Asun alueella, jossa
on paljon uskovaisia perheitä. Lapset valehtelee, varastaa yms. Minun on pakko rajoittaa lasten yhdessä oloa, koska en halua, että omat oppivat tuollaiset tavat. Siis viedään pihasta kaikki, mikä irti lähtee, pengotaan kaapit yms., jos tilanne sallii. Siitä huolimatta lapseni saavat kuulla " palavansa helvetin tulessa/meressä" yms. koska eivät ole uskovaisia. Heille huudetaan " epäuskovaiset" Mielestäni lapseni ovat enemmän " uskovaisia" kuin nuo naapurien lapset. Kysyisinkin, eikö uskovan perheen lapsen käytöksessä pidä myös näkyä ns. kymmenen käskyä?
Edelleen lapset leikki naapurien kanssa ja pidän sitä hyvänä asiana, mutta vaivaa tämä tämmöinen erottelu.
Kommentit (15)
Oletko sitä mieltä, että lapset ja henkisesti jälkeen jääneet ovat samassa junassa? Herää jo,lapset ovat fiksuja ja sanovat sen minkä ovat oppineet kotona/ seuroissa.eleanoor:
Ei ole ikärajaa..
Siinä vaiheessa kun ihmisellä on kyky valita ja ymmärtää tekonsa
hän joutuu vastaamaan teoistaan Jumalalle.
Lapset, henkisesti jälkeenjääneet ja muuten sairauden vuoksi
ajattelemaan kykenemättömät ovat Jumalan silmissä viattomia.
Mä olen esikoislestadiolainen, joten kai " normit täyttävä" kommentoimaan tähän? :)
Minulla heräsi heti sellainen ajatus, että kyllä tällaista käytöstä varmaan esiintyy muillakin kuin lestadiolaislapsilla. En kyllä väitä yhtään vastaan, etteikö uskovaisten perheessä tällaista voisi esiintyä. (siis varastamista ym.) Se mielestäni osoittaa että yhtä syntisiä me ollaan lestat kuin muutkin ja joukkoon mahtuu monenlaista sakkia.
Ja tästä helvetistä pelottelusta. Käsittääkseni vanhoilliset opettavat, että heidän seurakuntalaisensa pelastuvat mutta muut eivät. Mitä täällä olen jutellut vanhoillisten kanssa, olen huomannut että eivät läheskään kaikki ihan näin yksioikoisesti ajattele. Uskaltaisinpa sanoa, että monet heistä ajattelevat niin että pitävät omaa seurakuntaansa itselleen ainoana oikeana, mutta eivät pidä omassa vallassaan tuomitsemista.
Mutta kyllä joukkoon mahtuu näitä tuomitsioitakin (kuten myös esikoislestadiolaisuudesta).
Eli siis pointtini oli, että hyvinkin varmasti lapset ovat kotoaan oppineen moisen erottelun. Mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki lestadiolaiset näin toimisivat. Minusta syyttävän sormen pitäisi pikemminkin osoittaa lasten vanhempia kuin lapsia. Mitä muutakaan he voisivat uskoa, jos heille on pienestä asti painotettu että vain he pääsevät taivaaseen ja muut joutuvat helvettiin.
Meidän lapsille ei ole puhuttu mitää helvetistä tai tulimerestä. On puhuttu että uskovaiset pääsee taivaaseen, mutta lapset eivät ole koskaan (onneksi) hoksanneet kysyä että minne ne muut sitten joutuvat. Sen sijaan lapsille ollaan tähdennetty, että KAIKKI lapet pääsevät Taivaaseen. Ihan sen takia etteivät menisi koskaan tuollaisia toisille lapsille huutelemaan.
sitä vanhempien jaksamista ison perheen kanssa. Kun huomiota ei saa kotona tarpeeksi sitä haetaan sitte kyseenalaisin keinoin muualta.
En usko että vanhemma tietävät lastensa käytöksestä tai eivät ymmärrä että kyse ei ole yksittäistapauksesta tai että lapsi ei aidosti yritä " parantaa tapojaan" .... Totta on että näitä lasten ongelmille sokeita vanhempia löytyy kaikkialta myös vl keskuudesta siinä kuin muualtakin.... Toisaalta lapset saattavat pelata todella kaksinaamaista peliä olla äidin tai isän näköpiirissä kullannuppuja ja kun silmä vältää niin....
En tiedä mitä uskovaisia teidän naapurustossa asuu, mutta tuollaista on kyllä meidän naapurustossa ollut ihan tarpeeksi vaikkei ole uskovaisista perheistä edes olleet.
Lapset ei ole huudelleet että te joudutte tulimereen, vaan minusta on paljon rumempaa, että lapset, kuten myös lasten VANHEMMAT saattavat huutaa että painu helvettiin!
mutta toisessa viestissä pyysit lestoja vastaamaan. Ilmeisesti sitten kyseessä oli lestadiolaiset.
