Oletteko varma että tyttärenne haluaa avioliitossa pitää oman sukunimensä?

Itsekin otin yhdysnimen.

Tytöllämme on ulkomaalainen etunimi ja sukunimemme on ulkomaalainen, ja tytön etunimi suomalaisen sukunimen kanssa aiheuttaisi vakavan Destiny Möttönen-syndrooman.

Ja suon tässä asiassa lapselleni täysin vapaat kädet mitä tekee aikuisena. Ei se enää minulle kuuluu.



Ja vaikka vaihtaisi etunimensäkin, senkin hänelle suon, vaikka se sen verran raastaisi sydäntäni kun kerran valitsin omasta mielestäni niin kauniin nimen hänelle. Mutta ei mun maailma siihen kaadu.



Toivon sydämeni pohjasta että lapsestani tulisi elämässään onnellinen ja jos se sitten on se Destiny Möttöseksi nimen vaihto joka tekee hänestä onnellisen, niin menkööt :-)

Minulla etu- ja sukunimi tekee juuri kuvaamasi kaltaisen muodostelman. Ei äiti&isi tienneet mitä tekivät kun nimen tyttärelleen antoivat :)



Ei kyllä koskaan ole haitannutkana, ei nimi naista pahenna, jos ei nainen nimeä...

että tyttäreni pitävät oman nimensä.



Tosin Iiris Kukkanen olisi tosi ihana nimi ja sopisi meidän viehkolle Iirikselle hurjan hyvin.

Ihan sama, tuskin etunimistä ihan älyvapaita yhdistelmiä tulee minkään sukunimen kanssa.

Minä vaihdoin sekä suku- että etunimeni.

naurettiin aikoinaan kun valittiin esikoistyttärelle nimeä ja tarkkaan mallailtiin että sointuu kauniisti sukunimeen, että kummiskin se menee isona naimisiin jonkun mobutun kanssa ja ottaa sen nimen ja se siitä sointuvuudesta sitten.

Empä oo varma ja sen perusteella en nimeä lastani.