Miksei nainen saisi olla kotona?

Samaa minäkin olen ihmetellyt.  Aivan kuin sieltä kotoa pitäisi jotenkin paeta, niin että jos töiden jälkeen ehtii sen puoli tuntia istahtaa, on heti pakattava jumppakassia ja lähdettävä tekemään sitä ja tätä. Varsinkin jos on pieniä lapsia en oikein ymmärrä, miksi niille lapsille ei anneta oikeutta olla kotona vanhempien kanssa yhdessä, vaikka yleensä se on pienelle lapselle parasta mitä lapsi voi toivoa. 

Jos oma koti ja siellä olevat ihmiset tai jokin muu siihen liittyvä asia ahdistaa, niin asiat on huonosti ja sitä pitäisi miettiä että onko sekään hyvä tilanne.

En ole törmännyt sellaiseen asenteeseen, tai sitten en ole vain korvaani lotkauttanut. Olen pahemman luokan kotihiiri enkä poistu kuin pakollisten sovittujen menojen vuoksi työpäivän ulkopuolella kotoani, sekä urheilemaan. Muuten viihdyn mitä mainioimmin kotona ja kotipuuhastelujen (siivoaminen, pyykit, leipominen, lukeminen, telkkari) äärellä. Mieluiten vieläpä yksin.

Totta, miksi pitäisi koko ajan lähteä töihin sinne ja töihin tänne, sitten kun ollaan töissä , yritetään paeta sieltä kotiin, misssään ei ole tasapainoa,
työviikko toisen perään seuraa, milloin on aikaa olla perheen kanssa vai onko koskaan

Ja vihaan sanaa työviikko, miksi ei ole sanaa perheviikko, jos sattuu sanomaan jollekin, että vietän perheviikkoa niin ollaankin jo heti kyttäämässä että et sitten ole töissä, jos sattuu ilmoittamaan että pitää lomaa, ihmetelläänn suureen äänen muten voi olla LOMAA! siis käsitetäänkö nainen joksikin juhdaksi joka viikosta viikkoon painaa työviikkoa eikä muka ole oikeutta edes vuosilomaan!

Kyllä, minulla on 30 päivää vuosilomaa ja pidän ne tarpeen mukaan, mitä te sitä ihmettelette että olen lomalla. Pitäisikö minun olla töissä muka koko vuosi ilman mitään lomaa! Joka kerta saan hirveät ihmetykset, että taas olen lomalla.

En vain satu pitämään lomaani aina massalomakaudella vaan eri aikoihin.

Mielestäni naisia ei tarvitsisi päästää turhaan ulos. Kyllä jokaisella luulisi olevan kotona edellä mainittuja askareita riittämiin. Mikäli pyykit loppuu, niin hyvä tapa kuluttaa aikaa (jos siis ruoka on tehty) olisi vaatteiden silittäminen.

Mun mielestä enemmän ihmetellään jos mies on kotona vaikka tekisi sieltä käsin töitä. Kateutta tässä maassa riittää.

Ja neuvolassa hoetaan "äidin pitää ottaa omaa aikaa". Ai niin kun miksi? Ja miksi ei käsketä samaa myös isälle, kysyy kahden lapsen äiti

Saa, ja se on Sipilän ja mamujen syytä!

Miehet on töissä ja naisilla halua sekä resursseja lähinnä pyykinpesuun.

Feminismiä on se, että naisillakin on lupa ihan itse päättää, onko kotona vai ei. Se on pelkkää typeryyttä, jos ei itse tee mitä haluaisi tehdä.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:21"]

Ja vihaan sanaa työviikko, miksi ei ole sanaa perheviikko, jos sattuu sanomaan jollekin, että vietän perheviikkoa niin ollaankin jo heti kyttäämässä että et sitten ole töissä, jos sattuu ilmoittamaan että pitää lomaa, ihmetelläänn suureen äänen muten voi olla LOMAA! siis käsitetäänkö nainen joksikin juhdaksi joka viikosta viikkoon painaa työviikkoa eikä muka ole oikeutta edes vuosilomaan! Kyllä, minulla on 30 päivää vuosilomaa ja pidän ne tarpeen mukaan, mitä te sitä ihmettelette että olen lomalla. Pitäisikö minun olla töissä muka koko vuosi ilman mitään lomaa! Joka kerta saan hirveät ihmetykset, että taas olen lomalla. En vain satu pitämään lomaani aina massalomakaudella vaan eri aikoihin.

