Lue keskustelun säännöt.
Mielenterveys menee kohta (unihalvaukset)
28.09.2015 |
Saan unihalvauksia pahimmillaan n. viidesti viikossa. En tiedä mitä h*lvettiä olen elämässäni tehnyt niin väärin että saan elää tätä jatkuvaa painajaista, kävin viime yönä ainakin viidesti vessassa enkä nukkunut käytännössä kuin ihan lyhyitä pätkiä. Syynä unihalvaukset. Syön monipuolisesti, urheilen paljon, nukun tyyny pään alla ihan peruspatjalla.
Nämä unihalvaukset ovat menneet ihan sairaiksi. En jaksa edes keskustella aiheesta kenenkään kanssa jolla ei omakohtaista kokemusta näistä ole. Kun tunnen että se on tulossa, on ihan turha yrittää nipistää itseään, se vain siirtää sitä halvausta. Jos se on tullakseen niin se tulee eikä siitä pääse eroon. Onko aivoissa jokin virhetila? Mistä tämä edes johtuu? Joka ikisen unihalvauksen aikana tiedostan sen olevan "pelkkä" unihalvaus ja hallusinaatio, mutta joka ikinen kerta mietin miten ihmeessä se tilanne mikä tapahtuu voi olla niin selvä ja voimakas, että mitään vastaavaa ei normaali elämässä koe. Nykyisin jo ajattelen tunteen lähestyessä ettö jaahas, ollaanko sitä tällä ketaa pari minuuttia junaradan kiskoilla vai hyökkääkö musta demoni ikkunasta vai räkättääkö joku miljardilla desibelillä korvaan. Se energia mikä siihen fokusoituu on järjetön ja tunnen itseni niin riivatuksi että en edes itse koe olevani enää tilanteessa millään tavalla läsnä. Tämä normaali elämä tuntuu ihan unihötöltä unihalvauksiin verrattuna, mistä edes tiedän että ylipäätään voin luottaa aisteihini nyt?
Kerran elämässä olen kokenut ruumiista irtautumisen. Se tuntui kirjaimellisesti juuri siltä että mieli ja ajatukset irtosi kropasta, lähti ensin hiljaa kohoamaan katon läpi kun ruumista vietiin ambulanssiin, sen jälkeen oli sinistä, sen jälkeen vauhti oli jotain mitä en tiennyt olevan olemassakaan, kunnes olin jossain missä oli tumman sinistä ja keltaisia pisteitä. En minä vaan päässyt mihinkään loisteputkeen tai ihanaan paikkaan, muistan vaan että halusin niin paljon takaisin ilmoittamaan muille että kuolin. Luulin siis kuolleeni kun lähdin irtoamaan ja oli maailman hirvein tunne kohota hitaasti ylöspäin ilman että pystyi ilmoittamaan tapahtuneesta muille. Hämmästys olikin suuri kun heräsin heilahdukseen. Samanlaiseen, mikä tulee kun on nukahtamassa ja yhtäkkiä herää siihen että kroppa kiskaisee, tai jos luulee putoavansa johonkin. Sen jälkeen aloin itkemään.
Milläs kerrot jotain tällaista muille ihmisille ja koitat saada apua? Jos en olisi itse kokenut vastaavaa olisin varma että ajattelisin suurinpiirtein "ei hitto mikä hullu, hakeudu hoitoon." Arki pyörii muuten ihan normaalisti, olen keskinkertaisesti menestynyt työelämässä ja urheilussa. En urheilussa millään huipulla mutta Suomen mittakaavalla hyvin. Olen sosiaalinen, ystäväpiiri suhteellisen laaja. Kukaan ei ikinä uskoisi lukuunottamatta yhtä ystävää joka näki tilanteen kun olimme arviolta 17-vuotiaita. Tunnen olevani kaikinpuolin niin tavallinen ihminen kuin olla voi, miksi koen jotain tällaista? Miksi yöt ovat yhtä h*lvettiä? Onko minulla aivosyöpä vai mistä kiikastaa? Mikä unihalvauksia ylipäätään aiheuttaa ja onko mitään tehtävissä? Jotain häikkää aivojen rakenteessa käsittääkseni täytyy olla, kannattaako mennä magneettikuviin? En enää jaksa tätä, olen niin väsynyt siihen että tämä vain jatkuu vuodesta toiseen. Alan olla niin väsynyt että jaksaminen on äärirajoilla, olisin ikionnellinen jos saisin nukuttua edes 4h/yö yhteen putkeen. En voi edes sanoa totutta mistä väsymykseni johtuu.