Valitettavasti itsekin tunnen perheen, jossa jopa alle kouluikäisiä lapsia pelotellaan helvetillä. Olen itse vanhoillislestadiolaisena hyvin järkyttynyt siitä tavasta ja sanonutkin sen kerran tälle äidille. Hänen mielestään se asia oli kuitenkin ok.
Meillä lapsille on riittänyt tieto, että itse pääsevät taivaaseen ja helvetistä tai tulimerestä ei ole puhuttu. En myöskään usko, että lapseni sellaisesta huutelevat naapuruston lapsille.
Mene ihmeessä sanomaan asiasta lasten vanhemmille. He eivät välttämättä tiedä asiasta mitään (tai sitten se on ok....). Minä ainakin toivon, että minulle kerrottaisiin tuollaisesta käytöksestä suoraan. Puuttuisin siihen välittömästi. Enkä hyväksy sellaista.
Ihmisiä me lestadiolaisetkin ollaan. Joidenkin lapset on pahatapaisia, mutta ei välttämättä kaikkien lapset. Puutu sinä aikuisena ihmisenä asiaan.Tee selväksi niille lapsille, miten ollaan ja että paikkoja ei säretä, eikä kaappeja pengota. Sinun kodissasi on sinun säännöt.
Vanhoillislestadiolaiset käsittää niin, että KAIKKI LAPSET PÄÄSEVÄT TAIVAASEEN. Ihan kaikki. Toisin opettaa evankelis-luterilainen kirkko, jonka mukaan vasta kastettu lapsi on taivaskelpoinen.
Milloin loppuu lapsuus, ja sulkeutuu automaattinen taivaspaikka. Minkä ikäisestä lähtien?
Minun uskoni on - samoin kuin meillä esikoislestadiolaisuudessa opetetaan - että jokainen lapsi joka syntyy, on Jumalan lapsi. Vaikka häntä ei ehdittäisi kastaa, hän pääsee taivaaseen, koska vaikka hänessä on perisynti kuten kaikissa, hän ei ole vielä tehnyt yhtään tekosyntiä joka voisi häntä erottaa Jumalasta. Perisynnin taas Kristus on sovittanut.
Mitään tarkkaa ikärajaahan ei tietenkään voida tähän vetää. Uskon, että kaikilla lapsilla on lapsenusko ihan luonnostaan ja hän on niin kauan taivaskelpoinen, kun tuo lapsenusko säilyy. Nämä ovat tosi vaikeita asioita eikä kukaan voi vetää mitään tarkkoja rajoja. Onneksi meidän ei tarvitsekaan, koska Taivaassa on tuomari joka varmasti oikein tuomitsee.
Mutta olen kuullut sanottavan, että siinä vaiheessa kun lapsi tietää oikean ja väärän eron ja tekee silti tahallaan omaatuntoaan vastaan hänen lapsenuskonsa katoaa. Olen huomannut että 9-10 vuotiaina lapset alkaa itse ajatella uskon asioita ja omatunto muistuttaa, jos on tullut tehtyä jotain väärää. Siitä tulee paha olla ja se helpottaa vasta kun pyytää anteeksi.
Siinä vaiheessa usko siis ainakin joillain lapsilla muuttuu ' aikuisen' uskoksi, omakohtaiseksi. Mutta esim kehitysvammaisilla, joista ei henkisesti koskaan tule varsinaisesti aikuista, lapsenusko säilyy koko elämän.
Tai ihminen joka sairastuu henkisesti tosi pahasti, eikä parane, on siinä sieluntilassa jossa hän sairastuu, koko sairautensa ajan vaikka kuolemaan asti. Eli jos on uskomassa niin pysyy uskomassa, jos on epäuskoinen, niin pysyy siinä tilassa. Eli jos ihminen ei tavallaan ole ' järjellä' vastuussa teoistaan, hän ei voi TEHDÄ syntiä.
Luulen, että uskovaisten perheiden lasten käytös on muiden ihmisten silmissä tarkemman syynin alla kuin ns. tavallisten perheiden lasten käytös. Itse olen törmännyt esimerkiksi Jehovantodistaja perheeseen, jossa lapsi oli koulukiusaaja, Helluntaiseurakuntalaiseen perheeseen, jossa teini-ikäiset lapset käyttivät runsaasti alkoholia ja vl-perheeseen, jossa lapset varastelivat paljon kaupoista. Kaikissa näissä tapauksissa nämä lasten käytösongelmat saivat kohtuuttoman paljon huomiota muiden ihmisten taholta. Taivasteltiin sitä, kuinka USKOVAISEN perheen lapsi/lapset voivat käyttäytyä niin.