[/quote]

Olen sijainen, teen iltaa ja viikonloppua. Joskus kieltäydyn töistä ihan vaan siksi, että haluan olla lapsieni kanssa. Koska jos koko viikon on illat töissä, ei käytännössä näe lapsiaan kuin aamulla lyhyen hetken. Ei se ole mitään perhe-elämää, lapset kärsii siitä. Silti tätä pidetään jotenkin outona. Vaikka aivan kaikkein tärkeintä on, että lapsella on tunne että joku on häntä varten, että hän on tärkeä ja rakastettu ja arvokas ja että joku kuuntelee hänen murheitaan. Äitinä olen heille elämän tärkein ihminen isän lisäksi, pitäähän mun nyt sentään olla näiden kanssa. 

Liittyiskö jotenkin nykyajan ylenpalttiseen tehheokkuus-ajatteluun? Että koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain, ja nykyisin se mielletään usein kodin ulkopuolella tapahtuvaksi? Ainahan tällaisessa periluterilaisessa yhteiskunnassa on laiskuutta paheksuttu, mutta aiemmin oltiin muutenkin enemmän kodin piiriin sidottuja joten se koti-osuus ei "haitannut".

Vähän asian vierestä: luulen että jossain vaiheessa pitää vaan hyväksyä ettei kaikille riitä töitä, ja osan on pakko siksikin jäädä kotiin. Siinä mielessä olisi hyvä jos hyväksyttäisiin se, että kotona olevakin voi olla ihan arvokas ihminen ja olla hyödyksi esim. läheisilleen tai vapaaehtoistyön kautta.

Ei se sitä ole. Mutta näin iäkkäämpänä henkilönä näen asiat hieman laajemmin. Kotiäidit ottavat riskin jäädessään miehen elätettäväksi kotiin. Entä jos puoliso kuolee vähän ennen eläkeikää. Millä tämä nainen meinaa tulla silloin toimeen. Leskeneläke on tosi pieni ja töihin sen ikäisenä ei juurikaan pääse enään. Ja ei ole työeläkettä ja vanhuuseläke on myös pieni.

Eihän siinä ole mitään jos rahasta ei ole puutetta. Mutta suurin osa ihmisistä kuitenkin elää normi tuloilla. Eikä liiemmalti ole sitä omaisuuttakaan. Mielestäni nuorenakin kannattaa miettiä hieman pidemmälle elämää kuin vain 10v tai ei ollenkaan. Elämällä on tapana tuoda niitä vaikeuksia. Työllistyminen ei ole niin itsestään varmaa enää. Se maksava osapuoli eli mieskin voi joutua työttömäksi. Sitten on kotona kumpikin eikä välttämättä rahat riitä kaikkeen menoihin.

Elämä on vain niin raadollista sille nyt ei vain voi mitään.

Mikäs siinä kotona ollessa, mutta itse olen käyttänyt aina kaikki kotonaolo aikana johonkin kehittävään kuten opiskeluun/ ja tai treenamiseen. Toki teen enemmän kotitöitä kuin mieheni, joka käy kokopäivä töissä. Meillä ei ole lapsia, eikä ole tulossa vähään aikaan. Henk. koht huomaan kyllä esim. kotiäitien kanssa keskustellessa (mitenkään sen fyysistä raskautta väheksymättä) että kotona on tullut vietettyä aikaa.. ;D Toisinsanoen koen henkilön, joka täyttää päivänsä jollakin kehittävällä oli se sitten astrofysiikan opettelua tahi kutomista jokseenkin mielenkiintoisempana keskustelukumppanina kuin pyykinpesuun erikoistuneen kotona nyhjäävän nais(tai mies) ihmisen : )