Kommentit (33)
Neurologille mäkin lähtisin asiaa kertomaan. Vai oletko jo käynyt? Jos et ole, miksi ihmeessä, jos tuo on jo vuosia kestänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimuksiin nyt vaan, on tuo aika yleinen ongelma eikä sitä hulluksi leimata. Jokin verenkiertohäiriö sen aiheuttaa. Itse nukun usein kädet tyynyn alla ja vääränlaisilla tyynyillä saan pääni osittain puuduksiin, jolloin nuo halvaukset alkavat. Nykyään käytän memory foam-tyynyä ja ongelma on kokonaan kadonnut.
Ei ole hulluutta hakeutua hoitoon. Neurologi juu ja voisihan jostain yötä vasten otetuista rauhoittavistakin olla apua. Ilman että olisit ns. hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ollut muutama unihalvaus nuoruudessa ja ne oli ihan hirveitä!!
Varaa aika lääkärille joka tekee lähetteen unitutkimuksiin. Itse olen menossa juuri uniapnea epäilyn takia.
Ei tuo ole nolo juttu, tiedän monia jotka unihalvauksen ovat kokeneet.
Sulla vaikuttaa olevan voimakkaampia nuo halvaukset kuin minulla. Voin kuitenkin kertoa mikä minua auttoi. Ensinnäkin halvaukset liittyivät minulla stressaaviin elämäntilanteisiin. Ne olivat kamalia ja pelottavia, ja tunsin aina vähän ennen että nyt se tulee. Mulla oli kuitenkin kolme keinoa päästä irti: varpaan heiluttaminen, huutaminen ja rukous. Kevyestä halvauksesta pääsin irti heiluttamalla varvasta, jolloin tajusin että voin liikuttaa muitakin ruumiinosia ja tilanne laukesi. Jos tilanteessa oli uhkaava olento, huusin ajatuksissani kovaa "mene pois", jolloin olento väistyi. Kolmas keino joka oli ainoa joka tepsi aina, oli rukous.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli samanlaista, paitsi että halvauksen aikana tunkeilija muka murtautui ovesta sisään asuntooni enkä voinut liikkua tai päästää pihaustakaan. Menivät onneksi itsestään ohi, tosin vieläkin nukun katkonaisesti ja kevyesti, mutta siihen olen jo tottunut (nyt on valvottava vauvakin niin en muutenkaan enempää nukkuisi...). Luin kuitenkin tästä, ja sillä on ilmeisesti jotain tekemistä REM-unen häiriön kanssa. Suosittelen unitutkimuksiin menemistä. Toivottavasti apu löytyy!
