Lue keskustelun säännöt.
Kenen lapsi tykkää käydä koulua?
10.09.2015 |
Jotenkin oletin, että lapset joko tykkää käydä koulua tai sitten ainakin sietävät sitä. Olen yllättynyt, että niin moni lapsi ei tykkää koulusta yhtään. Siis en minäkään aikanaan tykäännyt eivätkä minunkaan kaverini, mut jotenkin kuvittelin että ehkä me olemme poikkeuksia.
Mut ois kiva kuulla, että jos joku sentäs tykkäisi. Ja jos tykkää, niin mistä siinä koulunkäynnissä tarkalleen.
Kommentit (12)
Mun lapset tykkää käydä koulua. Haluavat oppia asioita, rakastavat matikkaa, englantia mm. Tekevät mielellään läksyt ja lisätehtäviä. Yhdessä tekeminenkin on kuulemma kivaa, musiikkitunnit ja liikunta. Lisämotivaattorina on mukavat opet ja kaverit koulussa. Hyvä näin. Miksi joku ei tykkää käydä koulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapseni tykkää kyllä, ja samoin hänen kaveripiirinsä. Ihania, fiksuja nuoria.
Oma muksuni ei tykkää yhtään. Joutuu heräämään todella aikaisin koulukyydin takia ja kotonakin on pahimmillaan vasta neljän aikaan iltapäivällä. Myös luokan häirikkö syö motivaatiota.
Lapsi on kolmannella luokalla.
Oma lapsi tykkää jos on luonnontieteiden tai matikan tunteja, mutta ei pidä "vaikeista" humanistisista aineista.
Muutenkin kadun kyllä todella syvästi kun pakotin sen lukioon vastoin hänen tahtoaan, alku oli vaikea ja lintsasi paljon. Ehdin pelätä että romutin hänen tulevaisuutensa. Nyt se on sentään löytänyt nuo tiedeaineet ja matikan joista tykkää ja saakin kymppejä, ja omien sanojensa mukaan viihtyy koulussa ihan hyvin tästä syystä, mutta en silti missään tapauksessa pakottaisi häntä lukioon vasten tahtoaan jos pystyisin vielä menneisyyden korjaamaan.
Silloin kaksi vuotta sitten vaan tuntui tyhmältä että 9,6 KA:n mitään tekemättä omaava lapsi olisi mennyt amikseen, mutta aloin älyttömästi katumaan sitten kun näin miten epämotivoitunut hän oli aluksi lukiossa. Ja oli kuitenkin jo 2 vuotta puhunut että haluaa sähköasentajaksi, olisi pitänyt vaan antaa lapsen seurata unelmiaan. En sitten kaksoistutkintoonkaan suostunut, itsepäinen kun olin.
En ole vieläkään saanut aikaiseksi pyytää anteeksi ja huono on omatunto vieläkin. Suosittelen että kukaan AV-mamma ei laita lastaan kouluun mihin hän ei halua.
Lapseni tykkää. Koulussa on kivaa, oppii asioita, on kavereita, luokkahenki on hyvä, ja tekevät myös kaikkea kivaa. Lapsi on ysiluokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä molemmat lapset ovat tykänneet koulusta ja kaikki mennyt ok. Eihän ne läksyt mitään huippukivoja ole ja joskus tökkii lukea kokeisiin.
Poika on nyt kasilla ja keskiarvo 9 ja on kavereita koulussa. Valinnaisaineet lisäsi vielä koulussa viihtymistä kun on paljon liikuntaa (6h/vko), köksää ja atk-juttuja.
Tyttö on jo 18v. ja aloitti juuri yliopistossa joten yhä opiskelu on mielekästä hommaa.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 15:56"]
Oma lapsi tykkää jos on luonnontieteiden tai matikan tunteja, mutta ei pidä "vaikeista" humanistisista aineista.
Muutenkin kadun kyllä todella syvästi kun pakotin sen lukioon vastoin hänen tahtoaan, alku oli vaikea ja lintsasi paljon. Ehdin pelätä että romutin hänen tulevaisuutensa. Nyt se on sentään löytänyt nuo tiedeaineet ja matikan joista tykkää ja saakin kymppejä, ja omien sanojensa mukaan viihtyy koulussa ihan hyvin tästä syystä, mutta en silti missään tapauksessa pakottaisi häntä lukioon vasten tahtoaan jos pystyisin vielä menneisyyden korjaamaan.
Silloin kaksi vuotta sitten vaan tuntui tyhmältä että 9,6 KA:n mitään tekemättä omaava lapsi olisi mennyt amikseen, mutta aloin älyttömästi katumaan sitten kun näin miten epämotivoitunut hän oli aluksi lukiossa. Ja oli kuitenkin jo 2 vuotta puhunut että haluaa sähköasentajaksi, olisi pitänyt vaan antaa lapsen seurata unelmiaan. En sitten kaksoistutkintoonkaan suostunut, itsepäinen kun olin.
En ole vieläkään saanut aikaiseksi pyytää anteeksi ja huono on omatunto vieläkin. Suosittelen että kukaan AV-mamma ei laita lastaan kouluun mihin hän ei halua.
[/quote]
Pyydä anteeksi ja sen jälkeen älä enää piiskaa itseäsi asialla. Väärin teit, se on selvää, mutta lapsesi elämä ei ole pilalla. Lapsesi voi edelleen opiskella sähköasentajaksi aikuispuolella amiksessa, eikä yleissivistävä lukiokoulutus mene kuitenkaan hukkaan. Ja jos se haluaa niin noilla arvosanoilla luonnontieteistä se voi mennä myös yliopistoon tai AMK:hon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapsuudenkaveri tykkäsi koulusta. Siis harmitti aina kesän alkaminen. Oli kympin oppilas. Sai tietysti siitä menestymisestään tyydytystä.
Tilanne nyt: sairaseläkkeellä mt-syistä korkeasta akateemisesta virasta. Harhainen. Jaksaa jauhaa edelleen, miten hyvä hän oli koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverin lapsi tykkää, minun ei. En tiedä miksi.
Paljon asiaan vaikuttaa se, miten vanhemmat, isovanhemmat ym. lapselle tärkeät ihmiset puhuvat koulusta. Jos mummut voivottelevat koulukiusaamisesta, aamuherätyksistä ja läksyistä, negatiivisuus voi tarttua lapseen.
Miten joku ei voi tykätä koulunkäynnistä? Siellähän näkee säännöllisesti kavereita ja puolet opiskeltavista asioistakin on ihan hauskoja. Pienenä aamuheräämisetkään eivät painaneet ja koulumatkaa oli mukava kävellä tai polkea, etenkin talvella kun oli lumikokkareita mitä potkia ja viskoa.