Viihdyn kotona ja nautin kun saan viettää aikaani kotonani töiden jälkeen. En kaipaa ulkomaan matkoja enkä muutakaan. Käymme toki ulkoilemassa luonnossa ja keräämässä metsän antimia. Tykkään kotitöistä, puutarhanhoidosta sekä käsitöistä. Koti on mun linnani ja en kaipaa muualle. Päinvastoin jos joudun olemaan yli vuorokauden poissa kotoa on sinne jo kova ikävä.

Monet ei tunnu ymmärtävän että taiteilija on vähän (eikä niin vähänkään) erakko. Sitä kummastellaan että voi olla pitkiä aikoja yksin luovassa tilassa. Sitten kun aktiivinen luomisvaihe on tauolla on taas sosiaalisuuden aika enemmän.

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:10"]

En ole törmännyt sellaiseen asenteeseen, tai sitten en ole vain korvaani lotkauttanut. Olen pahemman luokan kotihiiri enkä poistu kuin pakollisten sovittujen menojen vuoksi työpäivän ulkopuolella kotoani, sekä urheilemaan. Muuten viihdyn mitä mainioimmin kotona ja kotipuuhastelujen (siivoaminen, pyykit, leipominen, lukeminen, telkkari) äärellä. Mieluiten vieläpä yksin.

[/quote]

Sinun olisi pitänyt nähdä eilinen keskustelu jossa mollattiin ihmiset jotka eivät matkustele...

Minä olen kotirouva ja ollut sitä jo useamman vuoden.  Nautin tästä kiireettömyydestä. Saa herätä,koska lystää ja voi tehdä mitä mieli tekee tai olla tekemättä yhtään mitään. Oma firma mulla pyörii edelleen mistä itse jäin pois.

Silti yhä edelleen ihan omassa lähipiiristä saa kuulla, kun olen vaan kotona. Mitä sä siellä makaat? Mene töihin. Lusmuilen yms. Silti mulla on ihan omat tulot. Ei mun tarvitse elää mieheni siivellä. Tämä on asia mikä on monelle vaikea yhtälö ymmärtää.  Tai voivat ihmetellä miten on varaa johonkin asiaan.

Kaikkea en ole heille kertonut, mutta tietävät taustaani sen verran ettei noita asioita tarvitsisi ihmetellä. Jotenkin tuntuu monella olevan se mielikuva, että kotona oleva on tuloton.  Olen kuitenkin muinoin kertonut miksi jäin pois ja muut hoitaa tehtävät. Ja et von aina palata takaisin jos siltä tuntuu.

Mä nautin elämästäni ja mun on hyvä olla näin. 

[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 13:26"]

Mielestäni naisia ei tarvitsisi päästää turhaan ulos. Kyllä jokaisella luulisi olevan kotona edellä mainittuja askareita riittämiin. Mikäli pyykit loppuu, niin hyvä tapa kuluttaa aikaa (jos siis ruoka on tehty) olisi vaatteiden silittäminen.

[/quote]

Eikös me sovittu Pertti että minä pysyn kyllä kotona kun niin käsket, mutta sinä pysyt poissa tältä palstalta? Ja joo on ruoka valmis kun tuut kotia..

Suomessa on vähän kriminalisoitu se, että nainen hoitaa kotityöt ja muutos asenteissa osuu feminismin kanssa yhteen. Muistelkaapa vain audimies-tapausta. Ehkä enää ei aivan niin kovaa meteliä nousisi, jos mies sanoo julkisesti, että tykkää kun nainen pitää kodin ja vaatteet kunnossa. Oli mielestäni aika kornia se kohu, sillä toihan on aivan normaalia elämää miltei koko maailman naisille.