Miks mä meen lapsen kanssa flegmaattiseksi?

Sillon kun lapsi on isällään, niin teen kaikkea mahdollista ja olen edes harvoin kotona. Olen aktiivinen. Sitten kun lapsi on mulla, niin en saa aikaiseksi MITÄÄN. En tietysti edes pääse mihinkään harrastuksiin ja lenkille lapsi olisi otettava mukaan, mutta lapsi on jo viisi, joten ihan hyvin se jaksais pyöräillä mukana. Mä en oikein tajua itteeni! Tänään oisin voinu puuhailla vaikka mitä lapsen kaa, mutta en oo saanu ku pyykit narulle.
Olen kyllä ihminen, joka tartteis omaa rauhaa ja aikaa hyvin paljon (pahimman luokan introvertti). Lapsi taas on hyvin sosiaalinen ja koko ajan seuraa vailla.
Miksei me tänään luettu kirjaa, soitettu pianoo ja laulettu, käyty pyöräilemässä tai ees jotain??