Tosiasiassa uskovaisissa perheissä on aivan samoja vaikeuksia lasten tai teini-ikäisten kanssa kuin muissakin perheissä. Eikä se ole yhtään sen ihmeellisempää.
ei- lestadolaisperhe, missä lapset on todella röyhkeitä. Jos olemme reissussa niin kaikki lasten tavarat täytyy kantaa lukkojen taakse, muuten ne on hajoitettu ja levitetty pitkin pihaa. Olimme suvis reissulla olipa silloin tuhottu kukkapensaskin. Lapset hakkaa kepeillä ja heittää kivillä lapsiamme harva se kerta kun osuu ulos yhtä aikaa. Nuorimmat siinä perheessä 4v ja kiroilee kun vanhat ukot. Meidän lapset ei onneksi edes leiki heidän kanssaa. Ei olla kielletty, mutta eivät kai piittaa niistä. Hyvin vähän ollaan tekemisissä, vain jos on pakko.
Tällä tahdon ilmaista, että myös muidenkin lapset osaa tehdä ilkeyksiä. Taitaa olla enemmän kasvatuksesta kiinni kuin uskonnosta.
Olen vl perheestä (en ole itse enää vl) ja myös suurin osa kavereistani oli kun oltiin pieniä. En koskaan oo kuullut että kukaan ois huudellut muille lapsille tulimerestä tai helvetistä. Yleensäkkään uskovaiset lapset eivät mainitse sanaa helvetti, koska heille on opetettu, että se on syntiä (vain puhujat saavat sanoa sen seurapuheessa). Ja lapsena tosiaan uskoimme, että kaikki lapset pääsevät Taivaaseen. Joskus saatettiin huudella muita epäuskoisiksi mutta silloin piti varoa, että kukaan aikuinen ei kuule. Siitä ois kyllä tullu kotona sanomista. Lapset tekee tyhmyyksiä ymmärtämättömyyttään. Ei tiedetä, että sellainen loukkaa toista.
Ois hyvä, että ottaisit nämä asia puheeksi lasten vanhempien kanssa, koska todennäköisesti heillä ei ole hajuakaan, mitä lapset puuhaavat nurkan takana. Jos asiaan ei tule muutosta, perheellä on kyllä joku oma ongelma (ehkä ns. " ylemmyyskompleksi" eli luullaan, että ollaan toisia parempia, koska ollaan uskovaisia).
Varastelut ja huonosti käyttäytymiset on ihan luonteesta, kasvatuksesta (tai sen puutteesta) ja kavereista kiinni, eivät liity mielestäni ollenkaan uskontoon. Jos uskovaiset vanhemmat siitä tietäisivät, lapsille kyllä neuvottaisiin, että sellainen ei ole oikein. Ihan samalla tavalla kuin ei uskovaisetkin neuvovat lapsiaan. Pienempänä tuli itsekkin tehtyä tyhmyyksiä kavereiden kanssa ja jos vanhemmat siitä kuulivat, niin asiasta kyllä keskusteltiin kotona. Sen jälkeen oltiin ainakin jonku aikaa taas kunnolla, kunnes " unohdus" iski. Eli ihmisiä uskovaisetkin ovat, huonot käytöstavat eivät liity uskontoon.
En tiiä onko tässä kyse sitten jonkun tietyn alueen uskovaisten tavasta toimia mutta missään tapauksessa ei kannattaisi yleistää, että kaikki uskovaiset käyttäytyvät näin. Olen kotoisin pohjois-pohjanmaalta ja nykyisin asun uudellamaalla, enkä ole törmännyt tällaiseen, että helvetin tulella peloitellaan lapsia. Ja että jos ei lähde seuroihin, niin uhkaillaan ja pelotellaan, jopa suljetaan kellariin. Tuollaisessa on jo kyllä isän ja äidin päässä vikaa. (Tuosta kellari asiasta tais olla toisessa samaan asiaan liittyvässä ketjussa.)
Olen kuullut myös joistakin vanhemmista, jotka alkavat periä uskonsa kieltäneeltä lapseltaan vuokraa kotona asumisesta ja muutenkin käyttäytyä kuin vierasta kohtaan. Sellainenkaan ei ole tavallista lestadiolaisten keskuudesta, vaan on vaan poikkeus valtavirrasta. Pahoinpitelyt (joista usein kuulee lestadiolaisista kertovien juttujen yhteydessä) eivät myöskään kuulu uskovaisten elämään. Oikein vihastuttaa monesti katsoa tv:stä [esim. Rikospoliisi Maria Kallio -sarjassa (vai mikä se oli) aikanaan] kun siellä kerrotaan kuinka lestadiolaiset hakkaavat lapsiaan. Hirveesti on tämmösiä juttuja, joita levitellään, kun ei tiedetä asiasta riittävästi.
