuosia sitten.

Vierailija
6/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitä VOI istuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
02.10.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.10.2015 klo 22:29"]

Ei Etelä- ja Keski-Suomessa välttämättä tarvitsisikaan, ennen pitkää metsä kasvaisi meidän ilmastossamme vaikkei sitä istutettaisikaan. Istuttaminen nopeuttaa kyllä metsän kasvua, ja siitä saadaan tasalaatuisempaa, ja niitä puulajeja mitä maanomistaja haluaa.

Ilman istutusta metsään kasvaisi ensin lehtipuita; pihlajaa, hies- ja rauduskoivuja, pajuja ja harmaaleppää. Maaperästä riippuen myös mäntyä. Kuusia sinne tänne. Kuusentaimia tulisi vähitellen isompien puiden varjoon. Sitten aikanaan, n. sadan vuoden jälkeen kun kaikki lehtipuut ovat lahonneet, jäljelle jäisi isokokoinen kuusikko. Kuusten lahotessa ja kaatuessa aukkopaikkoihin kasvaisi taas lehtipuita ja kuusentaimia.

Noin oli silloin, kun ihmiset eivät määränneet mitä metsässä kasvaa, satoja vuosia sitten.

[/quote]

Ei se ihan noin ollut. Vanhaan kuusikkoon tai sen tilalle ei lehtipuuta tullut ellei kuusikko palanut ja antanut tilaa muille puille. Kuusien alla on liian kylmää ja varjoista lehtipuille eikä isokokoinen kuusikko kovin helpolla lahonnut ja kaatunut. Käytännössä kuusikko paloi tai myrsky sen kaatoi ja liikkuminen siellä risujen ja runkojen seassa oli aika hankalaa noin 50 vuoden ajan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä kolme