Minulla unihalvauksia tuli aikoinaan vain jos nukahdin selälleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kieltämättä halvaukset eivät jossain vaiheessa ollut näin voimakkaita. Tai yhtä pelottavia, se vaihtelee. Voisiko uniapnea todella liittyä tähän? Olen epäillyt jotain allergiaa, käytän kaikenlaisia apteekista saatavia nenäsumukkeita mutta nenän henkitiet ovat kuitenkin aina tukossa vaikka törkkisin niitä yhden tai viisi painallusta. En syö melatoniinitabletteja. On tämä vaan niin raastavaa, päivisin ruokailun jälkeen töissä menee silmät kiinni. Ei ole unelias olo vaan en yksinkertaisesti pysy hereillä, pää alkaa notkahtamaan. Pakko juoda kaikenmaailman sokerilimuja kiitos sen että öisin ei saa nukuttua vaikka yrittää :(
Olen lääkärissä maininnut kärsiväni unihalvauksista mutta sanotaan vaan että ne johtuu stressistä. Tuntuu että eivät ihan tajua missä mittakaavassa ne vaikuttavat jo elämään ja elämisen laatuun. Päässä on jo välillä paineen tunnetta ja kiristää, eikä se enteile mitään aivosyöpää tai muuta vakavaa?! Eikö pään magneetti maksa varmaan tonnin minimissään? Kannattaako ottaa yhteyttä tavalliseen terveyskeskuslääkäriin? Yhdellä sukulaisella on ollut aivosyöpä, muilla lähinnä diabetesta tai jotain lievempää.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2015 klo 08:37"]Kieltämättä halvaukset eivät jossain vaiheessa ollut näin voimakkaita. Tai yhtä pelottavia, se vaihtelee. Voisiko uniapnea todella liittyä tähän? Olen epäillyt jotain allergiaa, käytän kaikenlaisia apteekista saatavia nenäsumukkeita mutta nenän henkitiet ovat kuitenkin aina tukossa vaikka törkkisin niitä yhden tai viisi painallusta. En syö melatoniinitabletteja. On tämä vaan niin raastavaa, päivisin ruokailun jälkeen töissä menee silmät kiinni. Ei ole unelias olo vaan en yksinkertaisesti pysy hereillä, pää alkaa notkahtamaan. Pakko juoda kaikenmaailman sokerilimuja kiitos sen että öisin ei saa nukuttua vaikka yrittää :(
Olen lääkärissä maininnut kärsiväni unihalvauksista mutta sanotaan vaan että ne johtuu stressistä. Tuntuu että eivät ihan tajua missä mittakaavassa ne vaikuttavat jo elämään ja elämisen laatuun. Päässä on jo välillä paineen tunnetta ja kiristää, eikä se enteile mitään aivosyöpää tai muuta vakavaa?! Eikö pään magneetti maksa varmaan tonnin minimissään? Kannattaako ottaa yhteyttä tavalliseen terveyskeskuslääkäriin? Yhdellä sukulaisella on ollut aivosyöpä, muilla lähinnä diabetesta tai jotain lievempää.
[/quote]
Ei, vaan suoraan yksityiseen neurologiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeä pahentaa oirettasi, hyväksyminen ja itseesi myönteisesti suhtautuminen on avain muutokseen. Luota siihen, että tila on vaaraton ja voit itse alkaa hallita sitä. Unihalvauksen voi aktiivisesti oppia muuttamaan selväuneksi, jossa voit itse täysin hallita unen sisältöä ja se on mahtava juttu! Hirviöt ym. painajaiset kumpuavat pelosta, mutta kun selätät pelon, ilmiö muuttuu positiiviseksi ja heräät voimaantuneena. Voit ohjata unen sisältöä: matkailla missä vain, tavata ketä vain, eivätkä fysikaaliset rajoitukset haittaa. Halutessasi voit sittet sammuttaa selväunen ja nukkua taas rauhallisesti ja unia muistamatta. Opiskele ' Lucid dreaming'!
Minulla oli nuorempana paljon noita. Silloin kärsin myös mt-ongelmista. Nyt kun olo on parempi en ole muutamaan vuoteen kokenut tuota, onneksi.
