Piditkö koulussa matematiikasta vai vihasitko

- insinööri

Eipä ollut parempaa oppiainetta. Todella ihanat opettajat (terveiset Kempeleeseen niin yläasteelle ja lukioon). Toisella sijalla oli sitten fysiikka ja kemia.

Olen aina ollut huono matemaattisesti, en edelleenkään pärjää missään älykkyystesteissä, joissa mitataan matemaattipohjaista, loogista ajattelua.

Muuten olen kyllä pärjännyt koulussa, olen ihan kohtuullisen älykäs ja hyvässä / mielenkiintoisessa työssä. Matikka vain on se " heikko lenkki" , yhä edelleen.

Onneksi poikani ei ole perinyt minun matikkapäätäni, vaan pärjää koulussa todella hyvin, sekä matikassa että kirjoittamisessa.

lukiossa tosin mulla olikin lyhyt matikka.

oli yksi lempiaineista ja matematiikasta tulikin sitten sivuaineeni yliopistossa. Matikka oli myös nyt jo edesmenneen isäni ja minun yhteinen harrastus.

Tottakai voi, siinä missä lukemista, neulomista tai ristikoita. Vapaa-ajalla, kun teet vappa-ehtoisesti ja omasta mielenkiinnosta matikan tehtäviä, sitä lienee voidaan sanoa harrastamiseksi. Sitä paitsi on myös matikkakerhoja. En siis ole tuo, joka kertoi harrastaneensa matikkaa isänsä kanssa.

Vierailija:

Tottakai voi, siinä missä lukemista, neulomista tai ristikoita. Vapaa-ajalla, kun teet vappa-ehtoisesti ja omasta mielenkiinnosta matikan tehtäviä, sitä lienee voidaan sanoa harrastamiseksi. Sitä paitsi on myös matikkakerhoja. En siis ole tuo, joka kertoi harrastaneensa matikkaa isänsä kanssa.

Lukiossa menin lyhyen matikan luokalle, koska tiesin pahimpien kiusaajieni valitsevan pitkän matikan, enkä olisi enää kestänyt olla heidän kanssaan samalla luokalla :( Lyhyt matikka oli helppoa mutta mukavaa, kirjoitin yo-kirjoituksissa lähes täydet pisteet.



Nykyään olen onnellinen humanisti, joka tykkää " jumpata" pienillä matemaattisilla harjoituksilla.

Miten matematiikkaa harrastetaan? No lähinnä laskemalla (netistä löytyy todella paljon visaisia pähkinöitä) tai sitten jos on lukenut oikein todella matematiikkaa, voi vaikka tutkia jotain kuuluisaa ongelmaa.

(pakko kehua, kun koskaan ei muulloin saa, antakaa armoa ;). Eli tykkäsin intohimoisesti, mutta en lopultakaan ollut mikään erityislahjakkuus. Ihan eri alalle lähdin opiskelemaan.

Joku oli vastannut tuolla kysymykseen oman versionsa, mutta eipä hän siinä kyllä vastannut MIKSI matikkaa harrastetaan, vaan nimenomaan miten eli laskemalla matikkaa vapaa-ajalla. Kysyjä taisi itse ymmärtää vastauksen väärin tai jotain...



Eli yksinkertaisesti me laskimme isäni kanssa matikan tehtäviä. Lukion ekan luokan jouluun mennessä oli kaikki laajan matikan kurssit laskettu. Harrastuksemme alkoi kyllä jo ollessani ala-asteella. Teimme iltaisin ja lomalla matikan tehtäviä, jotka eivät siis ole läksyjä. Usein joku tehtävä jäi hautumaan moneksikin päiväksi, kunnes jompikumpi sen lopulta ratkaisi. Harrastuneisuudesta ja innostuneisuudestani johtuen pärjäsin hyvin opinnoissa, mutta ns. matikkanero en ole. Sellaisin törmäsin matikan laitokselle ja he ovat kokonaan oma lukunsa.

Välillä osasin erinomaisesti, välillä meni penkin alle, niin kuin esim. yo-kirjoitukset.

numeroiden eteen, lukiossa nousi totaalisesti tie vastaan, pitkällä aloitin, lyhyellä lopetin. Mutta taidot karttuneet iän myötä salaperäisesti ja nykyään jopa nautin matikasta.