Ota ihmeessä lasten käytös puheeksi heidän vanhempiensa kanssa. Ihan samalla tavalla myös ei uskovaisten lasten huono käytös, jos sellaiseen törmäät..
Mutta siinähän se tärkein tulikin...
Juu, otan ytimekkäästi kantaa asiaan.
Olen keskustellut tästä " helvetillä ja tulimerellä" pelottelusta uskovaisten ystävieni kanssa paljon, ja heistä EI KUKAAN KOSKAAN OPETTAISI LAPSILLE TÄLLAISTA ASENNETTA!!! SE ON SUORASTAAN HIRVITTÄVÄÄ!!!! JA OLEN VANHOILLISLESTADIOLAINEN! HUOM! EN HYVÄKSY SITÄ ENKÄ KOSKAAN SANOISI SELLAISTA OMILLE LAPSILLE!!
Minua suorastaan suututtaa kun kuulen, että tuollaista käytöstä ilmenee. Mutta minua suututtaa vielä enemmän, että ihan pokalla täällä taas puhutaan yleisenä totuutena tätä asiaa vanhoillislestadiolaisista. Toki uskon että tuollaisia " sekapäisiä" voi olla uskovaisissakin, aivan kuten muissakin.
Pitemmittä puheitta vielä mainitsen, että on se jo kumma, jos maassa jossa huostaanottojen määrä on huipussaan ei ole muuta syytä väsyä kuin iso lapsilauma! Jokainenhan OIKEASTI tietää minkälaista elämänmeno on useilla pienillä, jopa yhden lapsen perheillä. Tällä en sano, että ei isoissa perheissä voisi ongelmia olla, mutta että aivan yleistämään niin en kyllä tykkään :(
Minulla on iso lapsilauma, mutta TAKAAN JA ALLEVIIVAAN, että pidän lapsistani myös niin hyvän huolen, että ei pitäisi kenelläkään olla sanomisia. Naapurit itse asiassa kutsuvat meidän lapsia kyläilemään, juttelemaan, kuten me myös naapureitamme. Meidän uskonasiat eivät kuulu meidän keskinäiseen kaveruuteemme. Naapurimme ovat niin suvaitsevaisia, että eivät näe meitä " lestalasien" läpi vaan ihan tavallisina ihmisinä, vaikka meillä on paljon lapsia.
Sanoivatpa jopa kesälomalta palattuamme, molemmat naapurit, että heillä oli jo ikävä, kun kävi niin hiljaiseksi kun ei lapsia kuulu eikä näy.
Kyllä minä olen sydämestäni kiitollinen näistä naapureista ja tiedän, että kiitollisuus on molemminpuolinen. Uskon siihen, että hymy jonka lähetät palaa takaisin luoksesi :) :)
Ja vinkiksi keskustelun aloittaneelle, kannattaisko selvitellä asiaa siellä kotopuolessa. Kiitti kummiski kun ilmoitit, että sellaisia ne lestat on ;)
että tämä aloitus loukkasi vanhoillislestadiolaisia. Useimmat heistä eivät varmastikaan tällaista lapsilleen opettaisi, kuten ankristin sanoikin. Eikä myös meidän seurkunnassamme, siis esikoisissa, tällä tavalla opeteta ja pelotella helvetin tulella. MUTTA joukkoon mahtuu myös muutama kaheli jotka tällaistakin harrastavat (siis meillä esikoisissa). Sama pätee varmaan vanhoillisiin.
Oli kiva lukea, ankristin, teidän ja naapureidenne väleistä. Minusta on tärkeää, että voidaan olla ystäviä muidenkin kuin uskonsisarten ja veljien kanssa. Itselläni olisi tässä paljon parannettavan varaa koska koun katselen ystäväpiiritäni, huomaan että suurin osa on uskovaisia.
Se on kyllä jännä kun tuntuu että nykypäivänä jos jollakin on suuri perhe, ajatellaan heti että hän ei kunnolla hoida lapsiaan. Minulla itselläni on vain yksi lapsi ja tuntuu välillä etten jaksa hänenkään kanssaan. Olen suuresti ihaillen ihmetellyt, miten jotkut jaksavat todella isonkin lapsikatraan kanssa. Ja melkeinpä tuntuu että mitä isompi lapsikatras, sitä ahkerampi äiti on. Sitä siistimpi koti jne. Ihmetellä täytyy :)
Ei ole ikärajaa..
Siinä vaiheessa kun ihmisellä on kyky valita ja ymmärtää tekonsa
hän joutuu vastaamaan teoistaan Jumalalle.
Lapset, henkisesti jälkeenjääneet ja muuten sairauden vuoksi
ajattelemaan kykenemättömät ovat Jumalan silmissä viattomia.