Valveunia sen sijaan tulee välillä, on sekin väillä kamalaa kun ei vain tiedä onko hereillä vai ei kun pystyy kuitenkin liikkumaan. Kivaa herätä esim. sihen että sägyn vieressä seisoo joku, luulet että se on joku omista lapsista, puhut sille mutta se ei vastaa eikä liiku, käännyt ja huomaat että se oma lapsi nukku viereläsi ja sängyn vieressä on joku muu, tökit miestä hereillä jne kunnes yhtäkkiä se toinen on hävinnyt sängyn viereltä =D
Ei mikään ihme että ihmiset usoo kummituksiin sun muuta kun mieli voi tehdä kaiken maailman kepposet....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli streessaava elämänvaihe reilut 10v sitten. Oli niitä ollut aiemminkin ja senkin jälkeen mutta jostain syystä tuo kesä oli kamalaa aikaa. Unihalvauksia tuli pahimmillaan joka yö :( pelkäsin mennä iltaisin nukkumaan... Kohtaukset olivat niin kamalia että luulin oikeasti tulevani hulluksi. Milloin huoneeni ovella seisoi musta hahmo, milloin minua revittiin sormista tai huudettiin... Muistan ajatelleeni että jos nukun valot päällä en voi nähdä hahmoa koska minulle ei "näytetä" sitä. No, siinä minä makasin olohuoneen sohvalla, täydessä valaistuksessa jopa telkkari päällä ja nyt tämä hahmo makasi päälläni... Tunsin sen painon ja pakokauhussani, halvaantuneena en voinut liikkua.. :( vieläkin menee kylmät väreet kun ajattelen tuota :(
Niikuin joku täällä jo kertoi: rukoile. Minulla se auttoi... Pyydä tuota hahmoa lähtemään Jeesuksen nimessä pois. Minä uskon Jumalaan omalla tavallani ( en ole mikään uskovainen kuitenkaan ) ja sain siitä voimaa ja rauhaa ja vihdoin ne halvaukset vähenivät ja vihdoin loppuivat kokonaan. Joskus harvoin saan edelleen unihalvauksia mutta ne ovat ihan mietoa kamaa verrattuna niihin kymmeniin öihin joina pelkäsin oikeasti menettväni järkeni. Mene ihmeessää unitutkimukseen, mutta kokeile myös rukoilua nyt ensiavuksi... Minua ne auttoivat. Voimia sinulle ❤️
Täältäkin sulle vertaistukea ja voimia toivotan. Itsellä niitä oli pikkulapsivaiheessa, eli stressiin ja väsymykseen liitän ne kyllä voimakkaasti. En vaan enää muista miten opin itseni niistä herättämään, mutta sitten ne loppuivat.
Muistelen lukeneeni artikkelin, että ihmiset jotka saavat unihalvauksia niin heidän ei pitäisi ajatella sitä. Mitä enemmän sitä miettii ja jännittää tulevaa yötä niin unihalvauskohtaus tulee herkemmin. Kannattaa käydä viisaampien juttusilla
Nuorimman lapsen kanssa valvoessa uni häiriintyi niin paljon, että unihalvaukset iskivät joka yö. Onneksi olen ollut unesta kiinnostunut koko elämäni, joten tiesin heti mistä on kyse, eikä pelottanut. Se tieto, että kaikki on oman mielen tuotosta, on hyvin tärkeä. Jos mieli pystyy luomaan jotain niin vahvan todellisen negatiivista, niin se pystyy luomaan yhtä todellista positiivista! Tätä tuntevia lääkäreitä tai psykologeja lie hyvin vähän, jos joku tuntee, niin kertokoon ihmeessä! Luulen, että lääketieteen suunnalta apua ei ole nopeasti saatavissa. Selväunitekniikka on sinulle hyvin helposti opittavissa, koska alttius tietoisuuteen unen aikana on sinulla jo olemassa. Jo seuraavan kerran halvauksen tullessa voit saada helpotusta ajatuksesta, että voit itse hallita näitä hirviöitä. Väsymyksen keskellä on vaikea luottaa itseensä, mutta luota, että selätät tämän ongelman. Sokerijuomat vahingoittavat aivojasi ja pahentavat painajaisia.
Osta unensieppaaja, laita pään yläpuolella, usko siihen, mulla auttoi. Älä syö raskaasti ennen nukkumaan menoa. Harrasta joogaa tai jotain lajia missä pystyt rentoutumaan työstressistä. Ajattele hyviä asioita ennen nukkumaan menoa. Käytä hopeakoruja ja laita parantavia kiviä huoneeseen. Tee iltarukous. t.Itsekin ennen karmeita painajaisia ja unihalvauksia kokeva.
Varaa aika neurologille. Itse kävin unitutkimuksessa, onneksi. Yksit.odotusaika oli 2 viikkoa.